Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tyttöystävälläni on isäongelma
07.01.2019 |
Seurustelen 28-vuotiaan naisen kanssa, jonka isä oli tämän lapsuudessa hankala. Oli alkoholisimia, pettämistä, ilmeisesti myös jonkin verran väkivaltaa niin äitiä kuin lapsia kohtaan. Tyttöystävä pärjää elämässään ihan ok, käy töissä, elämänhallinta hyvää. Hän ei juurikaan puhu isästään tai lapsuudestaan, mutta rivien välistä olen koonnut jonkinlaisen käsityksen. Asiaa aloin pohtimaan huomatessani hänen käytöksessään melko merkittävän muutoksen, ja luulen, että se voi johtua tästä isäsuhteesta. Suhteemme alussa tyttöystäväni oli valtavan miellyttämisenhaluinen, voisi melkein jopa sanoa, että läheisriippuvainen. Kesti kauan tajuta, millainen hän oikeasti on, sillä hän tuntui muokkaavan minua ikäänkuin minulle "sopivammaksi". Muutokset olivat lähinnä positiivisia, joten en pistänyt pahakseni. Liikuimme paljon yhdessä, hän vähensi alkoholinkäyttöään ja lopetti tupakoinnin. Ajattelin vaikuttavani häneen positiivisesti. Nyt kun suhteemme on vakiintunut, hän käyttäytyy etäisesti ja epäilevästi. En ole antanut hänelle mitään syytä epäillä uskollisuuttani, mutta hän tuntuu kyttäävän tekemisiäni. Hän myös kritisoi minua jatkuvasti, koska luulee, että en halua panostaa yhteiseen tulevaisuuteemme. Olen tehnyt suhteen eteen todella paljon. Myös suhteen alkutaipaleen positiiviset muutokset ovat alkaneet haparoitua.
Nyt haluaisin kysyä teiltä naisilta, joilla on ongelmallinen isäsuhde: Miten minun olisi paras tässä tilanteessa käyttäytyä? Rakastan tyttöystävääni, enkä halua ongelmien pahenevan.
Kommentit (24)
Aseta rajat ja pidä niistä kiinni, vaikka hän aluksi kapinoisi. Huonon lapsuuden eläneillä suurin ongelma on nimenomaan välittämiseen perustuvien rajojen puute, minkä takia he ovat kaaoksessa ilman niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnäkin, lopeta aikuisen ihmisen holhoaminen. Sinun ei tarvitse vaikuttaa aikuiseen ihmiseen mitenkään. Lisäksi hänen on itse käsiteltävä tunteensa, suosittelisin keskustelua jos asia vaivaa. Tyttöystävän kanssa siis, ei palstalaisten. Itse en katselisi noin alentuvaa asennetta, ehkä siitä etäisyys?
Et juuri mitään.Hänen on käsiteltävä itse isäsuhteensa jos hän sitä haluja. Jos hän haluaa sitä käsitellä kanssasi voit olla kuuntelija.
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, lopeta aikuisen ihmisen holhoaminen. Sinun ei tarvitse vaikuttaa aikuiseen ihmiseen mitenkään. Lisäksi hänen on itse käsiteltävä tunteensa, suosittelisin keskustelua jos asia vaivaa. Tyttöystävän kanssa siis, ei palstalaisten. Itse en katselisi noin alentuvaa asennetta, ehkä siitä etäisyys?
En mä koe häntä holhoavani. Yritän tukea parhaani mukaan, mutta hankalalta se tuntuu, kun juominen on taas tullut kuvioihin ja sen myötä melko sekopäinen käytös. Oma lapsuuteni oli tasainen ja olen ihmisenä kärsivällinen. En miellä tasaisuutta tai kärsivällisyyttä alentuvaksi käytökseksi. Pidän kiinni omista periaatteistani, mutta en tietenkään voi pakottaa tyttöystävääni kanssani mihinkään. Välillä tosiaan tuntuu, kuin yrittäisi kasvattaa ongelmanuorta.
Tyttöystävä puhuu aiemmista suhteistaan huonoina. Hän on joutunut kohtaamaan ikäisekseen paljon vaikeita tilanteita, lähisuhdeväkivaltaa ja alkoholismia. Olen kuulemma täysin erilainen hänen aiempiin poikaystäviinsä verrattuna, sillä en juurikaan juo, enkä ole koskaan "raivonnut" hänelle. En tiedä, pitääkö hän minua tämän vuoksi jotenkin munattomana, mutta ei vain kuulu tapoihini sellainen käytös. Joku varmasti miettii, miksi olen edes kiinnostunut oikeastaan minusta ihan päinvastaisesta naisesta. Hänessä on paljon herkkyyttä ja hyvyyttä, niitä hänessä rakastan. Ne puolet tuntuvat jäävän noiden negatiivisten tunteiden ja käytöksen varjoon yhä useammin.
