Miksi naiset loukkaantuvat isyyden selvittämisestä vaikka on ENSISIJAISESTI lapsen oikeus tietää kuka isänsä on?
Eivätkö naiset ajattele ollenkaan lastaan ja tämän oikeuksia silloin kun ottavat "itseensä" jos mies vaatii, että lapsen isyys selvitetään? Naiset ottavat tämän ensisijaisesti loukkauksena vaikka koko kuviossa pitäisi ajatella miestä sekä lasta. Mikä tässä asiassa on naiselle niin vaikeaa ja kiusallista toteuttaa tämä kuvio läpi? Mistä kumpuaa naisten itsekkyys?
Tietysti naisen _täytyy_ olla sitä mieltä, että miehen ja lapsen on halutessaan saatava selville totuus. Tietenkin, miksi ei pitäisi? Pitäisikö lapsen ja miehen elää epäluulossa koska "Naisen Uskollisuus"?
Kommentit (2252)
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs te, jotka vaaditte isyystestiä pakolliseksi, sen noin käytännössä toteuttaisitte? Äiti ja vauva panttina synnärillä kunnes isä on oman näytteensä antanut?
Kuka maksaisi sairaalamaksut? Heh joo, isää ei näy kuulu antamaan näytettä ja äidille laskut, eikö vain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos pariskunta on yhdessä päättänyt, että nyt saa perheenlisäystä tulla, jätetään yhdessä ehkäisy pois ja tulosta syntyy. Olisi hyvin outoa tuolla selvitysvaatimuksella saada selville, että kumppani epäilee uskollisuuttani. Ja yleensä nämä epäilijät ovat niitä, jotka itse pettävät.
Näinhän se on. Ja sitten nämä miehet, jotka kasvattavat toisen miehen lasta, eivät ymmärrä selvittää asiaa tai heitä ei kinnosta koko asia.
Jollei kumppaniin ole lainkaan luottamusta, niin suhde kaå kannattaisi päättää. Minulla oli poikaystävä joka koko ajan pohti mitä tekisi jos pettäisin häntä. Suhteemme ei ollut onnellinen.
Tämä. Tässä on kerrottu se olennainen.
Ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun isyystesti oli tehty. Yhä epäilykset jatkuisivat hamaan tulevaisuuteen, kun mikään testi ei voi antaa 100% varmuutta, ei edes lapsen äidistä.
Luulen tähän olevan seuraavia syitä:
1) Äidit (ja isät) ajattelevat enemmän itseään ja omia oikeuksiaan kuin lapsen oikeuksia yksilönä. Se jotenkin unohtuu, että synnyttyään lapsi on yksilö oikeuksineen, eikä oman itsen jatke. Sama ilmiöhän näkyy siinä, kun aikuiset hakevat helppoutta tai etua itselleen lapsen nimissä, vaikka asia on sinällään lapselle merkityksetön (esim. vaihdan vaipan ravintolan pöydässä, koska lapsen etu - vaikka sen lapsen hyvinvoinnin kannalta on se ja sama, että vaihtaako sen vaipan muita häriten vai sivussa, mutta vanhemmalle helpompi, jos ei tarvitse muita huomioida).
2) Oikeasti on jotain salattavaa ja siltä yritetään suojautua uhriutumalla.
3) Vedotaan loukkaantumiseen, kun ei luoteta. No, se testaaminen sinällään ei enää loukkaa enempää, loukkaantuminen on tapahtunut jo, kun epäilys on esitetty.
Tämän takia olenkin vahvasti sitä mieltä, että isyyden varmistus DNA:lla pitäisi olla automaatio, koska tällöin näitä keskusteluja ei tarvitsisi käydä tai loukkaantua.
