Mitä mieltä olette uudesta ops:sta?
Mitä mieltä olette uudesta opetussuunnitelmasta?
Paljon olen kuullut puoltavia mielipiteitä aiheesta, jonkin verran myös soraääniä... ekaluokkalaisen kohdalla tuo ei vielä kovin konkreettisesti näyttäydy.
Kommentit (24)
Eriarvoistaa lapsia entisestään. Niiden, joiden kotona ei olekaan rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, on entistä vaikeampi pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen on uusi ops?
Siellä se on netissä kokonaisuudessaan.
Ärsyttävä aloitus, ilman perusteluita.
Naurettava. Mikäs siinä jos halutaan tuottaa apinoita, jotka eivät oikeasti osaa mitään.
Kauhulla/naurulla odotan tulevia opiskelijoita, jotka ovat opiskelleet uuden OPS:in mukaisesti lukiossa.
T. Yliopistolla töissä oleva.
Lukion ops on ahdettu aivan liian täyteen. Kurssit juostaan läpi ja liikaa jää itse opiskeltavaksi. Kaikki pohdinta ja syvällinen käsittely loistaa poissaolollaan.
Säästöt ja erityisoppilaiden integrointi on tuhoontuomittu yhdistelmä.
Ja ops on laadittu niin epäselväksi, että virkamiehet yrittävät käyttää sitä käsikassaranaan myös silloin, kun pyrkivät säästämään myös opsin vastaisesti.
Kirjattomuus toteutetaan niin, että vanhemmat sitten ostaa kirjat... kun ei opiskelu kuitenkaan onnistu ilman kirjoja.
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Uutta opsia on käytetty käsikassarana kokeettomuudelle, numeroiden antamattimuudelle, opettajan vetäytymiselle opetuksesta ja läksyjen antamattomuudelle. Näitä jälkiä sitten yritetään paikata seuraavilla kouluasteilla, kun oppilaat eivät osaa kunnolla mitään eivätkä osaa tehdä töitä tiukan aikarajan ja arvosanojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.
Ko kouluun on vanhempainyhdistys hommannut hyvän ja kattavan kirjaston. Sen käyttäminen vain on vaikeaa.
Ja eihän se lukeminen ole ongelma niille lapsille joiden perheissä luetaan. Meillä on itsellä isot kirjastot, lastenkirjojakin monta metriä. Aina luettu. Kirjastossa käydään joka viikko. Lukudiplomit olen teettänyt kahdella kielellä aina. Kirjamessuilla käydään aina, plus kaikissa mahdollisissa kirjailijatapaamisissa ja erikoistapahtumissa.
Se koulun asenne ja asema korostuu niillä lapsilla, joiden kotona ei lueta! Siksi se olisi tärkeää.
Nyt koulusta muodostuu vain uusi syrjivä elementti.
Sen verran pitkiä päiviä siellä koulussa ollaan, että soisi suurimman osan oppimisesta tapahtuvan siellä. Muuten ei kerta kaikkiaan riitä vuorokaudessa tunnit, eikä kenenkään voimavarat. Vaikka kuinka laitatte kotien niskoille kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.
Ko kouluun on vanhempainyhdistys hommannut hyvän ja kattavan kirjaston. Sen käyttäminen vain on vaikeaa.
Ja eihän se lukeminen ole ongelma niille lapsille joiden perheissä luetaan. Meillä on itsellä isot kirjastot, lastenkirjojakin monta metriä. Aina luettu. Kirjastossa käydään joka viikko. Lukudiplomit olen teettänyt kahdella kielellä aina. Kirjamessuilla käydään aina, plus kaikissa mahdollisissa kirjailijatapaamisissa ja erikoistapahtumissa.
Se koulun asenne ja asema korostuu niillä lapsilla, joiden kotona ei lueta! Siksi se olisi tärkeää.
Nyt koulusta muodostuu vain uusi syrjivä elementti.
Tämä ketju lähti nyt lukuketjuksi, mikä on oma tärkeä osionsa. Sanoisin vielä, että kouluissa kyllä tehdään ja on tehty valtavasti töitä mm.lukutaidon parantamiseksi ja lukuinnon synnyttämiseksi. Äidinkielen opettajilla on tietotaitoa tähän. Mutta: muutaman viikkotunnin puitteissa ei esim.yläkouluissa pystytä enää opettamaan lukemaan edes mekaanisesti, koska se taitokin joiltain puuttuu! On helppo huudella sivusta, mitä opettajien pitäisi tehdä. Teemme kyllä, koko ajan. On kuitenkin aivan faktaa, että vaikka teemme kaikkemne kotiolojen vaikutuksen eliminoimiseksi, ei sen poistaminen ole mahdollista. Tukiopetusta ja erityisopetusta ei riitä kaikille tarvitseville. Tervetuloa luokkaan tutustumaan koulunkäyntiin!
