Oudoin asia mistä teille on suututtu?

Koirani olivat sovitusti työreissuni ajan äidilläni hoidossa, sisareni lasten oli määrä tulla myös viikonlopuksi. Yhtäkkiä sisareni päättikin, että äitini pitäisikin hommata koirilleni toinen hoitaja ja lähteä hänen luokseen toimittamaan tämä viikonlopun mittainen lapsenvahtikeikka. Äiti ei tietenkään suostunut, kun aiemmin oli sovittu ihan toisin, eikä eläimiä voi vaan yhtäkkiä dumpata viikonlopuksi ”jonnekin”, itse taas olin toisella puolella Suomea. Sisko veti tästä herneenpalon nenään ja ei ole puhununut senkoommin minulle.

Niin, ja sain järjestettyä niille elukoille toisen hoitajan sieltä etäältä käsin, jotta äitimme olisi päässyt lähtemään lapsenvahdiksi. Ei kuitenkaan kelvannut enää, kun asian selvittämiseen meni ruhtinaalliset puoli tuntia. Nykyään olen kuulemma tästä johtuen syyllinen ties mihin.

eräs mies 32v suuttu kun sanoin häntä pojaksi,

hän kertoi tehneensä jotain johon tokaisin vaan että hyvä poika, ni hyvä ettei kaveri tullu linjoja pitkin ku rupes raivoon että älä pojittele häntä.

sama tyyppi kyllä suuttu millon mistäkin, jos oletin jotain ni suuttu ja käski kysyyn ettei tarvi olettaa, sit ku kysyin niin suuttu kun utelen. Tai jos heitin jonkun läpän, mikä ei siis herraa itseensä ees koskenut niin suuttu ja löi luurin korvaan. oli paljon muutaki, aina sai olla varpaillaan ja miettiä tarkkaan mitä sanoo.

Ja omien sanojensa mukaan oli hyvinkin huumorintajuinen mies.

En ajanut  kahden viikon  ikäisen vauvan ja 2 veen kanssa jouluaatoksi toiseen kaupunkiin serkkuni luo , olimme nähneet viimeeksi lapsina ja sitten äkkiä serkkuni laittoi facessa kaveripyynnön sekä  viestiä, jossa hehkutti että on saanut hyvän idean; mehän tulemme sinne jouluksi ! Kuulemma se että olimme menossa syömään vanhemmilleni ei olisi ongelma, voisin ottaa heidät mukaan !

Voi, voi mistä aloittaisi? Olen asiakaspalvelija ja voitte uskoa, että melkein viikottain joku suuttuu mulle jostain. Nuorena saatoin tauolla mennä vessaan ja tirauttaa pari kyyneltä, mutta aika tietysti opettanut ettei ota henk.koht. Jollain ihmisillä on taipumus syyttää omista mokista muita ja usein se on se myyjä siinä kassan takana. Yleisin tällä hetkellä se kun tullaan noutamaan pakettia ilman henkkareita tai valtakirjaa ja kun sitä ei voi antaa niin jotkut suuttuu aivan käsittämättömästi vaikka esität asian kohteliaasti.

Mulla isä suuttuu kaikesta mahdollisesta (suuttunut siitä lähtien kun oon ollut lapsi. Nykyään oon 26) oudoin oli ehdottomasti sellainen tapahtuma joka tapahtui pari viikkoa sitten. Asun suht koht lähellä vanhempiani ja tällä hetkellä olen työtön (oon kuntouttavassa työtoiminnassa jossa saan olla maksimissaan sen neljä päivää viikossa). vanhemmilla on mun kämpän avaimet ihan sitä varten jos tapahtuu jotain ja mulla on heidän avaimet. No olin ollut jo sen neljä päivää ja oli perjantai ja heräsin aikaisin. Aloin siinä keittää puuroa ja syötyäni menin ulos niin eikös hän tuu vastaan. Piti ihan hirveän älämölön siitä kun laiskottelen kotona enkä mee sinne kuntouttavaan työtoimintaan. Ei uskonut vaikka sanoin että siellä ei saa olla kuin sen neljä päivää maksimissaan. Hyvä ettei käsiksi käynyt. Ja oli todella vihainen.