Tästä toki seuraa lieveilmiöiden pelko, mutta en näe niitäkään ongelmana, koska ne on helpohko ehkäistä. Eli ei perusteta DNA-pankkia, josta isiä etsitään vaan yksinkertaisesti verrataan, että onko tämä isäksi esitetty ihminen biologisesti lapsen isä. Vastaus on, että on tai ei ole, eikä asiaa sen pidemmälle viedä. Jos lapselle ei ketään isää olla merkkaamassakaan niin sitten ei ole tarvetta testatakaan. Toki joku tähän sanoo, että sitten kuitenkin salaa tehdään kantoja ja etsitään isiä jne. Jos on epäilys, että terveydenhuollossa tehdään jotain 'salajuttuja' niin niitä nyt pystyisi tekemään muutenkin (verikokeet jne - kaikki käyvät niissä joskus), eli ei tämä siihenkään riskiä lisäisi.
Rahapuolesta: Nykyisin DNA:n testaus niin helppoa ja halpaa, että kulupuoli ei ole ongelma. Tod.näk säästää yhteiskunnan maksamissa elatusriidoissa itsensä systeemi takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Entä lapsen etu, jos hän tarvitsee elinluovutusta? Se voi olla aika kohtalokas yllätys, että isä ja isän puolelta oleva suku ei olekaan sitä mitä oletti.
Ok, palatkaa siihen luottamuskysymykseen, kunhan yritin mainita jotain siitä lapsesta.
Jos se ÄITI TIETÄÄ että isä on isä, ei ole mitään kohtalokasta yllätystä mikä voisi paljastua kuvitteellisessa skenaariossasi.
Itsekin kyllä kannata isyystestiä kaikille. Ei siitä "pakollista" voi tehdä mutta tarjottaisiin samalla tavalla automaattisesti kuin raskausajan HIV- ja kuppa-seulat. Ei niistä kukaan loukkaannu, mutta jos puoliso pyytäisi marssimaan HIV- ja kuppa-testeihin niin voisi puntti tutista.
Vierailija kirjoitti:
Siinä kylvetään epäluottamuksen siemen parisuhteeseen.
Ja on epäilys, naisen mahdollisesta pettämisestä, ilman pienintäkään todustusaineistoaMiksiköhän moni mies loukkaantuisi, jos nainen vaatisi nähdä miehensä puhelinhistorian tai pankin tiliotteet?
Pitkälti kysymys on samasta asiasta.
Siksi tämän pitäisikin olla automaatio, kun isäksi mies kirjataan. Näin kukaan ei voisi loukkaantua, eikä asiasta tarvitsisi keskustella. Systeemi olisi hyvä rehellisille, mutta myöskään miehet eivät päätyisi elättämäämn toisen lasta, elleivät itse niin valitse tehdä. Ja onhan se lapsenkin oikeus elää totuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään isyystesti anna 100% varmuutta isyydestä. Ja kuka ne maksaa - veronmaksajatko?
Jos mies haluaa 100% varmuuden, hän valitsee luotettavan henkilön lastensa äidiksi, muussa tapauksessa kieltäytyy seksistä epäluotettavien kanssa ja pitää siemenet pussissaan, eikä jaa niitä pitkin kyliä.
Lähes aina kyllä se on mies, joka luovuttaa siemenet vapaaehtoisesti naiselle, jonka jäljeen miehen on turha itkeä, kun päätösvalta siirtyy naiselle.
Nainen ja mies puoliksi koska heidän, oletettu, lapsi kyseessä.
Sellaista naista ei olekaan, että mies saisi automaattisesti 100% varmuuden isyydestään, oletko vähän tyhmä kuin noin väität?
Ja viimeiseen sen verran, että valta tuo myös vastuuta. Jos otat miehen siemenet käyttöösi niin toki vastaat kuluista sitten. Jos teet lapsen valheella, esim. salaamalla ehkäisystä niin kustannukset naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Koska isyystestin vaatiminen tarkoittaa, että mies epäilee naisen pettäneen. Ja nainen ajattelee, ettei voisi jatkaa miehen kanssa, jos luottamus on tuolla tasolla. En tiedä, mitä itse tekisin, jos mies haluaisi isyystestin.
