Lue keskustelun säännöt.
Paksusuolen tähystyksessä olleet - onko tämä mielestänne asianmukaista kohtelua?
04.01.2019 |
JOS OLET VASTA MENOSSA TÄHYSTYKSEEN, ÄLÄ LUE TÄTÄ TEKSTIÄ. Todennäköisesti sulla se ei tule olemaan yhtä kivuliasta kuin mulla.
Tänään uskaltauduin vihdoin menemään paksusuolen tähystykseen pitkäaikaisten oireiden jälkeen. Itse tyhjennys sujui ok, sain sitä litkua, mitä ei tarvinnut paljoa juoda. Välillä toki vähän epätoivoinen fiilis, kun tuntui ettei se suoli vaan tyhjene.
Itse toimenpide olikin sitten aivan järkyttävää. Tähystykseen meno jännitti, mutta ei nyt kuitenkaan mitään järkyttäviä paniikin tunteita herättänyt (mulle ei siis koskaan aikasemmin ole sitä tehty, niin en yhtään tiennyt miltä ko toimenpide tuntuu). Käsitykseni mukaan se esilääkityshän on rauhottavaa, ei niinkään siihen kipuun? Joka tapauksessa mulle ei missään vaiheessa kukaan edes esilääkitystä ehdottanut. Oletin myös että laitetaan kanyyli käteen ja siitä tarvittaessa kipulääkettä, kun muiden kokemuksia lukiessa monelle niin oli tehty.
No, päästyäni toimenpidehuoneeseen ei mistään kanyylin laitoista tai kipulääkkeistä puhuttu mitään. Asia ok, ajattelin kuitenkin selviäväni, koska en todellakaan osannut odottaa että se sattuisi niin paljon. Ennen tutkimusta lääkäri kysyi olenko saanut esilääkityksen tai onko sitä edes mulle tarjottu. Sanoin, että ei. Siinä vaiheessa vaan tokaisi ”no kyllä se siinä lapuissa luki”. Toimenpide aloitettiin, aluksi kaikki ok. Epämiellyttävältä tuntui, mutta ihan kestettävää. Kunnes päästiin suolen mutkaisempiin osiin. Normaalisti en ole hirveän kipuherkkä, mutta mulla toi toimenpide sattui JÄRKYTTÄVÄSTI. Huusin kivusta ääneen, en yksinkertaisesti voinut sille mitään, koska sattui niin hirveästi. Lääkäri rauhoitteli aluksi, kunnes lopulta hänkin vaikutti ärsyyntyvän muhun. Mua kiellettiin huutamasta, oletin sen takia, että saisin hengityksen pidettyä rauhallisempana. Kivusta huutamisen lopettaminen oli kuitenkin mahdotonta, koska ihan rehellisesti sattui niin v*tusti. Yritin purra kättäni ja sillä tukahduttaa kivusta huutamisen, se kiellettiin myös. Olisi pitänyt maata täysin rentona, hengitys aivan tasaisena päästämättä ääntäkään. No, vähän helpommin sanottu kuin tehty niissä kivuissa :(
Jossain kohtaa lääkäri sanoi että ”sun täytyy lopettaa toi huutaminen ku täällä on niin huono äänieristys ettei kuulu tonne käytävään tähystystä odottaville potilaille”. Kiitos, ne käytävässä odottavat potilaathan siinä vaiheessa mulla olikin mielessä, kun en yksinkertaisesti pystynyt oleen kivusta huutamatta. Uhattiin myös lopettaa operaatio, jos en ole hiljaa. Kaiken huippu oli se, että toinen hoitajista kivahti lääkärille että ”korviin sattuu”, kun huusin kivuissani. Just sillä tavalla, että lääkärin pitäis komentaa mut hiljaseks. Ja tosiaan kättä en olis saanut myöskään purra, minkä avulla sain oltua hiljempaa. Siinä vaiheessa rupes paniikki iskemään ja itkin ihan paniikissa loppu toimenpiteen ajan.
Ei saatu edes loppuun asti tähystettyä, jos on tarvetta tehdä uudelleen, niin pakko tehdä nukutuksessa. Joo ok, tämän ymmärrän kyllä. Mutta mun mielestä tollaset ”korviin sattuu”-nurinat hoitajalta tossa kohtaa on aika asiattomia? Keltään ei minkään näköistä empatiaa kun itkin paniikissa. No, en mä nyt mitään kädestä kiinni pitämistä kaivannut, mutta edes sitä ettei oltais ihan mulle näytetty sitä kuinka hankala ja hirveä potilas olen, kun sattuu. Lisäksi syyllistäminen mua siitä, etten ole saanut esilääkitystä, koska en todellakaan tiennyt tota operaatiota noin hirveäksi. Lääkäri vaan sanoi, että noin nuorille pitäis aina antaa esilääkitys (kiva, mistä mä sen olisin tiennyt). Annettiin vaikutelma, että olen paska ja hankala potilas, kun sattuu. Onko tää teidän mielestä asianmukaista kohtelua? Vielä toimenpiteen jälkeenkin itkin paniikissa.