Sairastuin masennukseen ja uupumukseen ja jouduin sairaslomalle. Sukulaisia suuttui. Kyllä näki ketkä tuki siinä elämäntilanteessa ja ketkä ei.

Kysyin asiakkaan nimeä kirjatakseni ostot bonuskortille. Hänellä oli erikoinen sukunimi ja kuulin sen väärin. Hän suuttui siitä niin, että sain kaikkien asiakaspalvelijoiden puolesta haukut; "kaikki kuulevat nimeni väärin" ! Miksei hän sano sitä korostetun selkeästi, jotta saa kerralla selvää ? Ihan kuin olisi nauttinut siitä, että sai tämän vuoksi nostaa metelin !

Vierailija kirjoitti:

Mulla isä suuttuu kaikesta mahdollisesta (suuttunut siitä lähtien kun oon ollut lapsi. Nykyään oon 26) oudoin oli ehdottomasti sellainen tapahtuma joka tapahtui pari viikkoa sitten. Asun suht koht lähellä vanhempiani ja tällä hetkellä olen työtön (oon kuntouttavassa työtoiminnassa jossa saan olla maksimissaan sen neljä päivää viikossa). vanhemmilla on mun kämpän avaimet ihan sitä varten jos tapahtuu jotain ja mulla on heidän avaimet. No olin ollut jo sen neljä päivää ja oli perjantai ja heräsin aikaisin. Aloin siinä keittää puuroa ja syötyäni menin ulos niin eikös hän tuu vastaan. Piti ihan hirveän älämölön siitä kun laiskottelen kotona enkä mee sinne kuntouttavaan työtoimintaan. Ei uskonut vaikka sanoin että siellä ei saa olla kuin sen neljä päivää maksimissaan. Hyvä ettei käsiksi käynyt. Ja oli todella vihainen.

Kauhea isä sulla! Mulla oli vähän samankaltaista kun asuin kotona valmistumisen jälkeen enkä löytänyt töitä. Menin sit sellaiselle työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan ja mulla oli sillä lailla että sain olla 1-5 päivää viikossa. Kerkesin yhden päivän olla yhdellä viikolla (yleensä olin aina sen viisi päivää. Isä kans vähän niinkuin pakotti mikä kyl sinänsä oli ihan hyvä juttu ettei jääny kotiin) mut tosiaan yhdellä viikolla maanantain kerkesin olemaan kunnes sairastuin noroviirukseen. No en voinut mennä tietenkään työpajalle niin isä veti hirveät kilarit :/ väitti että tulin tahallaan kipeäksi kun haluan jäädä laiskottelemaan. Muistan vaan kuinka itkin, oksensin ja makasin vessanpöntön edessä. Siis itkin hänen sanojensa takia kun en tod tehnyt sitä tahallani.

Vierailija kirjoitti:

En ajanut  kahden viikon  ikäisen vauvan ja 2 veen kanssa jouluaatoksi toiseen kaupunkiin serkkuni luo , olimme nähneet viimeeksi lapsina ja sitten äkkiä serkkuni laittoi facessa kaveripyynnön sekä  viestiä, jossa hehkutti että on saanut hyvän idean; mehän tulemme sinne jouluksi ! Kuulemma se että olimme menossa syömään vanhemmilleni ei olisi ongelma, voisin ottaa heidät mukaan !

Tuossa aiemminkin oli samanlainen juttu. Joulu saa jotkut lapsettomat naislapset taantumaan teinin tasolle. Muiden pitää järjestää hänelle se ”oikea” joulu ja jos ei tapahdu hänen tahtonsa mukaan, niin sitten mökötetään.