Aikanaan niin omassa koulussani kuin nyt myös lasteni koulussa on koululla oma kirjasto. Lapsellani on lisäksi lukutunteja, pulpettikirjoja ja kotiläksyinä tiettyjen kirjojen lukemista tietyn verran. Näin ei ollut omassa lapsuudessani 80-luvulla.
Kirjastoauto käy kerran viikossa, kirjastoon on matkaa noin 3 km ja siellä on käyty vain kerran koulu-uran aikana. Messuja ei ole lähiseudulla eikä vähän kauempanakaan, kirjailijavierailuja on ollut yläkoulussa, jossa opetan mutta ei lapseni alakoulussa. Yläkoululaiset käyvät lähikirjastossa usein. Myös heillä on lukutunteja ja kirjaläksyjä. Kirjailijavierailuja on noin kerran vuodessa, messuilla ei käydä koskaan, kun on fyysisesti mahdotonta. Kouluun on tilattu useita kirjasarjoja koko luokalle.
Jos kuitenkin toimitaan uuden opsin hengessä, niin lasten lukutaito pitäisi jättää täysin oman kiinnostuksen ja ahkeruuden varaan.
Koulussa muuten pikkukoululaiset ovat noin 4-5 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja 19 tuntia muualla, viikonloput ja lomat kokonaan muualla. Isommat koululaiset ovat noin 6 tuntia päivässä koulussa. En nyt sanoisi, että määrä on päätähuimaava eikä koulun tehtävä ole hoitaa lapsia kokonaisvaltaisesti vaan vain tarjota mahdollisuudet opiskeluun. Kodin tehtävä on motivoida, koska kyse on oman lapsen tulevaisuudesta. Hämmästelen aina näitä vanhempia, jotka mielellään lykkäävät oman lapsensa tulevaisuuden aivan muiden tahojen niskoille ja valittavat vielä voimavarojen puutteesta. Vaihtoehtoja on tasan kaksi: 1) Älä hanki lapsia, jos niihin ei voimavarasi ja kiinnostus riitä. 2) Maksa enemmän veroja, jotta koululla olisi varaa ja voimavaroja niihin lapsiisi. Nykyinen budjetti ei riitä, kun koulutuksesta on koko ajan supistettu mutta vaatimustaso kasvanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.
Ko kouluun on vanhempainyhdistys hommannut hyvän ja kattavan kirjaston. Sen käyttäminen vain on vaikeaa.
Ja eihän se lukeminen ole ongelma niille lapsille joiden perheissä luetaan. Meillä on itsellä isot kirjastot, lastenkirjojakin monta metriä. Aina luettu. Kirjastossa käydään joka viikko. Lukudiplomit olen teettänyt kahdella kielellä aina. Kirjamessuilla käydään aina, plus kaikissa mahdollisissa kirjailijatapaamisissa ja erikoistapahtumissa.
Se koulun asenne ja asema korostuu niillä lapsilla, joiden kotona ei lueta! Siksi se olisi tärkeää.
Nyt koulusta muodostuu vain uusi syrjivä elementti.
Tämä ketju lähti nyt lukuketjuksi, mikä on oma tärkeä osionsa. Sanoisin vielä, että kouluissa kyllä tehdään ja on tehty valtavasti töitä mm.lukutaidon parantamiseksi ja lukuinnon synnyttämiseksi. Äidinkielen opettajilla on tietotaitoa tähän. Mutta: muutaman viikkotunnin puitteissa ei esim.yläkouluissa pystytä enää opettamaan lukemaan edes mekaanisesti, koska se taitokin joiltain puuttuu! On helppo huudella sivusta, mitä opettajien pitäisi tehdä. Teemme kyllä, koko ajan. On kuitenkin aivan faktaa, että vaikka teemme kaikkemne kotiolojen vaikutuksen eliminoimiseksi, ei sen poistaminen ole mahdollista. Tukiopetusta ja erityisopetusta ei riitä kaikille tarvitseville. Tervetuloa luokkaan tutustumaan koulunkäyntiin!
Lukutaitoon pitää panostaa jo alakoulussa ja alakoulusta kirjoitinkin. Jos olisit opettajat, olisit hoksannut sen tuosta lukudiplomista. Niitä kun ei yläkoulussa enää tehdä.
Ja ihan tiedoksi vaan, minulla on itselläni yläkoulun ja lukion aineenopen pätevyys ja tein muuten sen pedagogisen tutkielmani uutta opsia sivuten eli olen tutkinut sen täikammalla.
Ja jos olet ope, kannattaisi lukea teksti syyllistymättä. Suurin osa puutteistahan koski kaupungin toimintaa. Ei opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran pitkiä päiviä siellä koulussa ollaan, että soisi suurimman osan oppimisesta tapahtuvan siellä. Muuten ei kerta kaikkiaan riitä vuorokaudessa tunnit, eikä kenenkään voimavarat. Vaikka kuinka laitatte kotien niskoille kaiken.