Kommentit (313)
Miten sitten pitäisi toimia, että saa esilääkityksen? Pitääkö soittaa etukäteen? Mennä aiemmin paikalle? Nimim. parin viikon päästä tähystykseen menossa..
Järkyttävä kokemus sinulla, ap :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten pitäisi toimia, että saa esilääkityksen? Pitääkö soittaa etukäteen? Mennä aiemmin paikalle? Nimim. parin viikon päästä tähystykseen menossa..
Järkyttävä kokemus sinulla, ap :(
Kannattaa soittaa polille ja kysyä heidän käytäntöään. Omassa kutsukirjeessäni on ollut maininta että jos haluaa lääkityksen, pitää mennä aiemmin paikalle. Aiemmassa sairaalassa ei ollut ko. mainintaa ja silloin soitin etukäteen asiasta polille. Tsemppiä.
Ap, todella asiatonta ja kamalaa kohtelua. Itselläni tutkimus tehtiin ekan kerran yksityisellä puolella ja se oli tuskaa, kun kukaan ei maininnut mitään lääkityksen mahdollisuudesta. Olin silloin alle 20v. Huusin ja itkin koko tutkimuksen ajan, se kipu oli ihan järkyttävää. Sen jälkeen olen aina vaatinut ja saanut sekä rauhoittavan että kipulääkityksen. Kipulääkettä on myös lisätty kesken toimenpiteen suoraan suoneen.
Samanlainen kokemus myös minulla. Toimenpide sattui aivan hirveästi, lääkäri huutaa minulle että ei voi koskea niin paljon. Miheni sanoi että huutamiseni kuului odotustilaan asti. Minulle ei edes ehdotettu mitään esilääkitystä tai kipulääkkeitä. Lääkäri mukaan tähystys ei satu lainkaan, olin hankala potilas.
Minulla sama juttu ensimmäisellä kerralla.En tiennyt/ tajunnut esilääkityksen tarpeellisuutta ja olen myös ajatellut että suoli oli niin kipeä kun vuosi verta että sen takia sattui kuin olisin synnyttänyt.Seuraavilla kerroilla ei enään sattunut ja eräs naislääkäri teki sen sillai että olin kyljelläni ja hän paineli vatsaani auttaen mutkissa letkun kulkemista .Nyt olen käynyt 5 kertaa tähystyksessä ainahan lääkäristä riippuen en ole voinut olla kyljelläni mutta olen jo tottunut.Minulle silloin ensimmäisellä kerralla annettiin paperipussi johonka hengittää en tiedä auttoiko se mitään mutta vei ajatukset vähän kivuista pois ja saatiin koe tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis täällä on ihan kamalia vastauksia. Jos sattuu niin ei sille voi mitään. Ei kukaan huvikseen huuda. Pitäisikö dynnytyksessäkin olla sitten hiljaa? Kun ei voi sattua...
Esilääkitys on rauhoittavaa, ei kipulääkettä. Minulla sattui jossain suolenmutkassa pari kertaa, ei muuten. Jos pelkää kipua voi ottaa kipulääkkeet vaikka kotona tuntia ennen että ehtivät vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun asia vaivaa sinua, tee kirjallinen muistutus tapahtuneesta toimintayksikköön. Paikan potilasasiamieheltä voit kysyä neuvoja, esim. kenelle osoitetaan. Esimieheltä / terveydenhuollon vastaavalta johtajalta pitäisi tulla kirjallinen vastaus tekemääsi muistutukseen noin kuukaudessa, maksimissaan kahdessa. Usein vastauksen liitteenä on myös muistutuksen kohteiden vastineet asiassa. Jos olet tyytymätön saamaasi muistutusvastaukseen, voit tehdä hallintokantelun toimivaltaiseen aluehallintovirastoon (kopiot tehdystä muistutuksesta ja siihen saadusta vastauksesta mukaan).
Jos esilääke luvattu, se pitää antaa jos toimenpide pelottaa/ahdistaa. Kaikki me oleme erilaisia. Joillekin joku ahdistava toimenpide ei ole muille mitään.
Lääkäri näköjään hermostunut huutamiseen.
Asiallista kohtaamista kaipaan.
Ap: tosin kaikissa toimenpiteissä ei voi välttää kipua. Skopiassa nukuttaminen sinänsä isompi riski elimistölle ja jälkiseuranta vaatisi omat tilansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on sama kuin hammasta porattaisiin ilman puudutusta! Kipu kuin kipu, se on otettava todesta. Olen järkyttynyt näistä kertomuksista.
