Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.

Ei loukkaa, jos mies kertoo vaatimuksen lasten isyystestauksesta ennen kuin niitä lapsia edes aletaan tehdä. Se loukkaa, jos mies kertoo asiasta vasta raskauden alettua tai lapsen syntymän jälkeen.  Ymmärrätkö, mitä eroa näillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?

Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.

Tämä. Aamen.

Eli kääntäen, jos sillä biologialla tai epärehellisyydellä ei ole mitään väliä niin näin ajattelevat mammat tietenkin avosylin ottavat omakseen ja panostavat aikansa, rahansa ja perintönsä ilolla ja kiitollisuudella miehensä pikkujoulupanon tuotokseen. Sehän on ihan sama asia kuin oma vauva. Avokäsin ottavat omakseen.

Mä (n) en olisi halunnut kasvattaa muuta kuin geneettisesti omaa lasta, mutta lapsensaanti ei olekaan koskaaan ollut mikään välttämättömyys. Vaihtoehdot olivat luomulapsi tai ok, ei lasta. Ilmeisesti ajattelen kuten mies.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.

Eikö se ole nyt kerrottu jo sata kertaa, että se luottamuksen puute loukkaa? Luottamus ei toki estä pettämästä, mutta et voi sanoa sitä enää luottamukseksi, jos vaadit testiä. Tuohan on paradoksi, ellet pidä pyhää henkeä todennäköisenä isäehdokkaana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Minun ei ole tarvinnut miettiä, onko isäni se, jota minulle on isäksi sanottu. Olen niin monessa asiassa isäni oloinen ja näköinen, samoin mieheni muistuttaa isäänsä hyvin paljon. Meidän lapsiakaan ei ole testattu, sen näkee ja kuulee kuka tahansa, kenen lapsia siinä on. Eikä me edes olla mitään poikkeuksia.

Mutta eihän tuo todista vielä mitään. Jos ei testiä tehdä, et voi varmasti tietää. Eikö mene yöunet tällaisen epävarmuuden kanssa? 

No pahus, tässä on mennyt 55 vuotta ihan tyytyväisenä. Isällä on viimeiset hetket menossa, pitäisiköhän se isyystesti vielä vaatia? Näytän kyllä ihan samalta mitä isän äitikin, mutta jospa isäni onkin joku isän kaksoisolento?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Kysymys lienee siitä, ettei näitä petoksia pitäisi tapahtua. Siksi default dna -testi vauvoille. Eli kenenkään ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa on hoivannnut 10v toisen miehen lasta (ellei tee sitä tietäen ja omalla päätöksellään). Paras tilanne lienee, ettei näin edes pääse käymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?

Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.

Ei ole verrannollinen, koska en ylipäätään haluaisi lasta noin vain yhtäkkiä ja kysymättä. Ehkä siinä tilanteessa vastaus olisi tuo a, jos olisin kovasti vauvakuumeinen ja olisin valmistautunut saamaan lapsen. Miehestähän todennäköisesti eroaisin ja sen biologisen äidin osalta varmistaisin, että saan tosiaan tämän lapsen pitää eikä myöhemmin hän tule vaatimaan lasta takaisin. 

Vastakysymys miehelle: 

Miltä tuntuisi, jos olisit aina ollut uskollinen vaimollesi ja osoittanut olevasi luotettava eikä hän ole ilmaissut myöskään epäilevänsä luotettavuuttasi, hän yhtenä päivänä tulisi töistä kotiin ja sanoisi näin: "Naapurin Mirkku on raskaana. Haluan, että kun lapsi syntyy, käyt varmuuden vuoksi isyystestissä, ettei lapsi ole sinun." Olisiko vastauksesi: 

a) okei, minä järjestän asian

b) mitä h*lvettiä sinä nyt sekoilet? 

Tämän jälkimmäisen ongelman se kattava dna- tietopankki ratkaisisi kun Automaattisesti tulisi kaikille osapuolille ilmoitus isyydestä kun kaikki vauvat systemaattisesti testattaisiin. Muutenhan tosiaan miehen voisi velvoittaa testauttamaan isyytensä ja todistamaan uskollisuutensa kaikkien syntyvien vauvojen suhteen. Eikä tämä tietenkään rajoittui sitä vaan tiettyyn paikkakuntaa vaan ihan kattavasti kaikkialla syntyvien, koska onhan mahdollista, että mies on pettänyt jonkin turistin kanssa tai matkoillaan.

Kyllähän rahalla monet asiat ovat ratkaistavissa, mutta oikeasti tähänkö me ne haluamme käyttää? Kattavaan dna-pankkiin, jotta voidaan sitten tutkia kaikki mahdollinen ihmisistä tarpeen tullen?

Itse vastustan tälläista dna-pankkia jo ihan periaatteellisella tasolla, eikä vaan rahan takia. Tämä alkaa jo muistuttamaan ihan liikaa DDR menoa ja muita vastaavia juttuja. Minulle on ihan yksi ja sama, jos kahdella lapsella sadasta, on eri isä kuin virallisesti on merkattu. Tai joku on liian pelokas ehdottamaan asiaa puolisolle. Sellaista elämä on ja jos ihmisiä itseään kiinnostaa, he ottavat itse selvää. Pelkäsivät tai eivät.