Juuri näin. Yksinhuoltajana käyn ensin töissä päivän, sen jälkeen teen muut kotityöt ja hoidan vielä lapsen opetuksenkin, kun koulussa lähinnä oleskellaan ja "ilmiöopitaan" (lue ei tehdä mitään). Kotona tehdään kaikki, ja se näkyy myös keski-arvossa (8.9). Ihmettelen miten ne lapset pärjäävät joiden kotona ei ole ketään joka pystyy tai viitsii huolehtia osaamisesta/opetuksesta.
M41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.
No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.
Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.
Kun ei tehdä.
Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.
Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.
Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).
Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.
Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.
Ko kouluun on vanhempainyhdistys hommannut hyvän ja kattavan kirjaston. Sen käyttäminen vain on vaikeaa.
Ja eihän se lukeminen ole ongelma niille lapsille joiden perheissä luetaan. Meillä on itsellä isot kirjastot, lastenkirjojakin monta metriä. Aina luettu. Kirjastossa käydään joka viikko. Lukudiplomit olen teettänyt kahdella kielellä aina. Kirjamessuilla käydään aina, plus kaikissa mahdollisissa kirjailijatapaamisissa ja erikoistapahtumissa.
Se koulun asenne ja asema korostuu niillä lapsilla, joiden kotona ei lueta! Siksi se olisi tärkeää.
Nyt koulusta muodostuu vain uusi syrjivä elementti.
Tämä ketju lähti nyt lukuketjuksi, mikä on oma tärkeä osionsa. Sanoisin vielä, että kouluissa kyllä tehdään ja on tehty valtavasti töitä mm.lukutaidon parantamiseksi ja lukuinnon synnyttämiseksi. Äidinkielen opettajilla on tietotaitoa tähän. Mutta: muutaman viikkotunnin puitteissa ei esim.yläkouluissa pystytä enää opettamaan lukemaan edes mekaanisesti, koska se taitokin joiltain puuttuu! On helppo huudella sivusta, mitä opettajien pitäisi tehdä. Teemme kyllä, koko ajan. On kuitenkin aivan faktaa, että vaikka teemme kaikkemne kotiolojen vaikutuksen eliminoimiseksi, ei sen poistaminen ole mahdollista. Tukiopetusta ja erityisopetusta ei riitä kaikille tarvitseville. Tervetuloa luokkaan tutustumaan koulunkäyntiin!
Lukutaitoon pitää panostaa jo alakoulussa ja alakoulusta kirjoitinkin. Jos olisit opettajat, olisit hoksannut sen tuosta lukudiplomista. Niitä kun ei yläkoulussa enää tehdä.
Ja ihan tiedoksi vaan, minulla on itselläni yläkoulun ja lukion aineenopen pätevyys ja tein muuten sen pedagogisen tutkielmani uutta opsia sivuten eli olen tutkinut sen täikammalla.
Ja jos olet ope, kannattaisi lukea teksti syyllistymättä. Suurin osa puutteistahan koski kaupungin toimintaa. Ei opettajia.
Kyllä, ymmärrän aivan hyvin, miten lukudiplomitoimintaa harjoitetaan enemmän alakouluissa kuin yläkouluissa. Yläkouluissa toki on aivan samalla tavalla mahdollista toteuttaa lukudiplomitoimintaa, oppilast eivät vain halua ja jaksa kukea enemmän kirjoja kuin alakoulun diplomeihin. Murrosikäisen kiinnostuksen kohteet tuntuvat suurella osalla olevan muualla kuin kirjoissa. Ilahduttaviakin poikkeuksia on, kun näkee oppilaita kirjoja lainaamassa inolla ja lukemassa koulun kirjastossa. Kirjoitit, että koulun asenne ratkaisee ja täytyy ehkäistä syrjäytymistä. Niinpä. Koulujen rehtoreilla on erittäin suuri vastuu budjetin laatimisessa eli mikä on prioriteettina. Hankitaanko tietokoneita ja käytetään rahaa niiden ylläpitoon esim.koulun kirjaston kustannuksella? Kuntien vastuu on vielä suurempi: käytetäänkö verorahoja kouluihin vaan esim.urheiluhalleihin pienille täsmäyleisöille. Se on nollasummapeliä. Valtio taas on Opetushallituksen kautta sorkkimassa opsien avulla ja piiskaamassa erilaisten vaatimusten ja hankkeiden kautta. Projekti on minulle kirosana. Tässä kiteytyy opsien dilemma. Yli 400 sivua peruskoulun opsissa: satoja hyviä tavoitteita. Kouluille ja yksittäisille opettajille aikamoinen soveltaminen!
Se on kovin ihanteellinen. Ja sen todellisuus vs arkitodellisuus ei välttis kohtaa. Enkä pidä siitä, että sitä käytetään tekosyinä säästöille.