Lue keskustelun säännöt.
Mistä löydän yksinäisen kaverittoman naisen elämääni?
02.01.2019 |
Itse olen vastaava mies , mutta kavereita omaavat naiset häipyvät heti kun tajuavat ettei minulla ole kavereita.
Siis kaikki menee hyvin siihen asti, koska olen tosi komea. Voisitteko kertoa miksi kaveriton mies ei kelpaa??
Kommentit (100)
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaverittoman miehen kannata kaverittoman naista etsiä tai haluta. Jos molemmat on semmoisia, niin sosiaalinen elämämme tulee olemaan erittäin minimaalista.
Vaimoni on huomattavasti sosiaalisempi ja avoimempi tutustumaan uusiin ihmisiin. Siksi suurin osa kavereistamme on tullut hänen kauttaan. Hän pitää myös yllä suhteita minun kavereihin ja sukulaisiin. Mitään ongelmaa asian suhteen ei ole ollut ja homma toimii hyvin.
Andymccoys kirjoitti:
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Eli seksiä ja kodinhoitopalveluita ilman että tarvitsisi vaivautua edes keskustelemaan. Lycka till.
>koska olen niin komea...
Tämä. Itsekehu ei sovi miehille(kään). Unohda peili ja katso eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Pelko siitä, että nainen tulee olemaan koko elämäsi ja hänelle ei jää tilaa hengittää.
Itse olen lähes kaveriton nainen, enkä ikimaailmassa vaatisi miestä olemaan "koko elämäni" ja takertuisi häneen. Päinvastoin, koska tarvitsen itse tilaa ja vapautta, annan sitä toisellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverittomuus/ystävättömyys on jotenkin outoa ja epäilyttävää. Miksi näin on? Mitä olet tehnyt/jättänyt tekemättä, että ystäviä ei ole? Onko sinulla ollut koskaan ystäviä? Tai edes kavereita? Minkälaiset sinun kaveritaitosi voivat olla, jos sinulla ei ole kavereita?
Itselläni on paljon kavereita ja ystäviä, niin naisia kuin miehiäkin. Osa ystävistä on vuosien takaa, eräskin mies on ollut ystäväni jo yli 40 vuotta ja lähes täyhtä kauan on paras naispuolinen ystäväni ollut ystäväni. En osaisi kuvitella olevani ystävätön. N44
Ei siinä ole mitään outoa ja epäilyttävää. Kaverit voivat vaikka tippua pois elämän aikana, kun tilanteet muuttuvat. Aikuisena vaikea saada uusia.
Vierailija kirjoitti:
Andymccoys kirjoitti:
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Eli seksiä ja kodinhoitopalveluita ilman että tarvitsisi vaivautua edes keskustelemaan. Lycka till.
Osimoilleen noin. Mutta haluan myös hengellisen missionäärimuijan. Joka rukoilee yötä päivää ja lähtee kanssani lähetystyöhön Kiinaan ja Japaniin jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Andymccoys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Andymccoys kirjoitti:
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Eli seksiä ja kodinhoitopalveluita ilman että tarvitsisi vaivautua edes keskustelemaan. Lycka till.
Osimoilleen noin. Mutta haluan myös hengellisen missionäärimuijan. Joka rukoilee yötä päivää ja lähtee kanssani lähetystyöhön Kiinaan ja Japaniin jne
Kysyn ihan tosissani, oletko joskus lyönyt pääsi rajusti?
Vierailija kirjoitti:
Andymccoys kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Andymccoys kirjoitti:
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Eli seksiä ja kodinhoitopalveluita ilman että tarvitsisi vaivautua edes keskustelemaan. Lycka till.
Osimoilleen noin. Mutta haluan myös hengellisen missionäärimuijan. Joka rukoilee yötä päivää ja lähtee kanssani lähetystyöhön Kiinaan ja Japaniin jne
Kysyn ihan tosissani, oletko joskus lyönyt pääsi rajusti?
tavallaan vuonna 2003, mutta olin jo erilainen ennen sitäkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta kaveriton mies on just hyvä. Enemmän aikaa mulle eikä tarvitse yrittää tulla toimeen kavereiden kanssa jne.
minäminäminä
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ärsyttää nuo miksi sinulla ei ole kavereita huutelut. Se on monista asioista kiinni ja ei se vika aina ole itsessä, vaikka muut sen herkästi henkilön omaksi syyksi laittavat. Ovatko ne ihmiset sitten jotenkin niin paljon parempia, jotka omaavat paljon ystäviä? Minusta näin ei ole. Jokainen voi olla tilanteessa, että jää yksin ja tietysti joku voi olla ujompi ihminen ja näin ystävystyminen on vaikeampaa, mutta ei se ole hänen syynsä. Yksinäisyys on joillekin, kuten minulle välillä aika ahdistava asia. Joillekin tietysti myös vapaaehtoista. Toivon ymmärrystä yksinäisille tilanteesta riippuen. Emme välttämättä ole mitään hirviöitä kuitenkaan.