Silti verovaroista pitää maksaa esim. Papa-kokeet ynnä muut naisten alapäätutkimukset. Niistä voitaisiin säästää myös.

Kuule kyllä sullekin varmaan järjestyy papkoe jos sen noin kovasti haluat. Minä voin vaikka maksaa jos ei muualta rahoitusta löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D  

Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä  .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.

Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?

Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.

Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.

Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?

Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.

Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.

Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.

Tottakai ovat. Maailmassa ihan kaikki on epävarmaa. Jotta täällä selviää, pitää näitä epävarmuuksia jonkin verran sietää. Minäkään en tällä hetkellä varmasti tiedä, onko mieheni töissä vai salarakkaan luona vai kenties diilaamassa huumeita, mutta elämäni on paljon helpompaa, kun luotan, että hän on siellä, missä sanoo olevansa. Tämän hinnan olen valmis maksamaan parisuhteestani hänen kanssaan. 

Tietysti arjessa pitää sietää tätä epävarmuutta. Ei kukaan voi alvariinsa miettiä, minkä hyypiön kanssa se puoliso nyt pelehtii kun sanoo olevansa töissä. Mutta onko se niin vaikea ymmärtää, että tässä yhdessä kriittisen tärkeässä asiassa, omien lasten biologisessa vanhemmuudessa joku ei halua hyväksyä sitä epävarmuutta, kun täysi varmuus on niin helppo saavuttaa?

Onhan sinunkin suhteen varmistettu, että isäsi on se, jonka väitetään sitä olevan?

Se lienee minun vanhempieni asia. Jos äitini olisi valehdellut alkuperästäni, mitä pidän tiettyjen periytyvien ominaisuuksien perusteella varsin epätodennäköisenä, niin isyyshuijauksen uhrihan olisi minun isäni enkä minä.

Eli mielestäsi kyse ei ole lapsen edusta, jos sinä et välitä asiasta tuon enempää?

Minusta lapsen etu ei tässä ole yksiselitteinen asia. Minua ei henkilökohtaisesti hetkauttaisi juurikaan, mutta tiedän että osa muista ihmisistä ajattelee kovin eri tavalla. Toisaalta on varmasti olemassa tapauksia, joissa isyyden kumoaminen lienee jopa lapsen edun vastaista. Minusta isyystestejä ei voi ainakaan yksiselitteisesti puolustaa lapsen edulla, vaan kyse on nimenomaan miehen tärkeästä perusoikeudesta.

Entäpä se totuus? Sille ei mitään arvoa. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos isäksi merkataan väärä henkilö, on lapsen synnyttänyt äiti tehnyt pahasti.

Tietysti on. Isyyshuijaus on törkeimpiä ja julmimpia asioita mitä ihminen voi kumppanilleen tehdä, ja minusta sen tulisi olla rikos. Mutta jos ajatellaan pelkkää lapsen parasta, niin on tilanteita, joissa lapsen olisi varmasti parempi varttua kahden aikuisen perheessä kuin yh-perheessä. Etenkin, kun se äiti ei todistetustikaan ole maailman reiluimpia ja tasapainoisimpia ihmisiä.

Niinpä. Kovasti itketään lapsen oikeuksien perään, mutta eikös sen kannalta olisi nimenomaan paras jättää se testi tekemättä ja sietää se epävarmuus omasta dna:staan, jotta lapsi saa kasvaa ydinperheessä ja saa kunnollisen elatuksen. Tai jos se äiti on niin kelvoton kuin tässä annetaan ymmärtää, haetaan yksinhuoltajuus sille lapselle. Mutta onhan se nyt selvää, että tässä ketjussa jankutettu "lapsen paras" on vain tekosyy miesten itkupotkuraivareille. 

Juu tuohon lapsen etuun vetoaminen on minustakin tässä tapauksessa typerää. Mutta en minä vähättelevästi itkupotkuraivareista puhuisi, kyllä se isyyshuijauksen uhriksi joutuminen on ihan oikeasti iso inhimillinen tragedia sille miehelle. Ja tässä kysymyksessä miehen oikeus menee minusta lapsenkin edun ohi. Kuten tuo yksi räyhääjä tuolla omaan sekopäiseen tapaansa jo ilmaisikin, niin ei se nyt voi niinkään mennä, että lapsen edun nimissä lätkäistään isän velvollisuudet sille lähimmälle miehelle sukulaissuhteista riippumatta.

Jos isäksi joutuminen kovasti pelottaa, voit elää selibaatissa tai hakea vasektomian. Ei silloin sulle isyyttä lätkäistä.

Puoliso taitaisi harmistua selibaatista, vasektomiaa on vähän vaikea naisena saada ja lisääntymisetkin on jo tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?

Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.