Mulle suututtiin siitä kun en ostanut seitsemänvuotiaalle lapselleni iphonea niin kuin luokan monella muulla lapsella oli. Ja suuttuja oli siis tämä ekaluokan opettaja. Sanoi että "Kyllä teillä varaa olisi. Teillä on hieno autokin". Muistan vaan olleeni todella huvittunut kun tämä opettaja räyhäsi hakiessani lasta koulusta :D

Tuli jostain aiemmasta viestistä mieleeni kun eräs ns ystävä ilmiselvästi halveksi minua mutta kuitenkin häntä piti jatkuvasti viihdyttää, olisin saanut panna häneen kaiken vapaa-aikani mutta en ihan voinut, ilmeisesti se kismitti häntä valtavasti kun joskus en vastannut puhelimeen tai avannut ovea, hänellä oli tapana tunkea seuraani heti kun näki minun tulevan työstä (asuimme samassa rapussa). Ei tajunnut että kyllä ihmisen täytyy saada olla edes vähän aikaa rauhassa töitten jälkeen. Hän taisi kuvitella että minä olen seuran tarpeessa, vaikka hän itse juuri oli suoranainen iilimato tai laastari.

Sama ihminen rupesi vippailemaan rahaa, pikkusummia, mutta jos olisin ne kaikki kerrat yhteen laskenut niin kyllä hän omistaan säästi varmaan jonkinmoisen potin minun kustannuksellani.

Sitten yksi ystävä soitti kun olin just itse nostamassa luuria ja sopimassa tapaamista, niin hän kysyi ensin että miten menee ja rupesi sitten haukkumaan kun en ole maksanut lainaamaani summaa, no olisi odottanut puoli minuuttia niin olisin juuri siitä sopinut että menen hänen luonaan käymään maksamassa sen. Tuli todella inhottava olo että ystävä niin vähän luotti, en ymmärrä mitä hän oikein kuvitteli koska en takuulla ollut antanut mitään aihetta epäluottamukseen monivuotisen ystävyyden aikana. Tapanani ei ollut lainailla vaan säästää, että sain ostettua x tavaran. Tämä oli ollut yksittäistapaus ja heti tällaiset seuraukset. Tuollaisessa tilanteessa häkeltyy täysin eikä osaa muuta kuin jotain sökeltää siihen, en muista miten se sitten sovittiin mutta hän sai rahansa enkä ole koskaan sen jälkeen enää keneltäkään lainannutkaan lantin lanttia.

En siis saanut selville, miksi hän suuttui ikään kuin etukäteen. Harmittaa vieläkin ja väliin kaipaan vanhaa ystävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.

On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D

No ei aikuiset peru sovittuja juttuja päänsäryn vuoksi vaan ottavat buranan ja hoitavat homman. Olet itsekäs kun ajattelet ettei ystävällesi ole aikataululla väliä.

Mitenkäs se Burana tehoaa esim. migreeniin? Sinun logiikallasi minun pitäisi pitää kiinni sovitusta tapaamisesta, vaikka päähän sattuisi niin kovasti, ettei pystyisi liikkumaan ja puhumaan. Lisäksi usein oksennan migreenistä koko ajan. Sinäkö tykkäisit tavata tällaisessa tilanteessa? ohis

Jostain syystä ainakin vielä 15-20 vuotta sitten opettajilla oli oikeus kilahtaa mitä typerimmistä asioista. Kerran kasiluokan saksantunnilla rupesimme nauramaan hassunkuuloiselle sanalle. Opettaja luuli että nauroimme hänelle ja aloitti varmaan varttitunnin kestäneen raivarin. Huusi niin kovaa että se ääniaalto tuntui joltain atomipommilta ja samalla paiskoi tavaroita. Lopetti rauhalliseen tokaisuun "Ensi kerralla sanakoe, voitte poistua". Itse aloin tuon jälkeen voida pahoin hänen tunneillaan, vaikka ei enää koskaan tuon jälkeen raivonnut meille.

Ysillä matikantunnilla vastasin kysymykseen väärin ja ope alkoi raivota että "sä olet niin p*sk... siis huono oppilas että sun ei kuuluis olla täällä normaalien tunnilla". Joo, olimme vanhempien kanssa anoneet matikan erityisopetukseen pääsyä mutta kutosen matikalla olin liian hyvä sinne...