Ei ehkä kannata antaa suhteen mennä tuon syvemmälle. Vaikeaa tulee olemaan jos sinä joudut koko ajan
varomaan käytöstäsi ja lepyttelemään häntä. Alkon käyttökin voi muodostua ongelmaksi. Älä ainakaan
hätiköidysti muuta yhteen vaan pitäkää tapailulinja jolloin tutustut paremmin ja näät mihin suuntaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et juuri mitään.Hänen on käsiteltävä itse isäsuhteensa jos hän sitä haluja. Jos hän haluaa sitä käsitellä kanssasi voit olla kuuntelija.
En usko hänen haluavan puhua isästään. Hän ei juurikaan puhu lapsuudestaan. Saamani käsityksen olen muodostanut sieltä täältä tipahdelleista tiedonjyvistä, ja hänen asenteestaan isäänsä. Haluan tukea häntä, en suinkaan tungetella. Tuntuu aivan kuin hän tahallaan yrittäisi koetella rajojani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata antaa suhteen mennä tuon syvemmälle. Vaikeaa tulee olemaan jos sinä joudut koko ajan
varomaan käytöstäsi ja lepyttelemään häntä. Alkon käyttökin voi muodostua ongelmaksi. Älä ainakaan
hätiköidysti muuta yhteen vaan pitäkää tapailulinja jolloin tutustut paremmin ja näät mihin suuntaan menee.
Jos tuollaisen naisen kanssa pitää suhteen tapailulinjalla, se vain vahvistaa naisen turvattomuutta. Ja siirtää miehen naisen mielessä niiden isän kaltaisten huonojen miesten kategoriaan (ei sitoudu=ei ole turvallinen).
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata antaa suhteen mennä tuon syvemmälle. Vaikeaa tulee olemaan jos sinä joudut koko ajan
varomaan käytöstäsi ja lepyttelemään häntä. Alkon käyttökin voi muodostua ongelmaksi. Älä ainakaan
hätiköidysti muuta yhteen vaan pitäkää tapailulinja jolloin tutustut paremmin ja näät mihin suuntaan menee.
Ehkä tämä olisi parasta. Näen hänessä kuitenkin enemmän hyvää, kuin huonoa. Haluaisin löytää tilanteeseen ratkaisun. Suhteemme on kuitenkin enimmäkseen hyvä, enkä haluaisi heittää tätä menemään kovin heppoisin perustein. Minua eniten harmittava ikävä puoli liittyy tuohon alkoholiin, ja sen saimme jo jätettyä hetkeksi taakse alkuaikoina. Hän muuttuu ihan eri ihmiseksi juodessaan. Silloin tulevat kaikki nuo epäilykset ja syyttelyt esiin, ja minä muutun hänen silmissään valehtelijaksi ja pettäjäksi. Juomisen jälkeen hän muuttuu etäiseksi pitkäksi aikaa. Hän taitaa sisimmässään ajatella minusta selvinkin päin noin, vaikken missään tapauksessa ikinä pettäisi tai tahallani satuttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä kannata antaa suhteen mennä tuon syvemmälle. Vaikeaa tulee olemaan jos sinä joudut koko ajan
varomaan käytöstäsi ja lepyttelemään häntä. Alkon käyttökin voi muodostua ongelmaksi. Älä ainakaan
hätiköidysti muuta yhteen vaan pitäkää tapailulinja jolloin tutustut paremmin ja näät mihin suuntaan menee.
Jos tuollaisen naisen kanssa pitää suhteen tapailulinjalla, se vain vahvistaa naisen turvattomuutta. Ja siirtää miehen naisen mielessä niiden isän kaltaisten huonojen miesten kategoriaan (ei sitoudu=ei ole turvallinen).
En ikinä haluaisi tuottaa hänelle sellaista pettymystä. Haluan nimenomaan hänen tuntevan olonsa minun kanssani turvalliseksi, mutta en halua tukahduttaa tai tehdä sellaista, mikä pahentaa tätä nykytilannetta.
Tyttöystäväsi on onnekas, kun on löytänyt sinut tasapainottamaan elämäänsä. Ikävä kyllä hän ei taida ymmärtää onnekkuuttaan.
Muuten, eikö olekin ikävää, kun syytetään jostain mitä muut ihmiset ovat aiemmin tehneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta kuin puhua sen tyttöystävän kanssa. Jos alko on astunut kuvaan, niin kerrot että haluaisit hänen vähentävän etc. Ehdota vaikka tipatonta. Teet selväksi, että rakastat häntä ja panostat suhteeseen. Itselläkin on vähän samoja ongelmia ja kaipasin alussa vakuutteluja mieheltäni. Kuitenkaan et hänen terapeuttinsa ole, joten jos ongelmat pahoja, hän voisi kaivata terapiaa? Joissakin tapauksissa työterveys korvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli samanlainen poikaystävä teidän ikäisenä. Ei tosiaan puhunut koskaan lapsuudestaan, vaikka olisin kysynytkin. Pienistä pisaroista ja tuhahduksista kokosin hatarat tietoni. Koskaan ei selvinnyt oliko lapsuudessa ollut ongelmia enemmän äidin vai isän kanssa.