Ei ole verrannollinen, koska en ylipäätään haluaisi lasta noin vain yhtäkkiä ja kysymättä. Ehkä siinä tilanteessa vastaus olisi tuo a, jos olisin kovasti vauvakuumeinen ja olisin valmistautunut saamaan lapsen. Miehestähän todennäköisesti eroaisin ja sen biologisen äidin osalta varmistaisin, että saan tosiaan tämän lapsen pitää eikä myöhemmin hän tule vaatimaan lasta takaisin. 

Vastakysymys miehelle: 

Miltä tuntuisi, jos olisit aina ollut uskollinen vaimollesi ja osoittanut olevasi luotettava eikä hän ole ilmaissut myöskään epäilevänsä luotettavuuttasi, hän yhtenä päivänä tulisi töistä kotiin ja sanoisi näin: "Naapurin Mirkku on raskaana. Haluan, että kun lapsi syntyy, käyt varmuuden vuoksi isyystestissä, ettei lapsi ole sinun." Olisiko vastauksesi: 

a) okei, minä järjestän asian

b) mitä h*lvettiä sinä nyt sekoilet? 

Tämän jälkimmäisen ongelman se kattava dna- tietopankki ratkaisisi kun Automaattisesti tulisi kaikille osapuolille ilmoitus isyydestä kun kaikki vauvat systemaattisesti testattaisiin. Muutenhan tosiaan miehen voisi velvoittaa testauttamaan isyytensä ja todistamaan uskollisuutensa kaikkien syntyvien vauvojen suhteen. Eikä tämä tietenkään rajoittui sitä vaan tiettyyn paikkakuntaa vaan ihan kattavasti kaikkialla syntyvien, koska onhan mahdollista, että mies on pettänyt jonkin turistin kanssa tai matkoillaan.

Kyllähän rahalla monet asiat ovat ratkaistavissa, mutta oikeasti tähänkö me ne haluamme käyttää? Kattavaan dna-pankkiin, jotta voidaan sitten tutkia kaikki mahdollinen ihmisistä tarpeen tullen?

Itse vastustan tälläista dna-pankkia jo ihan periaatteellisella tasolla, eikä vaan rahan takia. Tämä alkaa jo muistuttamaan ihan liikaa DDR menoa ja muita vastaavia juttuja. Minulle on ihan yksi ja sama, jos kahdella lapsella sadasta, on eri isä kuin virallisesti on merkattu. Tai joku on liian pelokas ehdottamaan asiaa puolisolle. Sellaista elämä on ja jos ihmisiä itseään kiinnostaa, he ottavat itse selvää. Pelkäsivät tai eivät.

Mutta ajatteles nyt miten kätevää olisi kun uskottomia miehet, r&iskaajat ja muut rikolliset automaattisesti paljastuisivat? Seurantasiru vielä kaikkiin niin voitaisiin nämä ihmiset ajallisesti ja paikallisesti tapahtumapaikkoihin yhdistää.

Ja lisäksi siihen vielä pakollinen älykkyystesti. Naisille tietenkin pääsy noihin tietoihin etukäteen, jotta tietävät kenelle se isyys jo alkujaan kannattaa antaa.

Rekisterissä olisi tietenkin vain miehiä, koska äitiydestähän ollaan aina 100% varmoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tässä nyt niin kovasti näistä lasten oikeuksista puhutaan, niin miten moni isyystestejä tässä ketjussa vaativa mies on nähnyt testituloksen omasta isästään? Jos oikeasti on kyse lapsen näkökulmasta, miksi teille näyttäisi olevan ongelma ainoastaan ne itse (mahdollisesti) siittämänne lapset eikä esiin nousekaan se valtava tuska, kun et tiedä, onko oma isä se biologinen isä? Luulisi näin valtavan tuskan välittyvän jollain tavalla tässä keskustelussa, jos sitä lapsen oikeutta tässä nyt tavoitellaan. 

Tähän kysymykseen haluaisin kuulla vastauksen näiltä jankkaavilta miehiltä. Ja miksei myös naisilta. Yhtä lailla tämän luulisi vaivaavan myös naisiakin. En tiedä miksi itsestäni ei tunnu siltä että pitäisi mennä testaamaan onko isäni oikeasti isäni. Varmaan johtuu naisellisesta naiviudestani. Varmastihan te jankutijankuti-miehet olette oman isänne varmistaneet? Tiedä vaikka olisi perintö tulossa joltain todelliselta miljonääri-isältä sen oman reppana aisankannattajaisän sijaan.

Minun ei ole tarvinnut miettiä, onko isäni se, jota minulle on isäksi sanottu. Olen niin monessa asiassa isäni oloinen ja näköinen, samoin mieheni muistuttaa isäänsä hyvin paljon. Meidän lapsiakaan ei ole testattu, sen näkee ja kuulee kuka tahansa, kenen lapsia siinä on. Eikä me edes olla mitään poikkeuksia.