Jouduin myös rehtorin puhutteluun koska olin valittanut kiusaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Entinen vuokralainen raivostui, kun pidätimme vuokravakuudesta lukon uudelleensarjoituskulun, kun rouva ei palauttanut kaikkia saamiaan avaimia. Raivosi siis siksi, että ”eihän hän voi todellakaan tietää , kenellä se kadonnut avain on!”.

Minullekin on raivottu samaisesta asiasta. Myös silloin, jos asuntoa ei ole siivottu kunnolla ja olen laittanut selvät kuvat, mitä on jäänyt siivoamatta. Myös määräaikaisia sopimuksia on rikottu, eli on allekirjoitettu sopimus, jossa asukas ymmärtää, että hänen täytyy maksaa siihen päivään asti, kun sopimuksessa lukee. Useimmat ymmärtävät, mutta joka kerta näitä raivoajia löytyy...

Kemian opettaja suuttui, kun sain arvosanaksi 6. Haukkui sivistymättömäksi ihmiseksi ja sanoi ystävälleni, että ystäväni kannattaisi valita kaverinsa paremmin ettei omat arvosanat kärsisi. Sen jälkeen ei edes huvittanut yrittää opiskella kemiaa, eikä opettaja enää puhunut minulle.

Yläasteella olin ostanut mustan, pitkähihaisen mekon, jossa oli sidottava vyö. Oli myös muotoja imarteleva - se oli ensimmäinen kerta, kun olin uskaltautunut ostamaan vähän tyköistuvamman vaatteen, sillä sitä ennen olin käyttänyt vain säkkimäisiä paitoja. Kun menin mekko päällä kouluun, osa luokan tytöistä ihasteli sitä, mutta eräs kaverini suuttui. Hän repäisi rusetille sidotun vyöni auki ja ärähti, että vaikka minulla onkin vyötärö, niin "ei sitä tollee tarvi v***u esitellä".

Siitä lähtienkin hän kiukutteli aina, kun pidin tuota mekkoa. Kyseisellä kaverilla oli muutenkin tapana suuttua oudoista asioista, ja silloin hän saattoi myös käydä käsiksi - melko kuumottavaa seuraa siis.

Oltiin tuolloin 22 ja iällä saattaa olla merkitystä, koska eihän me kovin kypsiä oltu vielä. En ottanut kaveriani meille yöksi. Hän oli tulossa uuteen kotikaupunkiini Ouluun katsomaan keikkaa, jolle itsekin olin menossa. Kaveri oli vängällä tulossa meille yöksi, mutta meillä ei ole tilaa. Minä ja mieheni asutaan 34 neliön opiskelijayksiössä ja mahdutaan itse just ja just tänne. Kaveri suuttui aivan hulluna ja vaati mua sitten maksamaan puolet hotellistaan. En suostunut ja kaveri ilmoitti, että menee keikalle ennemmin ilman mua. Seuraavana päivänä minä törmäsin kyseisen bändin laulajaan kahvilassa, jossa oltiin kumpikin hakemassa kahvia mukaan ja menin juttelemaan. Kysyin voinko tarjota kahvin ja hän tuumi, että no mikä ettei ja jäätiin vielä kahvilan ulkopuolelle juttelemaan, kun ei ollut kiire. Kun muu bändi saapui mä päättelin, että tää on mun merkki poistua ja jättää heidät viettämään vapaapäivää, mutta pyysin vielä yhteiskuvaa muistoksi (ko. bändi on sellainen, jonka olin nähnyt siinä kohtaa noin 15 kertaa ja mulle oli iso juttu lopulta tavata tää laulaja) ja kun postasin sen Instagramiin kaverini räjähti. Mun olis kuulemma pitänyt laittaa viestiä hänelle, että laulaja bongattu. Kaveri ei puhunut mulle viikkoihin, kun kehtaisin mennä tapaamaan heidät sattumalta.