Sivumennen sanoen isyystestistä pitäisi tehdä rutiini synnytyksen yhteydessä (paitsi tietysti silloin kun isästä ei ole hajuakaan eikä siis mahdollista elatusmaksujen maksajaa ole) Ei olisi kovin kallista ja kun kaikki kävisivät sen läpi, tästä ei olisi mitään kiusallista naisille, joilla ei ole mitään salattavaa. Samalla ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa isä kasvattaa vieraan naisen lasta.
Samalla saataisiin myös tutkijoiden käyttöön aivan mahtava tietopankki kun kaikista otettaisiin dna-testit jo synnärillä - ja seuraavien sukupolvien kohdalla myös ne tuntemattomat isukit löytyisivät mikäli ovat kotimaassa syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä lapsen etu, jos hän tarvitsee elinluovutusta? Se voi olla aika kohtalokas yllätys, että isä ja isän puolelta oleva suku ei olekaan sitä mitä oletti.
Ok, palatkaa siihen luottamuskysymykseen, kunhan yritin mainita jotain siitä lapsesta.
Jos se ÄITI TIETÄÄ että isä on isä, ei ole mitään kohtalokasta yllätystä mikä voisi paljastua kuvitteellisessa skenaariossasi.
Itsekin kyllä kannata isyystestiä kaikille. Ei siitä "pakollista" voi tehdä mutta tarjottaisiin samalla tavalla automaattisesti kuin raskausajan HIV- ja kuppa-seulat. Ei niistä kukaan loukkaannu, mutta jos puoliso pyytäisi marssimaan HIV- ja kuppa-testeihin niin voisi puntti tutista.
Juuri näin, hyvä vertaus. Ihan oletusarvoisesti pitäisi tehdä, kuten nuokin tehdään. Lapsella on oikeus totuuteen alkuperästään ja isällä on oikeus tietää, että sitoutuuko omaan vai toisen miehen lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtavaa puolustelua täällä taas, vaikka oikeasti moni isä ei oikeasti ole biologinen isä.
Ja tämän voit todistaa jollakin oikealla tilastoilla tai edes tutkimuksella mutuilusi sijaan. Siispä lähde kiitos.
Just niillä testeillä tämän voisi todistaa, niin ei tarvitse mutuilla.
Naisten empatiakyvyissä on tämän isyyskysymyksen kohdalla ilmiselvä sokea piste. Kun itse voi olla aina 100% varma äitiydestään niin ei vain kyetä samaistumaan sellaiseen tilanteeseen missä nin ei olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska isyystestin vaatiminen tarkoittaa, että mies epäilee naisen pettäneen. Ja nainen ajattelee, ettei voisi jatkaa miehen kanssa, jos luottamus on tuolla tasolla. En tiedä, mitä itse tekisin, jos mies haluaisi isyystestin.
Sivumennen sanoen isyystestistä pitäisi tehdä rutiini synnytyksen yhteydessä (paitsi tietysti silloin kun isästä ei ole hajuakaan eikä siis mahdollista elatusmaksujen maksajaa ole) Ei olisi kovin kallista ja kun kaikki kävisivät sen läpi, tästä ei olisi mitään kiusallista naisille, joilla ei ole mitään salattavaa. Samalla ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa isä kasvattaa vieraan naisen lasta.
Samalla saataisiin myös tutkijoiden käyttöön aivan mahtava tietopankki kun kaikista otettaisiin dna-testit jo synnärillä - ja seuraavien sukupolvien kohdalla myös ne tuntemattomat isukit löytyisivät mikäli ovat kotimaassa syntyneet.
Ei niistä isyystesteistä tälläkään hetkellä kerätä mitään DNA -pankkia. Eikä kerättäisi jatkossakaan. Ei tilanne mihinkään muuttuisi. Verrataan vaan, että onko tämän miehen tuotos vai ei. Jos jotain salaisia DNA -pankkeja haluttaisiin ylläpitää salaa niin se onnistuisi jo muutenkin, sen verran ihmiset eritteitään terveydenhuoltoon jättävät.
Ja PS. DNA -pankithan ovat mahtava apu terveyden edistämisessä tutkijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä kylvetään epäluottamuksen siemen parisuhteeseen.