Kertoohan se ihmisestä hyvin paljon, jos hänellä ei ole kykyä pärjätä ihmisten kanssa ja muodostaa ystävyyssuhteita. Ei hän välttämättä mikään hirviö ole, mutta jotakin outoa siinä on, jos on vain se oma napa. Kaikki tällaiset oman navan tuijottajat ovat ainakin olleet niin merkillisiä persoonia, että he ovat kuin toiselta planeetalta. Heistä ei saa mitään mukavaa irti ja joskus heidän varautuneisuus on todella kylmäävää.
Minulla on helppo ystävystyä ja ystävyyssuhteet ovat pitkiä. Se on normaali olotila ihmiselle, yksinäiset eivät ole ennenkään maailmassa pärjänneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelko siitä, että nainen tulee olemaan koko elämäsi ja hänelle ei jää tilaa hengittää.
en ole tuollainen... onko oikeasti tuollaisia kaverittomia miehiä?
ap
Oletko joskus kaverittomana ollessasi sitten ollut seurustelusuhteessa? Et nimittäin tiedä, millainen olet sitten.
Andymccoys kirjoitti:
Ainoo kaveri joka joskus oli oli punttisalilla eri. Käytiin joka päivä salilla. Nyt vois aloittaa 47 v taas salilla käyminen. Muuta kaveria en kaipaa. Paitsi nainen. Nuori ja itse pärjäävät joka ei halua keskustella liikaa
Eli ruokaa pöytään ja seksiä, mutta turpa kiinni akka, kukaan jaksa tommosta lässytystä kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelko siitä, että nainen tulee olemaan koko elämäsi ja hänelle ei jää tilaa hengittää.
en ole tuollainen... onko oikeasti tuollaisia kaverittomia miehiä?
ap
Oletko joskus kaverittomana ollessasi sitten ollut seurustelusuhteessa? Et nimittäin tiedä, millainen olet sitten.
Kuten jo kerroin jossain ketjun keskellä, että on ollut useita n. puolen vuoden suhteita. Käyn töissä ja olen muutenkin paperilla hyvä miesystävä kaverittomuutta lukuunottamatta. En tiedä onko kaverittomuus suurin syy eroihin, mutta tilanteen paljastuttua naisille tulee tarve saada "harkita elämäänsä" muutaman viikon päästä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelko siitä, että nainen tulee olemaan koko elämäsi ja hänelle ei jää tilaa hengittää.
en ole tuollainen... onko oikeasti tuollaisia kaverittomia miehiä?
ap
Oletko joskus kaverittomana ollessasi sitten ollut seurustelusuhteessa? Et nimittäin tiedä, millainen olet sitten.
Kuten jo kerroin jossain ketjun keskellä, että on ollut useita n. puolen vuoden suhteita. Käyn töissä ja olen muutenkin paperilla hyvä miesystävä kaverittomuutta lukuunottamatta. En tiedä onko kaverittomuus suurin syy eroihin, mutta tilanteen paljastuttua naisille tulee tarve saada "harkita elämäänsä" muutaman viikon päästä.
ap
Ehkä naisista on tuntunut, että kun he ovat olleet kavereidensa kanssa viettämässä aikaa, olet suhtautunut heihin sen jälkeen jotenkin vihamielisesti ja katkerasti? Tämä ei tarkoita, että olisit oikeasti ajatellut niin, vaan että he olisivat luulleet asian olevan niin.
Minä olen tosi introvertti, ja alkuun paljon sosiaalisemman mieheni tuntui olevan mahdotonta käsittää, että minä jään mielelläni yksin kotiin. Hän puhisi aina, että miksi minun pitää jäädä yksin surkeana kököttämään kotiin kun hän lähtee Jaskan ja Mirjan luo käymään, mitä hän voi muuttaa kavereissaan että en vihaisi heitä niin paljon, miksi minulla on niin huono itsetunto etten kehtaa näyttäytyä missään. Hän ei vain käsittänyt, että kyse ei ollut mistään noista asioista. Kyse oli siitä, että nautin saada viettää aikaa yksikseni, yhtä paljon kuin hän nauttii siitä, että ympärillä on ihmisiä.