No älä nyt. Voihan se oikea isä olla vaikka oletetun isän veli ja siksi tullut sama naama. Näkyisiköhän tuo kylläkään edes dna-testissä kuka veljeksistä on isä? 🤔 Tämänkin luulisi vähän vaivaavan näitä testiä hinkuvia miehiä. Mitä jos se onkin teidän veli tai isä joka on sen lapsen oikea isä?

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.

Miksi naisen pitäisi luottaa mieheeni siinä, ettei tämä ole kaikkien lähiseudun, tuttavien ja työtovereiden vauvojen isä? Mies voi antaa helposti testeillä varmuuden vaimolleen jokaisen vauvan osalta.

Mitä kaikkea tämä isyysasis ei ole ongelma suurimmalle osalle ihmisistä? Kuten sanottu voit ihan itse testauttamaan lapsesi tai ehdottaa sitä kumppanilleen. Tosin silloin osoitat sen, että luottamusta suhteessa ei ole ja ihan itse sen eron aiheuta. Jotkut ihmiset eivät vaan sovi parisuhteeseen. Tämä jankuttaminen osoittaa sen selkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Täällä käy todella selväksi, että naiset oikeasti suurimmaksi osaksi kokevat testin loukkaavana. Miksi se loukkaa? Miksei miehellä muka olisi oikeus varmuuteen. Voihan lapsi olla jonkun toisen miehen siitäkin huolimatta, että mies luottaisi naiseensa. Luottamus ei estä toista pettämästä. Se ei ole mikään maaginen taikamuuri. En minäkään haluaisi tietämättäni elättää vieraan miehen kakaraa vain siksi, että isyystesti loukkaa. Enemmän se miestä loukkaa, kun ja jos se väärä isyys sitten myöhemmin paljastuu. En toki väitä, että vääriä isyyksiä olisi paljon, mutta kyllä niitä on jonkin verran. Miestään kunnioittava nainen kyllä suostuu testiin, jos osaa millään tavalla asettua myös miehen asemaan. Kyllä taas huomaa av:lla, että miesten teot ja toiveet ja en ihmettelisi vaikka koko elämä olisi väärin ja nainen ei koskaan tee mitään väärää. Tämä on samanlainen paikka kuin ylilauta, mutta eri päin. Suuren luokan kaikukammio, jossa kaikki ovat samaa mieltä ja eri mieltä olevat äänestetään huutamalla kuorossa yhteen ääneen omaa mantraa.

Mitä muuta se isyystesti todistaa, kuin sen, että lapsi on sinun? Sinä olet onneelinen suhteessa, jossa vaimosi käy panemassa kaikkea mikä liikkuu, mutta se ei haittaa, kunhan lapsi on sinun? 

Ei isyystesti ole uskollisuustesti. Jos ihminen on valmis jatkamaan suhteessa(sekä mies että vaimo) jossa ei ole luottamusta niin mikäpäs siinä. Yhteisesti voidaan päättää, että luottaa ei tarvitse, mutta isyystestit tehdään ja jos lapsi/lapset on miehen kaikki on hyvin. Vaikka vaimo muuten olisikin epäluotettava joka asiassa ja kävisi siellä vieraissakin. Mutta ei haittaa, kunkan lapsi on oma niin suhteessa kaikki hyvin ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti?

Miksi kukaan elää suhteessa , jossa ei ole luottoa toiseen osapuoleen?

Jos luottoa on, miksi mennä testaamaan varmaksi tiedettyjä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys naisille: jos miehesi pettäisi sinua, toinen nainen tulisi raskaaksi ja 9 kk päästä tulisi ovellesi ja sanoisi ”tässä teille vauva, olkaa hyvä”, niin sanoisitteko a) ai ihanaa!! vai b) ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne?

Tästä tässä on perimmiltään kyse. Jos lapsen ulkonäkö ei muistuta isää miltään osin, on miehellä kaikki syy epäillä isyyttään, eikä häntä silloin kiinnosta myöskään ottaa vastuutta isyydestä. Käytännössä isyys tietenkin kannattaa tässä tapauksessa selvittää lapsen äidin tietämättä ja jos testin tulos on negatiivinen, niin mies voi hyvin sanoa, että ei ole mun lapsi, pitäkää tunkkinne.

Ei ole verrannollinen, koska en ylipäätään haluaisi lasta noin vain yhtäkkiä ja kysymättä. Ehkä siinä tilanteessa vastaus olisi tuo a, jos olisin kovasti vauvakuumeinen ja olisin valmistautunut saamaan lapsen. Miehestähän todennäköisesti eroaisin ja sen biologisen äidin osalta varmistaisin, että saan tosiaan tämän lapsen pitää eikä myöhemmin hän tule vaatimaan lasta takaisin. 

