Mitä mieltä olette uudesta ops:sta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä tavoitteita ja sisältöjä, joiden toteuttaminen käytännössä on vaikeaa ellei mahdotonta. Ops on tehty koululaitokselle, jossa oppilailla ei ole oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriöitä, käytöshäiriöitä ja muita vaikeuksia ja resurssit ovat suuret. Näin ei ole todellisuudessa. Ops on yritys vastata ongelmiin, joita ei sillä voi ratkaista. Kun yhteiskunta pesee kätensä perheiden monista ongelmista, koulusta on tehty sosiaalitoimen toimipaikka ja paikka, jonka pitäisi ratkaista kaikki ongelmat lapsen oppimisessa, vaikka ne eivät ole koulun ratkaistavissa. Esim.lukutaidon heikentymisestä ollaan huolissaan. Lukutaidon perusta luodaan kotona ennen koulua. Koulun rooli on tärkeä mutta monia perustaitoja on harjoiteltava kotona ja paljon.

No kyllä se koulukin voi todella paljon tehdä lukemisen eteen. Esim lukudiplomit pakollisiksi, niiden diplomien jaosta juhlallinen tilaisuus, kirjastossa käyntejä äikän tunneilla, kirjamessuilla vierailu, kirjailijavierailuja kouluilla, kouluille kunnon omat kirjastot jne.

Tottakai koulussa tehdään mm.em asioita mutta tarkoitin sitä, että yleisesti koululle on lastattu tehtäviä ja paineita yhä enenevässä määrin, jotka ei ole missään suhteessa resursseihin ja tukeen, joita tarvittaisiin. Ops on kuin paisutussäiliö, johon työnnetään kaikkea ns,hyvää ja tavoiteltavaa ilman mitään käsitystä koulun reaalimaailmasta. Tätä ähkyä sitten yritetään toteuttaa miten kyetään. Opsia ovat tehneet liikaa muut kuin opetustyössä olevat opettajat.

Kun ei tehdä.

Esim noista yllämainituista vain se koulun kirjasto hoidettiin koulun puolesta. Hullua aiinäkin oli se, että siellä ei saanut lueskella. VAIkka iso osa koululaisista kulki kauempaa ja olisivat voineet odotellessa lukea kirjastossa.

Lukudiplomi oli vapaaehtoinen ja siihen vaaditut kirjat niin vaikeita saada, että niitä tilailtiin kaukolainoina. Eli ei alakoululainen olisi edes yksin saanut niitä hankittua. Valvonta jäi täysin kodeille.

Yhtään kirjailijaa ei koululla käynyt, messuilla ei käyty (vaikka olisi ollut alle puolen tunnin päässä).

Toi pakollonen lukudiplomi helposti saatavilla kirjoilla olisi minimi, eikä vaatis opettajalta mitään resursseja, eikä kaupungilta.

Koulujen kirjastoihin panostaminen on aika harvinaista, se on pois koulun muusta budjetista. Tietokoneet ovat päivän sana ja niihin löytyy rahaa. Kirjojen hinta on korkea, koko luokalle lukudiolomikirjojen hankinta yhdelle ikäluokalle maksaa paljon. Jos kunnan kirjasto on lähellä, on tilanne helpompi. Kirjailijavierailijoita ei saa ilmaiseksi. Ne maksavat mutta jos kunta järjestää kirjailijavierailijoita omassa kirjastossa, voi saada samalla maksutta käymään jollain koulullakin. Suurin osa koululaisista asuu muualla kuin messukeskuksen lähellä Helsingissä. Messut jää pois. Monissa perheissä ei ole aikuisilla kirjastokorttia eikä sitä hankita lapsillekaan. Kirjasto jää vieraaksi, kun kotona on jokaisella pelikone ja oma tv. Siinä suurin syy lukemattomuudelle kaikissa ikäluokissa. Kirjoja saisi edullisesti myös ekirjoina nettikaupoista, jos ei jaksa kirjastoon lähteä. Itse luen enenevässä määrin siten, koska kirjahylly on jo täysi.

Ko kouluun on vanhempainyhdistys hommannut hyvän ja kattavan kirjaston. Sen käyttäminen vain on vaikeaa.

Ja eihän se lukeminen ole ongelma niille lapsille joiden perheissä luetaan. Meillä on itsellä isot kirjastot, lastenkirjojakin monta metriä. Aina luettu. Kirjastossa käydään joka viikko. Lukudiplomit olen teettänyt kahdella kielellä aina. Kirjamessuilla käydään aina, plus kaikissa mahdollisissa kirjailijatapaamisissa ja erikoistapahtumissa.

Se koulun asenne ja asema korostuu niillä lapsilla, joiden kotona ei lueta! Siksi se olisi tärkeää.

Nyt koulusta muodostuu vain uusi syrjivä elementti.