Eli kyse voi olla ihan vain siitä, että tapaamasi naiset ovat olleet itse niin paljon sosiaalisempia, kaverikeskeisempiä ja erilaisia luonteeltaan, että heidän on vaikea samaistua sinun maailmaasi. Siksi he ehkä ajattelevat sinun kärsivän kaverittomuudestasi, ajattelevat että heidän pitää kiireesti lähteä kotiin vaikka mukava illanvietto olisi kesken, koska katkera mies nyyhkyttää yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin ärsyttää nuo miksi sinulla ei ole kavereita huutelut. Se on monista asioista kiinni ja ei se vika aina ole itsessä, vaikka muut sen herkästi henkilön omaksi syyksi laittavat. Ovatko ne ihmiset sitten jotenkin niin paljon parempia, jotka omaavat paljon ystäviä? Minusta näin ei ole. Jokainen voi olla tilanteessa, että jää yksin ja tietysti joku voi olla ujompi ihminen ja näin ystävystyminen on vaikeampaa, mutta ei se ole hänen syynsä. Yksinäisyys on joillekin, kuten minulle välillä aika ahdistava asia. Joillekin tietysti myös vapaaehtoista. Toivon ymmärrystä yksinäisille tilanteesta riippuen. Emme välttämättä ole mitään hirviöitä kuitenkaan.
Kertoohan se ihmisestä hyvin paljon, jos hänellä ei ole kykyä pärjätä ihmisten kanssa ja muodostaa ystävyyssuhteita. Ei hän välttämättä mikään hirviö ole, mutta jotakin outoa siinä on, jos on vain se oma napa. Kaikki tällaiset oman navan tuijottajat ovat ainakin olleet niin merkillisiä persoonia, että he ovat kuin toiselta planeetalta. Heistä ei saa mitään mukavaa irti ja joskus heidän varautuneisuus on todella kylmäävää.
Minulla on helppo ystävystyä ja ystävyyssuhteet ovat pitkiä. Se on normaali olotila ihmiselle, yksinäiset eivät ole ennenkään maailmassa pärjänneet.
Itse en ainakaan ole mikään erikoinen ihminen ja omasta mielestä olen todella ystävällinen muille. Siinä mielessä en voi sanoa, että olisin niin kamala, etteivät muut haluaisi olla kanssani.Olen tuon ensimmäisen viestin kirjoittaja nuori nainen. Minulla on pitkä kiusaamistausta ja sen jälkeen olen jäänyt yksin. Minulla ei ole tämänkään takia ollut mahdollisuutta saada mitään ystäväporukkaa silloin nuorempana. Nykyisin olen ehkä vähän varovainen muiden kanssa ja sen takia ehkä vähän tylsää seuraa kun en pysty heti luottamaan. Haluan vaan puolustaa niitä joilla on sama tilanne. Itsekin olisin varmaan rohkeampi ihminen ilman noita menneisyyden kokemuksia. Tietysti ymmärrän sen, että toisten tehtävä ei ole auttaa minua vaan itse pitäisi rohkaistua.
Yksinäinen voi olla myös niin monesta syystä ja ei se aina tarkoita, että olisi huonot sosiaaliset taidotkaan. Eivät ne sosiaaliset taidot ole hyviä niilläkään, jotka kiusaavat muita, vaikka heillä olisi 100 kaveria. Ja monilla ihmisillä saattaa olla monia pinnallisia ihmisuhteita, mutta ei niitä tosi ystäviä. Minusta tuo viimeinen lauseesi, etteivät yksinäiset ole ennenkään pärjänneet on melko ikävä. Tämä sen takia, että ainakin yritän selvitä joka päivä, vaikka välillä tuntuu todella pahalta. En voi syyttää itseäni, koska minulla on paljon asioita mitkä ovat tähän tilanteeseen johtaneet. Sellaisen ihmisen, jolla on paljon ystäviä on helppo syyttää yksinäisiä monesti jo valmiiksi surullisia ihmisiä tilanteestaan. Minusta tämä on julmaa ja kaikille pitäisi antaa mahdollisuus ja ymmärtää sitä kuinka monisyinen tämä asia on.
Onneksi tiedän, etten sitten ole ainoa epänormaali ihminen ja Suomessa on tuhansia joilla sama tilanne. Monilla tuttavilla ystäväpiiri on muodostunut jo nuorena ja nämä samat ihmiset ovat jääneet elämään mukaan. Itsellä ei ole tätä tilannetta ja niinpä pitäisi sitten aloittaa ihan alusta nyt aikuisena. Tämä ei aina ole helppoa. Tietysti jokainen on vastuussa itsestään, mutta ymmärrystä kaivataan. Ihmistä ei saisi tuomita jo etukäteen. Itselle tämä on jo valmiiksi hyvin ikävä asia ja senkin takia olen valmis puolustamaan yksinäisiä ihmisiä.
Täältä Tampereelta!
Noin kolmekymppinen nainen huutelee.
Mäkin haluan nuoren vaimon mutta en sen kavereita tai sukua. Ei ole yhtään kaveria eikä ollut isällään. Simpele Life in Japan