Hampaan poraamisessa sattuu se puudutus eniten,joten en ole ikinä sitä halunnut
Vierailija kirjoitti:
on outoa, että aikuinen ihminen puree kättänsä toimenpiteessä. terveisin sh, jonka työtehtävät toimenpiteissa
No just, miten musta ei ole yhtään outoa.
t. Sh ja itsekin ollut kyseisessä toimenpiteessä potilaana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Ei ole missään nimessä asianmukaista. Kai katsoit nimet nimikylteistä tai näetkö ne papereistasi. Älä ikinä anna näiden samojen tutkia sinua. Potilasasiamiehestä aloitat ja kuuluuko Lääkintöhallitukseen ja Eviraan. Tämän nyt tänne kirjoittamasi voit suoraan printata. Lisäät vain ajankohdan ja nimet.
Hyvä siitä tulee ja muista vaatia uusi tutkimus narkoosissa samantien,nkoska noilla ei ollut ammattitaitoa sitä suorittaa.
Älä lannistu. Tsemppiä !
Vähän ohiksena, mutta miten Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto, lakkautettu vuodenvaihteessa) tai 30v. sitten lakkautettu Lääkintöhallitus auttaisivat asiassa? 😂😂 Potilasasiamiehen puoleen kääntyminen sen sijaan oli hyvä vinkki!
Hallintokanteluilla Suomi nousuun!
Voi hyvät hyssykät näitä prinsessapotilaita! Aina ei vain voi olla niin kivaa ja paistetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä tuossa toimenpiteessä tehdään, jos noin sattuu?
Raisk--aus. Sanot valitusta tehdessäsi että huusit että lopettakaa, ja älkää jatkako, mutta he eivät uskoneet.
Jos ihmiseen penetroidutaan hänen luvallaan, mutta ei lopeteta kun hän pyytää, niin kyseessä on rikos.
Suomessa mennään Japanin linjoilla, eli turpa kiinni ja kärsi.
Itselläni olisi aihetta tähystykseen sekä ehkä leikkaukseenkin, mutta koska en saanut lupausta kunnon kivunlievityksestä, en vaan uskalla mennä.
Sektiosta v. 2007 muistan vieläkin kirkkaasti, miten anestesialääkäri äyski minulle että "ei voi sattua" ja ihmetteli ääneen, miksi huudan, kun tämä tökki spinaalipuudutusta täysin osaamattoman oloisena ja samalla valitti kun en yliaikaisen raskausvatsani kanssa taipunut mahdottomaan asentoon etukenoon. Puudutuksen laittamisessa kesti n. vartti, ja olikin iso yllätys, kun v. 2013 täysin sama operaatio toisen lääkärin tekemänä vei ehkä minuutin eikä juuri sattunutkaan.
Jos lääkärit tienaisivat samoin kuin normaalit työntekijät, sanoisin, ettei tarvitse kuunnella tuollaista huutoa. Lääkäreillä on kuitenkin niin iso palkka, että sillä rahalla pitäisi kestää myös hysteerisiä sekopäitä. Hoitajia käy sääliksi. Kuulosuojat voisivat olla ok.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä tuossa toimenpiteessä tehdään, jos noin sattuu?
Tungetaan letku pitkälle suolistoon perseen kautta.
Se paitsi sattuu, mutta aiheuttaa myös paniikkia herkästi koska olet tilanteessa, josta et ns. pääse pois etkä tiedä, mitä on odotettavissa.
Tässä maassa ei osata suhtautua toisen kokemaan kipuun tai epämukavuuteen. Hammaslääkärissäkin olisi paljon juttuja, jotka voitaisiin tehdä nukutuksessa tai edes kevytnukutuksessa (ns. humautus), mutta arvatkaa, tehdäänkö? "Korkeintaan vammaisille", sanoi hammaslääkäri, kun pelkopotilaana kyselin asiaa. No, 13 hammasta lähti sitten poistoon, koska toimenpiteet sattuivat ja paniikkini oli sitä luokkaa että puudutus meinasi lakata toimimasta (näin voi käydä jos kehossa erittyy hyvin paljon adrenaliinia).
Liekö nukutus aineineen hintava toimenpide? Voi olla, että vaaditaan jonkinlaista anestesian osaamista myös? Suomessa kytätään noita kuluja niin mustasukkaisesti julkisella puolella, että taitaa jäädä haaveeksi.
Itse muistan, että Suomessa porattiin hampaita innolla ja antaumuksella ilman mitään puudutuksia vielä 90-luvun alkuun saakka. Sitten alkoi tulla vastaan näitä hammaslääkäreitä, jotka kysyivät, että laitetaanko piikki.