Tämä ketju lähti nyt lukuketjuksi, mikä on oma tärkeä osionsa. Sanoisin vielä, että kouluissa kyllä tehdään ja on tehty valtavasti töitä mm.lukutaidon parantamiseksi ja lukuinnon synnyttämiseksi. Äidinkielen opettajilla on tietotaitoa tähän. Mutta: muutaman viikkotunnin puitteissa ei esim.yläkouluissa pystytä enää opettamaan lukemaan edes mekaanisesti, koska se taitokin joiltain puuttuu! On helppo huudella sivusta, mitä opettajien pitäisi tehdä. Teemme kyllä, koko ajan. On kuitenkin aivan faktaa, että vaikka teemme kaikkemne kotiolojen vaikutuksen eliminoimiseksi, ei sen poistaminen ole mahdollista. Tukiopetusta ja erityisopetusta ei riitä kaikille tarvitseville. Tervetuloa luokkaan tutustumaan koulunkäyntiin!

Lukutaitoon pitää panostaa jo alakoulussa ja alakoulusta kirjoitinkin. Jos olisit opettajat, olisit hoksannut sen tuosta lukudiplomista. Niitä kun ei yläkoulussa enää tehdä.

Ja ihan tiedoksi vaan, minulla on itselläni yläkoulun ja lukion aineenopen pätevyys ja tein muuten sen pedagogisen tutkielmani uutta opsia sivuten eli olen tutkinut sen täikammalla.

Ja jos olet ope, kannattaisi lukea teksti syyllistymättä. Suurin osa puutteistahan koski kaupungin toimintaa. Ei opettajia.

Kyllä, ymmärrän aivan hyvin, miten lukudiplomitoimintaa harjoitetaan enemmän alakouluissa kuin yläkouluissa. Yläkouluissa toki on aivan samalla tavalla mahdollista toteuttaa lukudiplomitoimintaa, oppilast eivät vain halua ja jaksa kukea enemmän kirjoja kuin alakoulun diplomeihin. Murrosikäisen kiinnostuksen kohteet tuntuvat suurella osalla olevan muualla kuin kirjoissa. Ilahduttaviakin poikkeuksia on, kun näkee oppilaita kirjoja lainaamassa inolla ja lukemassa koulun kirjastossa. Kirjoitit, että koulun asenne ratkaisee ja täytyy ehkäistä syrjäytymistä. Niinpä. Koulujen rehtoreilla on erittäin suuri vastuu budjetin laatimisessa eli mikä on prioriteettina. Hankitaanko tietokoneita ja käytetään rahaa niiden ylläpitoon esim.koulun kirjaston kustannuksella? Kuntien vastuu on vielä suurempi: käytetäänkö verorahoja kouluihin vaan esim.urheiluhalleihin pienille täsmäyleisöille. Se on nollasummapeliä. Valtio taas on Opetushallituksen kautta sorkkimassa opsien avulla ja piiskaamassa erilaisten vaatimusten ja hankkeiden kautta. Projekti on minulle kirosana. Tässä kiteytyy opsien dilemma. Yli 400 sivua peruskoulun opsissa: satoja hyviä tavoitteita. Kouluille ja yksittäisille opettajille aikamoinen soveltaminen!

Helsingissähän puuttuu myös ne tietokoneet, koska opetusviraston virkamies varasti koneet ja rahat.

Mikä on ongelma? Lukutaidottomuus?

Opettajana sanon, että uusi opetussuunnitelma on erittäin hyvä. Itse ajattelin, kun sain tekstit käteeni, että näinhän sen juuri pitää olla ja näin ovat kaikki hyvät opettajat jo opettaneet aiemminkin. Jos kaikki toimisivat uuden opsin mukaan, lasten koulumotivaatio ja -osaaminen ja aikuisten välinen yhteistyö menisivät rytinällä eteenpäin. Ongelma on se, että kelkan kääntyminen ei käy hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ongelma? Lukutaidottomuus?

Ongelmana on mm.se, että joissain kunnissa on uutta opsia käytetty tekosyynä sille, ettei tarvitse antaa läksyjä, oppilaat saavat valita, minkä numeron haluavat oppiaineesta ja tekevät vain minimin ja opettaja ei opeta enää koko luokalle asioita. Ottakaa selvää, onko teidän lapsenne ns.käänteisen opetuksen vallassa olevan opettajan oppilaana, jossa oppilas opiskelee teorian itsekseen kotona ja harjoittelee tunnilla! Älkää silloin ihmetelkö työmäärää, joka kaatuu teidänkin kontolle, kun lapsi ei osaa uusia asioita ja joudutte olemaan apuopettajia. Näitä metodeja käytetään kätevästi säästökeinoina, jotta ei tarvita erityisopetusta eikä muutakaan tukea tarvitse antaa.