Vastakysymys miehelle: 

Miltä tuntuisi, jos olisit aina ollut uskollinen vaimollesi ja osoittanut olevasi luotettava eikä hän ole ilmaissut myöskään epäilevänsä luotettavuuttasi, hän yhtenä päivänä tulisi töistä kotiin ja sanoisi näin: "Naapurin Mirkku on raskaana. Haluan, että kun lapsi syntyy, käyt varmuuden vuoksi isyystestissä, ettei lapsi ole sinun." Olisiko vastauksesi: 

a) okei, minä järjestän asian

b) mitä h*lvettiä sinä nyt sekoilet? 

Tämän jälkimmäisen ongelman se kattava dna- tietopankki ratkaisisi kun Automaattisesti tulisi kaikille osapuolille ilmoitus isyydestä kun kaikki vauvat systemaattisesti testattaisiin. Muutenhan tosiaan miehen voisi velvoittaa testauttamaan isyytensä ja todistamaan uskollisuutensa kaikkien syntyvien vauvojen suhteen. Eikä tämä tietenkään rajoittui sitä vaan tiettyyn paikkakuntaa vaan ihan kattavasti kaikkialla syntyvien, koska onhan mahdollista, että mies on pettänyt jonkin turistin kanssa tai matkoillaan.

Kyllähän rahalla monet asiat ovat ratkaistavissa, mutta oikeasti tähänkö me ne haluamme käyttää? Kattavaan dna-pankkiin, jotta voidaan sitten tutkia kaikki mahdollinen ihmisistä tarpeen tullen?

Itse vastustan tälläista dna-pankkia jo ihan periaatteellisella tasolla, eikä vaan rahan takia. Tämä alkaa jo muistuttamaan ihan liikaa DDR menoa ja muita vastaavia juttuja. Minulle on ihan yksi ja sama, jos kahdella lapsella sadasta, on eri isä kuin virallisesti on merkattu. Tai joku on liian pelokas ehdottamaan asiaa puolisolle. Sellaista elämä on ja jos ihmisiä itseään kiinnostaa, he ottavat itse selvää. Pelkäsivät tai eivät.

Silti verovaroista pitää maksaa esim. Papa-kokeet ynnä muut naisten alapäätutkimukset. Niistä voitaisiin säästää myös.

Tuolla aiemmin joku sanoi että nää jätkät on katkeria jopa papaseulonnoista, mutta en uskonut.

Nyt uskon! 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Väitätkö ihan oikeasti, että mies ei saa haluta isäksi, ellei samalla ole valmis hyväksymään, että puoliso käy selän takana peuhaamassa ja lapsi saattaa olla ihan kenen vaan. Eli jos ei tätä riemurinnoin hyväksy niin ei ole kelpo isä?

Ja kääntäen, jos nainen haluaa äidiksi niin pitää toki sekin hyväksyä, että isä laittaa sukusolujen työpaikan puolisoa kauniimpaa sihteerin ja hakee lahjan 'äidille' 9kk myöhemmin. Tokihan se puolisolle ihan yhtä oma lapsi on. Samalla logiikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Siksi se juuri pitää ennalta ehkäistä, että.Näin kipeitä tilanteita ei tulisi. Neljä lasta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli tilanne muka menee aina näin.... Mies vaatii isyystestiä ...nainen eroaa... vaatii isyystestiä mieheltä saadakseen elatusapua :D  

Eiköhän oikeasti normaaleissa perheissä  .... mies vaatii isyystestiä.... nainen murjottaaa, mutta testi tehdään...elämä jatkuu.

Ja normaalissa perheessä sinäkin käyt vuosittain sp-tautitesteissä todistaaksesi, ettet ole saanut keneltäkään pettämisen seurauksena tauteja?

Ja ollaan yhdessä 24/7, jotta voidaan vahtia ettei toinen pääse pettämään? Eli myös miehen "poikien illat/ reissut" ehdottomasti kiellettyjä.

Jos epäilyksen tielle lähdetään, niin otetaan samantien kaikki siihen kuuluva.

Vaihtoehdot ovat siis joko-tai, joko sokea luottamus kaikissa asioissa tai ääretön epäily kaikissa asioissa?

Luottamusta joko on tai ei ole, ei siinä ole mitään välimaastoja.

Ja höpö höpö. Kyllä ihminen voi ymmärtää, että luottaessaankin on pieni riski olla väärässä. Ja nämä ihmiset voivat perustaa ihan onnellisia parisuhteita ihan kuten kaikki muutkin. Tuo joko tai -vaatimus on vain yksi tapa nähdä asia, eikä mitenkään parempi tai huonompi kuin muut tavat.

Puppua. Luottamus on olemassa siihen asti, kunnes se jostain syystä menee rikki (esimerkiksi oman vainoharhaisuuden takia). Puolison pitäminen potentiaalisena pettäjänä on merkki siitä, ettei luottamusta ole. Hyvässä suhteessa on tehty tietoinen päätös luottaa toiseen aina uudelleen ja uudelleen.

Kaikki ihmiset ovat pontentiaalisia pettäjiä. Myös ne joihin luotetaan.