Ei siitä suhteesta lopulta mitään tullut. Aluksi osasi esittää ujoa ja arkaa. Kesti kauan ennen kuin hänen oma luontonsa alkoi tulla esille. Ja sehän ei sitten ollutkaan ihan mutkaton. Hän ei kyennyt olemaan rehellinen monessakaan asiassa. Johti minua harhaan koko ajan enemmän ja enemmän. Valehteli ihan turhissakin asioissa, etten enää edes käsittänyt miksi piti valehdella, kun olisi yhtä hyvin voinut puhua tottakin.
Minua säälittää, että on tuollaisia ihmisiä, joilta kyvyttömät vanhemmat pilaavat koko elämän, kun eivät pysty tarjoamaan lapsilleen edes perusturvallisuutta. Poikaystävä kyllä varovasti myönsi, että hänellä on ongelmia ja että hän varmaan tarvitsisi terapiaa. Mutta ei ikinä suostunut terapiaan lähtemään, vaikka olisi päässyt. Surullinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, lopeta aikuisen ihmisen holhoaminen. Sinun ei tarvitse vaikuttaa aikuiseen ihmiseen mitenkään. Lisäksi hänen on itse käsiteltävä tunteensa, suosittelisin keskustelua jos asia vaivaa. Tyttöystävän kanssa siis, ei palstalaisten. Itse en katselisi noin alentuvaa asennetta, ehkä siitä etäisyys?
En mä koe häntä holhoavani. Yritän tukea parhaani mukaan, mutta hankalalta se tuntuu, kun juominen on taas tullut kuvioihin ja sen myötä melko sekopäinen käytös. Oma lapsuuteni oli tasainen ja olen ihmisenä kärsivällinen. En miellä tasaisuutta tai kärsivällisyyttä alentuvaksi käytökseksi. Pidän kiinni omista periaatteistani, mutta en tietenkään voi pakottaa tyttöystävääni kanssani mihinkään. Välillä tosiaan tuntuu, kuin yrittäisi kasvattaa ongelmanuorta.
Tyttöystävä puhuu aiemmista suhteistaan huonoina. Hän on joutunut kohtaamaan ikäisekseen paljon vaikeita tilanteita, lähisuhdeväkivaltaa ja alkoholismia. Olen kuulemma täysin erilainen hänen aiempiin poikaystäviinsä verrattuna, sillä en juurikaan juo, enkä ole koskaan "raivonnut" hänelle. En tiedä, pitääkö hän minua tämän vuoksi jotenkin munattomana, mutta ei vain kuulu tapoihini sellainen käytös. Joku varmasti miettii, miksi olen edes kiinnostunut oikeastaan minusta ihan päinvastaisesta naisesta. Hänessä on paljon herkkyyttä ja hyvyyttä, niitä hänessä rakastan. Ne puolet tuntuvat jäävän noiden negatiivisten tunteiden ja käytöksen varjoon yhä useammin.
KUULOSTAA kovin tutulta. Meillä vaan se etu, että lähdin hakemaan apua jo vuosia ennen parisuhdetta. Eli ongelmaisen täytyisi alkaa käsitellä ongelmiaan kiireen vilkkaa. Jos sitä ei tee, suhteenne tulee kariutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et juuri mitään.Hänen on käsiteltävä itse isäsuhteensa jos hän sitä haluja. Jos hän haluaa sitä käsitellä kanssasi voit olla kuuntelija.
En usko hänen haluavan puhua isästään. Hän ei juurikaan puhu lapsuudestaan. Saamani käsityksen olen muodostanut sieltä täältä tipahdelleista tiedonjyvistä, ja hänen asenteestaan isäänsä. Haluan tukea häntä, en suinkaan tungetella. Tuntuu aivan kuin hän tahallaan yrittäisi koetella rajojani.
Kyllä - hän testaa isän (sinun) rakkautta... lähisuhteen tai perheen rikkonaisuus näkyy juuri näin.
Tuossa on vaarana, että suhteen hyvät puolet jäävät ajan kanssa vähemmälle ja huonot puolet nousevat koko ajan suurempaan rooliin.
Hyvin olet päätellyt asioita. Ja päätelmäsi kuulostavat uskottavilta. Jos haluat pysyä tyttöystäväsi rinnalla, niin sinun pitää muistaa uskoa itseesi. Ja sinua voi auttaa se, että taot päähäsi hokeman: "Hän ei ole tuollainen tahallaan, hän ei vain osaa paremmin." Tuolla voit sitten lohdutella itseäsi, kun on vaikea paikka.
Kiitos hyvistä vastauksista. Sain paljon pohdittavaa. Tie edessä näyttää raskaalta, mutta toivottavasti jaksamme sen kulkea.
Alue: Aihe vapaa
up