Ja on epäilys, naisen mahdollisesta pettämisestä, ilman pienintäkään todustusaineistoaMiksiköhän moni mies loukkaantuisi, jos nainen vaatisi nähdä miehensä puhelinhistorian tai pankin tiliotteet?
Pitkälti kysymys on samasta asiasta.
Siksi tämän pitäisikin olla automaatio, kun isäksi mies kirjataan. Näin kukaan ei voisi loukkaantua, eikä asiasta tarvitsisi keskustella. Systeemi olisi hyvä rehellisille, mutta myöskään miehet eivät päätyisi elättämäämn toisen lasta, elleivät itse niin valitse tehdä. Ja onhan se lapsenkin oikeus elää totuudessa.
Just näin. Sysyteemi olisi huono ainoastaan naisille koska heillä on kova tarve pidättää itsellään mahdollisuus valehdella isyyksistä ja keinotella miehiä elatusiseiksi. Myös naisten pettämisiä paljastuisi aivan valtava määrä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten selität, että epäluulo ei ole perusteltua vaikka Suomessakin on kymmeniä tuhansia lapsia väärän isän kasvatuksessa? Ovatko naiset sokean luottamuksen arvoisia?
Minua ei kiinnosta pätkän vertaa onko joku mystinen, epämääräinen massa nimeltä "naiset" luottamuksen arvoisia, mutta mieheni odotan luottavan minuun. Jos mies alkaisi epäillä isyyttään lapsen synnyttyä osottaisi se niin suurta luottamuksen puutetta minua kohtaan, etten näkisi vaihtoehtona yhdessä jatkamista. Tällöin mies kyseenalaistaisi koko parisuhteemme, yhteisen historiamme eikä kaiken kukkuraksi kyllä tuntisi minua pennin vertaa yhteisestä ajasta huolimatta. Ei sellainen parisuhde ole pitämisen arvoinen jossa noin vahvaa luottamuksen puutetta esiintyy.
Entä jos miehesi käy ulkomailla lomilla ja sen jälkeen pimperoasi alkaa kummasti kutittaa. Painostaisitko miestä SP-testeihin jos väittäisi, että mitään ei ole tapahtunut?
No ensin selvittäisin mikä siellä pimperossa kutittaa. Jos se olisi sukupuolitauti, niin sitten minulla olisi SYY epäillä, että mieheni on sen minulle tuonut (jos en ole iäisyyksiin itse kuksinut muita ja tauti ei kuulu niihin vuosikymmeniä piilossa muhiviin). Se että kahdelle hedelmälliselle ilman ehkäisyä seksiä harrastaneelle ihmiselle syntyy lapsi ei ole syy epäillä että toinen heistä on pettänyt.
Mutta entä jos pimperoani ei kutita, vaan kaikki on niin kuin meidän kahden välisellä sukupuolielämällä voisi olettaakin olevan (kuten on tilanteessa jossa perheeseen syntyy lapsi noin 9kk ei-ehkäistyn yhdynnän jälkeen), niin jos ilman mitään syytä, oiretta tai epäilyksen aihetta lähtisin painostamaan miestäni sp-testeihin niin olisihan se vähän kummaa.
Lapsella on oikeus tietää usänsä! Ja isällä myös oltava varmuus, että lapsi on hänen!
Loukkaantuisin, mikäli mies ehdottaisi moista koska se osoittaisi niin perustavanlaatuista luottamuksen puutetta, johon en ole antanut minkäänlaista aihetta. Antaisin kyllä tehdä testin, mutta tulosten tultua ja niiden osoitettua miehen isäksi 100% varmuudella niin menisi kyllä hetki että tuosta loukkauksesta toipuisin. Vauvaa kun on kuitenkin yhdessä ja hartaudella tehty ja suunniteltu, joten jos mies yhtäkkiä väittäisi minun pettäneen niin kokisin tilanteen erittäin loukkaavaksi olosuhteet huomioiden. Oman käytökseni huomioiden kyseinen syytös olisi todella erikoinen, ja alkaisin itse epäillä miehen syitä olla niin vainoharhainen. (eli pettääkö mies itse tai onko tälle puhjennut jokin mielenterveyden häiriö.)