Tottakai ovat. Maailmassa ihan kaikki on epävarmaa. Jotta täällä selviää, pitää näitä epävarmuuksia jonkin verran sietää. Minäkään en tällä hetkellä varmasti tiedä, onko mieheni töissä vai salarakkaan luona vai kenties diilaamassa huumeita, mutta elämäni on paljon helpompaa, kun luotan, että hän on siellä, missä sanoo olevansa. Tämän hinnan olen valmis maksamaan parisuhteestani hänen kanssaan. 

Tietysti arjessa pitää sietää tätä epävarmuutta. Ei kukaan voi alvariinsa miettiä, minkä hyypiön kanssa se puoliso nyt pelehtii kun sanoo olevansa töissä. Mutta onko se niin vaikea ymmärtää, että tässä yhdessä kriittisen tärkeässä asiassa, omien lasten biologisessa vanhemmuudessa joku ei halua hyväksyä sitä epävarmuutta, kun täysi varmuus on niin helppo saavuttaa?

Onhan sinunkin suhteen varmistettu, että isäsi on se, jonka väitetään sitä olevan?

Se lienee minun vanhempieni asia. Jos äitini olisi valehdellut alkuperästäni, mitä pidän tiettyjen periytyvien ominaisuuksien perusteella varsin epätodennäköisenä, niin isyyshuijauksen uhrihan olisi minun isäni enkä minä.

Eli mielestäsi kyse ei ole lapsen edusta, jos sinä et välitä asiasta tuon enempää?

Minusta lapsen etu ei tässä ole yksiselitteinen asia. Minua ei henkilökohtaisesti hetkauttaisi juurikaan, mutta tiedän että osa muista ihmisistä ajattelee kovin eri tavalla. Toisaalta on varmasti olemassa tapauksia, joissa isyyden kumoaminen lienee jopa lapsen edun vastaista. Minusta isyystestejä ei voi ainakaan yksiselitteisesti puolustaa lapsen edulla, vaan kyse on nimenomaan miehen tärkeästä perusoikeudesta.

Entäpä se totuus? Sille ei mitään arvoa. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos isäksi merkataan väärä henkilö, on lapsen synnyttänyt äiti tehnyt pahasti.

Tietysti on. Isyyshuijaus on törkeimpiä ja julmimpia asioita mitä ihminen voi kumppanilleen tehdä, ja minusta sen tulisi olla rikos. Mutta jos ajatellaan pelkkää lapsen parasta, niin on tilanteita, joissa lapsen olisi varmasti parempi varttua kahden aikuisen perheessä kuin yh-perheessä. Etenkin, kun se äiti ei todistetustikaan ole maailman reiluimpia ja tasapainoisimpia ihmisiä.

Niinpä. Kovasti itketään lapsen oikeuksien perään, mutta eikös sen kannalta olisi nimenomaan paras jättää se testi tekemättä ja sietää se epävarmuus omasta dna:staan, jotta lapsi saa kasvaa ydinperheessä ja saa kunnollisen elatuksen. Tai jos se äiti on niin kelvoton kuin tässä annetaan ymmärtää, haetaan yksinhuoltajuus sille lapselle. Mutta onhan se nyt selvää, että tässä ketjussa jankutettu "lapsen paras" on vain tekosyy miesten itkupotkuraivareille. 

Juu tuohon lapsen etuun vetoaminen on minustakin tässä tapauksessa typerää. Mutta en minä vähättelevästi itkupotkuraivareista puhuisi, kyllä se isyyshuijauksen uhriksi joutuminen on ihan oikeasti iso inhimillinen tragedia sille miehelle. Ja tässä kysymyksessä miehen oikeus menee minusta lapsenkin edun ohi. Kuten tuo yksi räyhääjä tuolla omaan sekopäiseen tapaansa jo ilmaisikin, niin ei se nyt voi niinkään mennä, että lapsen edun nimissä lätkäistään isän velvollisuudet sille lähimmälle miehelle sukulaissuhteista riippumatta.

Jos isäksi joutuminen kovasti pelottaa, voit elää selibaatissa tai hakea vasektomian. Ei silloin sulle isyyttä lätkäistä.

Puoliso taitaisi harmistua selibaatista, vasektomiaa on vähän vaikea naisena saada ja lisääntymisetkin on jo tehty.

Sittenhän asia ei sinua koske mitenkään, joten miksi uliset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Väitätkö ihan oikeasti, että mies ei saa haluta isäksi, ellei samalla ole valmis hyväksymään, että puoliso käy selän takana peuhaamassa ja lapsi saattaa olla ihan kenen vaan. Eli jos ei tätä riemurinnoin hyväksy niin ei ole kelpo isä?

Ja kääntäen, jos nainen haluaa äidiksi niin pitää toki sekin hyväksyä, että isä laittaa sukusolujen työpaikan puolisoa kauniimpaa sihteerin ja hakee lahjan 'äidille' 9kk myöhemmin. Tokihan se puolisolle ihan yhtä oma lapsi on. Samalla logiikalla.