Oikeasti mä olin salaa iloinen, että olin yksin ja sain jutella tän laulajan kanssa melko pitkäänkin. Hän oli oikeasti mukava tyyppi. Ne muutamat kerrat kun ollaan yhdessä tavattu joku (yleensä ollaan yövytty sattumalta samassa hotellissa ja törmätty heihin aulassa) meidän suhtautumiset on täysin erit. Kaverini menee fanityttömoodiin ja mä en saa sanottua mitään, kun hän kikattaa, roikkuu miespuolisten kaulassa ja ottaa miljoona selfietä ja kaikki nämä tyypit on aina yllättäen kiireessä lähteä jonnekin ja liukenevat äkkiä. Itse taas yleensä korkeintaan käyn sanomassa, että mahtava keikka ja pyrin olemaan kohtelias enkä roiku heissä ja pidän homman lyhyenä, koska heillä on muukin elämä kuin jutella fanien kanssa enkä halua pidätellä heitä sen enempää. En yleensä ikinä edes pyydä mitään kuvia tai nimmareita, koska mulle riittää se, että oon saanut kiittää hyvästä keikasta.

Mies32vuotta kirjoitti:

Olin töissä eräässä paikallisessa siivouyrityksessä. Minulle maksettiin väärin palkkoja, sieltä puuttui vaikka mitä. Kun otin asian puheeksi yrityksen johtajan kanssa, hän suuttui.  

:D     Ilmaiseksihan niitä töitä pitäisi tehdä. Niinhän se yhteiskunta toimii. 

Mullakin kokemusta :( tein ainakin kahden ihmisen työt tasan minimipalkalla ja pomo haukkui mut paskaksi kun en enää suostunut, ja alkoi vähentämään tunteja. Sekä luottamusmies että liitto oli pomon toiminnasta eri mieltä. Ottakoon seuraavaksi vaikka jonkun filippiiniläisten mun tilalle, mieluiten vielä sellaisen joka ei osaa kieltä.

Eräs kaverini oli oudoista asioista suuttuva. Muun muassa seuraavat syyt ovat jääneet mieleen - ne tapahtuivat yläasteella lähes 10 vuotta sitten:

- Minulla oli vääränlainen kaulahuivi, hänen mielestään se oli "pissismäinen" (siis ihan tavallinen harmaa huivi)

- Kun ilmoitin, ettei meidän koulussa ollut poikia, jotka olisivat varsinaisesti kiinnostaneet minua

- Kun minua ei huvittanut lähteä erään hänen kaverinsa järkkäämiin kotibileisiin kello kahdelta aamuyöllä (olin ollut jo pitkään nukkumassa, kun hän soitti minulle)

- Kun söin pitsaa väärin - käytin haarukkaa ja veistä, hän repäisi ne käsistäni ja heitti lattialle, ja kivahti että pitsaa syödään käsin

- Hän oli kuullut eräältä toiselta luokamme tytöltä, että puhun hänestä pahaa. Se ei pitänyt paikkaansa, ja välimme olivat olleet hyvät ennen tuota, mutta kaveri ei puhunut minulle viikkoon. Minua loukkasi, että hän niin vain uskoi tuota toista tyttöä, joka ei edes ollut kaverimme, vaan huvikseen yritti saada välillemme riitaa.

Ei siis ollut varsinaisesti sellainen kaveri, johon teki mieli tukeutua, sillä hän saattoi ensin olla ihan normaali ja hyväntuulinen ja yhtäkkiä suuttua ja murjottaa juuri tällaisista asioista. Voi kuulostaa ihan normaalilta teinin käytökseltä, mutta se ei edes jäänyt siihen - sama meininki jatkui vielä parikymppisenäkin. Pistinkin sitten välit poikki tuohon kaveriin, olo oli heti paljon kevyempi.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä ainakin vielä 15-20 vuotta sitten opettajilla oli oikeus kilahtaa mitä typerimmistä asioista..

Tästä tuli mieleeni kun seiskalla nostin välitunnilla silmälasejani etusormella, pihalla käyskennellyt opettaja tuli naama punaisena karjumaan että olen hänelle keskisormea näyttänyt