Ymmärrän miehiä jotka haluavat testauttaa isyytensä mikäli vaimolla on menojalka vipittänyt tai lapsi näyttää remonttimieheltä joka n.9kk sitten pyöri kotona usein, mutta jos oma vaimo on aina ollut kuuliainen ja lapsi on sovistusti tehty eikä vaimo ole antanut aihetta epäilylle nin onhan se loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisten empatiakyvyissä on tämän isyyskysymyksen kohdalla ilmiselvä sokea piste. Kun itse voi olla aina 100% varma äitiydestään niin ei vain kyetä samaistumaan sellaiseen tilanteeseen missä nin ei olisikaan.
Rehellisillä äideillä ei ole mitään pelättävää isyystestissä, ei mitään tai loukkaannuttavaa. Rehellinen äiti voisi ajatella empaattisesti, että kun tukee yleistä DNA -testiä niin tukee niitä (toki vähemmistöä), jotka ovat kenties epärehellisyyden uhriksi joutuneet.
Eli missä on naisten empatiakyky niitä vauvoja kohtaan, joiden alkuperä ei ole selvä? Tai niitä miehiä kohtaan, jotka joutuisivat tahtomattaan toisen miehen lapsen isäksi. Toki omasta halustaan niin saa tehdä.
Onko naisten empatia valikoiva?
Tämähän kertoo itsestäänselvyytenä, että naisilla on jotain salattavaa, liekö itselläkään tietoa kuka lapsen isä oikeasti on.
Tähän lisättynä, kierous, selkärangattomuus, epärehellisyys ym. sellaiset naisen luonteeseen kuuluvat piirteet.
Minua ei tämä ainakaan ihmetytä.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaantuisin, mikäli mies ehdottaisi moista koska se osoittaisi niin perustavanlaatuista luottamuksen puutetta, johon en ole antanut minkäänlaista aihetta. Antaisin kyllä tehdä testin, mutta tulosten tultua ja niiden osoitettua miehen isäksi 100% varmuudella niin menisi kyllä hetki että tuosta loukkauksesta toipuisin. Vauvaa kun on kuitenkin yhdessä ja hartaudella tehty ja suunniteltu, joten jos mies yhtäkkiä väittäisi minun pettäneen niin kokisin tilanteen erittäin loukkaavaksi olosuhteet huomioiden. Oman käytökseni huomioiden kyseinen syytös olisi todella erikoinen, ja alkaisin itse epäillä miehen syitä olla niin vainoharhainen. (eli pettääkö mies itse tai onko tälle puhjennut jokin mielenterveyden häiriö.)
Ymmärrän miehiä jotka haluavat testauttaa isyytensä mikäli vaimolla on menojalka vipittänyt tai lapsi näyttää remonttimieheltä joka n.9kk sitten pyöri kotona usein, mutta jos oma vaimo on aina ollut kuuliainen ja lapsi on sovistusti tehty eikä vaimo ole antanut aihetta epäilylle nin onhan se loukkaavaa.
Mutta voisitko kannattaa yleistä DNA -testiä suojataksesi niiden vauvojen ja isäepäiltyjen oikeudet, joita kohtaan ei olla rehellisiä? Sinä olet rehellinen, mutta kannattamalla yleistä testausta tukisit niitä, jotka oikeasti joutuvat petetyiksi.
Ja PS. Joskus elämä yllättää, eikä menojalanvipatus käytös anna mitään vinkkiä ulkopuolisille.
Riippuu siitä, miten mies asian esittäisi. Lähtökohtaisesti en loukkaantuisi, jos toteaisi, että voitaisiin tehdä dna testi. Eri asia sitten, jos lähestyy syytellen asian tiimoilta, että hän haluaa varmistaa olevansa isä.
Entä jos miehesi käy ulkomailla lomilla ja sen jälkeen pimperoasi alkaa kummasti kutittaa. Painostaisitko miestä SP-testeihin jos väittäisi, että mitään ei ole tapahtunut?