Kerro nyt edes sinä, miksei mies voi kertoa isyystestausvaatimuksistaan naiselle edes siinä vaiheessa, kun lapsista aletaan puhua? Miksi siinä vaiheessa mies ei saa suutaan auki vaan vasta sitten, kun se lapsi on todellinen? Yksikään mies ei ole kommentoinut tuota vaikka monesti olen asiaa tässä kysynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Kaltaistesi hullujen kanssa ei kannata väitellä, mutta kun 94-96%ssa tapauksessa se isä on oikeasti myös biologinen isä niin miksi juuri sinä kuvittelet olevasi se muutaman prosentin poikkeustapaus? Etkö osaa valita kumppaniasi vai oletko itse niin paska, että on todennäköistä, että kumppanisi hakee parempaa patukkaa/ orgasmia/ parempia geenejä. Minkä takia käytännön elämässä tästä asiasta ei puhuta jos tämä epäillystä isyydestä enemmänkin miehiä vaivaa? Jokainen voi mennä ihan vapaasti omassa suhteessa ehdottamaan mitä tahansa testejä, muttei kannata yllättyä jos saakin suhteesta kenkää.

Olen eri, mutta mistä sinä keksit että isyystestiä pyytävä luulee olevansa poikkeustapaus? Eikö täällä ole jo aika monta kertaa sanottu, että useimmat tiedostavat että mahdollisuus on erittäin pieni, mutta se pienikin riski on liikaa silloin kun se on turha, ja täysi varmuus on helppo saavuttaa.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään minkäänlaisia epäilyksiä. Normaaleissa parisuhteessa siihen kumppaniin luotetaan. Sinulle on ok, että sinut velvoitetaan todistamaan testein ettet ole kaikkien niiden vauvojen isä, joiden äitejä sinulla olisi ollut pieninkin mahdollisuus panna. Helposti han sinä todistaa testein ettet ole niiden isä ja kumppanisi saa olla 99,9%varma.

Normaalit ihmiset eivät haudo mielessään yhtään mitään, vaan puhuvat näistä asioista niinkuin aikuiset ihmiset. Ilman raivoamista ja erouhkauksia. Yleensä jo kauan ennen ehkäisyn poisjättöä.

Niin, tottakai se on siellä suhteen alkuvaiheessa hyvä jutellakin ilman raivoamista ja erouhkauksia. Siitä epäluuloisesta miehestä pääsee sitten eroon muullakin verukkeella kyllä myöhemminkin ennen kuin lapsia ryhdytään tekemään. 

Eiköhän siinä kumpikin säästy epäsopivalta kumppanilta ja pääse etsimään sopivampaa.

Kyllä. Minulla on vain vahva veikkaus, että toinen näistä ei sitä sopivaa ihan äkkiä löydä. 

No ei kyllä vastaa minun kokemustani tosielämästä. Tosin ei vastaa tuo palstanaisten viljelemä kuva hysterisesti kyttäävästä mustasukkaisesta hullustakaan. Minun mieheni halusi isyystestin ja ihan normaali tuo on ollut, ja koko elämänsä ennen minuakin seurustellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Väitätkö ihan oikeasti, että mies ei saa haluta isäksi, ellei samalla ole valmis hyväksymään, että puoliso käy selän takana peuhaamassa ja lapsi saattaa olla ihan kenen vaan. Eli jos ei tätä riemurinnoin hyväksy niin ei ole kelpo isä?

Ja kääntäen, jos nainen haluaa äidiksi niin pitää toki sekin hyväksyä, että isä laittaa sukusolujen työpaikan puolisoa kauniimpaa sihteerin ja hakee lahjan 'äidille' 9kk myöhemmin. Tokihan se puolisolle ihan yhtä oma lapsi on. Samalla logiikalla.

Siitä "lahjasta" pitää kertoa 9 kuukautta ennen luovutusta. Hyvin harva nainen tulee äidiksi muutaman tunnin varoajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä ihmetyttää, kun mammat täällä vetää lapsen samalle viivalle sukupuolitautien ja vastaavien kanssa.

Kyllä, ihmiset ovat petollisia ja voivat vahingoittaa toisiaan pettämällä monin keinoin, mutta ihmiset voivat vahingoittaa tai loukata toisiaan tuhansin eri tavoin muutenkin ja isolla variaatiolla vaikutuksia.

Mutta kun ihmisen elämän perusta on ihminen, niin lasta suurempaa asiaa ei voi ollakaan. Täällä kuitenkin jotkut ovat sitä mieltä, että lapsen alkuperästä ei tarvitse olla varmuutta tai sitä ei saa epäillä, koska ei kerta kaikkia muitakaan tapoja olla epärehellinen testata jatkuvasti.

Hei oikeasti, on kyse vähän eri tason asiasta. Vähän kuin murhasta ei saa tuomita, koska ihmiset näpistääkin kaupasta vielä useammin.

Hessus.

Niin, lasta suurempaa ei voi ollakaan. Siksi onkin hassua, että se lapsi näyttää miehille olevan ihan toissijainen ja vain se lapsen sisältämä dna-koodi merkitsee. 

Se dna-osuus on iso osa tästä kokemuksesta, että lapsi on oma. Koko ihmisen lisääntymisstrategia on kehittynyt tämän ympärille yhdessä kulttuurisenevoluution kanssa. Ei se muutu mammojen mahtikäskyllä.

Miten sinä sitten selität sen, että usein myös eläimet hoitavat vieraita lapsia ominaan?  Sinulle se toki voi olla iso osa jostain kokemuksesta, jos itsetunto perustuu sukusoluihin, mutta nykyihmiselle tärkeämpi yleensä on hoivasuhde. Muutenhan esim adoptio tai sukusolujen luovutus olisivat täysin mahdottomia konsepteja. Ei se muutu sinun mahtikäskyllä. 

Harvinainen ilmiö ja kunkin eläinlajin oman käytöksen mukaista. Ihmisillä erilainen kuin vaikka susilla. Eläimillä puuttuu lisäksi tämä kulttuurissosiaalinenpuoli, eli mahdollisuus ymmärtää , onko yksilö oma jälkeläinen vai ei. Johonkin rajaan asti tietysti hajuin ja hormonien avulla tunnistavat poikasensa, mutta sitä on helppo muokata.

Sinä sanot, että hoivasuhde on tärkeämpi. Minä sanon että yhdessä oman dna kanssa menee vielä reilusti tärkeämmäksi. Poislukien jos se tehdään tietoisesti.

Mitä tuo kulttuurisosiaalinen näkökulma tähän liittyy? Koska ihminen ymmärtää jotain, onko siitä pakko tehdä ongelma? 

Sinä siis ihan tosissasi väität, että jos olet hoivannut lasta vaikka 10-vuotiaaksi asti, tämä lapsi ei ole enää sinulle rakas siinä vaiheessa, jos selviää, että hän ei ole sinun omasi. Olet valmis hylkäämään tämän lapsen pelkästään tämän tiedon vuoksi? Tuossa tapauksessa sinun ei kannata lapsia tehdä ollenkaan, koska et pysty antamaan lapselle sitä hoivaa, jonka hän tarvitsee. Ihan oikeasti, älä tee lapsia. 

Väitätkö ihan oikeasti, että mies ei saa haluta isäksi, ellei samalla ole valmis hyväksymään, että puoliso käy selän takana peuhaamassa ja lapsi saattaa olla ihan kenen vaan. Eli jos ei tätä riemurinnoin hyväksy niin ei ole kelpo isä?

Ja kääntäen, jos nainen haluaa äidiksi niin pitää toki sekin hyväksyä, että isä laittaa sukusolujen työpaikan puolisoa kauniimpaa sihteerin ja hakee lahjan 'äidille' 9kk myöhemmin. Tokihan se puolisolle ihan yhtä oma lapsi on. Samalla logiikalla.

Unohdat että naisten kohdalla se on aina" eri asia". Vähän sama kuin sotiminenkin se saa olla se kiva poikkeus tasa-arvossa. Kyllä naisilla aina selityksiä on kun saavat kiinni pitää etuoikeuksistaan.

Yhteenvetona. Tehkää aina isyystesti. Jos vaimo sen vuoksi jättää niin jättää. Lähtee se muutenkin todella suurella todennäköisyydellä. Vain lapsi ja lapset on pysyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen ajalla ja energialla suurin osa äideistä ehtisi pelmuta kenenkään muun kuin ukkonsa kanssa. Se kun on silleen, että perheen talous ja kotitalous pitää pyöriä ja pelkkien miesten voimin se ei tapahdu. Työssäkäynnin, ruuan laiton, lasten hoidon, pyykkien, siivoamisen jälkeen aikaa riittää ja riemua on revittävä viikottaisesta jumppatunnista. Täällä nämä mielipide- miehet ovat joko a. ilman naista ja fantasioivat dna- testeistä tai b. sellaisella taloudellisella tilanteella varustettuja, että näiden naisten ei tarvitse käydä töissä ja kotona käy taloudenhoitaja  ja näin pyöriminen naapurin miesten kanssa on sekä taloudellisesti että ajallisesti ja energiallisesti mahdollista. 

No katsos samoilla reissuilla, kun nainen vie esikoista seurakunnan kerhoon ja muskariin. Kyllähän siinä matkan varrella tulee monta miestä vastaan bussikuskista alkaen. Ja sehän on satavarma, jos puolen vuoden aikana jonkun lapsen isä tuo lapsensa kerhoon. Lapsen päiväuniaika se vasta vaarallista aikaa onkin, siinä on monta mahdollisuutta pettää vaunulenkillä tai lapsen vieressä sängyllä.

Sick- sick- sicko.

Yllä oleva on varmaan sarkasmia, mutta et kuule arvaakaan, kuinka paljon noin hulluja miehiä oikeesti on olemassa. Kaverilla oli aikoinaan yhtä paha ellei pahempikin. Oli muuten vaikea päästä eroon, uskotko.