Miehellä kaksi omaa lasta, minä lapseton, mies ei halua enää lasta.

Vierailija kirjoitti:

 Tarkista vaikka oma hedelmällisyys ensin jollain klinikalla, ettei tule sen suhteen onnetonta yllätystä mahd. eron päälle.

Kerropa vielä miten tällanen "hedelmällisyyden tarkistus" tehdään. 

Olen ollut tuossa tilanteessa, ja olin yhtä pihalla kuin sinä. Jos toinen ei halua lasta, se on vahva tunne ja kumpuaa syystä. Varmaan on todennut jo ekassa liitossa ettei ole pullantuoksuinen isä.

Jos pakotat hänet isäksi vielä, hänestä ei hyvää sellaista tule ikinä, ja on hyvin mahdollista, ettei hän kestä pikkulapsiaikaa tälläkään kertaa, ja ero tulee teille kuitenkin.

Hyväksy että teillä on elämässä eri suunta, sinun suunta on saada lapsia miehen kanssa joka niitä haluaa, ja haluaa elää lapsiperheessä. Tuo mies ei täytä mitään näistä ehdoista, ja on siis sinulle väärä loppuelämän kumppani, miten hyvä tai mukava tai älykäs tai seksikäs muuten onkin. Vain sinulle väärä tässä elämäntilanteessasi.

Olen nykyisin äiti ja yksinhuoltaja, ja olen niin onnellinen edelleen että saan olla äiti. Ainoa katumus on, etten jättänyt tuollaista miestä nopeammin, etten olisi ollut sitten liian vanha saamaan enempää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tuossa tilanteessa, ja olin yhtä pihalla kuin sinä. Jos toinen ei halua lasta, se on vahva tunne ja kumpuaa syystä. Varmaan on todennut jo ekassa liitossa ettei ole pullantuoksuinen isä.

Jos pakotat hänet isäksi vielä, hänestä ei hyvää sellaista tule ikinä, ja on hyvin mahdollista, ettei hän kestä pikkulapsiaikaa tälläkään kertaa, ja ero tulee teille kuitenkin.

Hyväksy että teillä on elämässä eri suunta, sinun suunta on saada lapsia miehen kanssa joka niitä haluaa, ja haluaa elää lapsiperheessä. Tuo mies ei täytä mitään näistä ehdoista, ja on siis sinulle väärä loppuelämän kumppani, miten hyvä tai mukava tai älykäs tai seksikäs muuten onkin. Vain sinulle väärä tässä elämäntilanteessasi.

Olen nykyisin äiti ja yksinhuoltaja, ja olen niin onnellinen edelleen että saan olla äiti. Ainoa katumus on, etten jättänyt tuollaista miestä nopeammin, etten olisi ollut sitten liian vanha saamaan enempää lapsia.

Tai vaan yksinkertaisesti todennut että olemassa olevat lapset riittää. Se ettei mies haluaa lisää lapsia, ei korreloi kyllä mitenkään sen kanssa että hän olisi huono isä. Ehkä päinvastoin; hyvä isä ei tee lisää lapsia vain kumppanin mieliksi.

Älä mitenkään odota tai painosta miestä lapsiasiassa vaan kunnioita hänen päätöstään! Hän tietää omat

tunteensa asiassa ja järkevänä aikuisena noudattaa niitä. Näin ollen- vaikka mielestäsi hän onkin niin

sopiva sinulle niin etsi uusi mies joka haluaa niitä lapsia myös! Säästät itsesi monelta mielipahalta ja

katkeruudelta.

Kadut suhdetta, jos ero tulee.

Aika kovan uhrauksen olet tekemässä. Suosittelen harkitsemaan.

Totta kai voi rakastaa lapsia, jotka eivät ole biologisesti omia ja monilla ei muuta mahdollisuutta edes ole.

Ymmärräthän kuitenkin, että elämässä voi tapahtua kaikenlaista. Tuota voisi verrata tilanteeseen, jossa antaudut taloudellisesti miehen varaan loppuelämäksesi. Jos mies lähtee, lähtevät lapsetkin. Jos mies kuolee, lapset lähtevät äidilleen. Jos olet tuossa vaiheessa neljänkympin korvilla, niin se oli todennäköisesti sitten siinä.

En ymmärrä miestä lainkaan. Voin kyllä ymmärtää, että lapsiluku on täynnä, mutta sitten pitäisi älytä vapauttaa toinen löytämään onnensa muualta. Minun moraaliini miehesi toiminta vaikuttaa hyvin itsekkäältä. Lapset ovat ehkä elämän suurin juttu niille, jotka lapsia haluavat. Niiden evääminen kumppaniltaan sillä perusteella, että itsellä homma on jo kunnossa, kuulostaa tosi ikävältä.

Itselle olisi tullut ero, jos mies olisi ajatellut näin. Onneksi mies kuitenkin halusi lisää lapsia. Itselleni ei olisi yksistään miehen lapsen hoivaaminen riittänyt, vaikka eri asia olisi ehkä ollut, jos emme olisi yhteistä lasta onnistuneet saamaan. Oma lapsi on oma lapsi, eikä siitä pääse mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Meille olisi tullut ero ajanmittaan, jos miehelleni olisi riittänyt jo olemassa oleva lapsi. Vauvakuumehan se jossain vaiheessa iski ja kaikki se "vaiva" mitä hänen lapsensa eteen jouduimme yhdessä vaiheessa tekemään olisi katkeroittanut entisestään.

Ei jatkoon.

Minä taas tykkäisin nähdä vaivaa toisen lapsen eteen, omaa kun en halua.

Olet miehelle taloudenhoitaja. Ei se sua arvosta ja ei halua perustaa perhettä sunnkanssa. Ero tulee, kuinka pitkään jaksat palvella palkatta?

Vierailija kirjoitti:

v*ttu sä oot tyhmä. älä levitä urpon geenejäsi yhtään minnekään, maapallo ei kestä tyhmiä ihmisiä. kiitos!

Onko sinut jo laskettu avohoitoon?

Orion kirjoitti:

Mitä ajattelette tästä kuviosta? Haluan ainakin yhden oman lapsen. Miehellä on jo kaksi lasta, ja lapsiluku täynnä.

Pidän lapsista, eikä miehenkään lapset haittaa, mutta koen ristiriitaisena, että pitäisin huolta miehen lapsista, koska jos suhde etenee niin olen varmasti tilanteessa jossa antaisin hoivaa ja rakkautta lapsille, esim jos asuisin yhdessä hänen kanssaan joskus näin teoriassa. Ja mielelläni pitäisin huolta, en koe kahta lasta ongelmana.

Nyt mietin sitä, että onko tässä tasapaino siltikään, olen sanonut miehelle että lapset ovat osa häntä ja tulevat samassa paketissa, haluan tutustua heihin jne.. Ja koska hänestä välitän.

Olenko liian avosydäminen, sitä mietin.. Että voiko mies olla minuun oikeasti rakastunut, jos ajattelee noin.. Kun itse näkisin asian niin että moni ei välttämättä ottaisi avosylin toisen lasta vastaan elleivät lapset olisi omia... Onko täällä kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Ymmärrän, että lapsia ei välttämättä haluta enää lisää, pitäisikö olla itsekkäämpi.. Esim, ehdottaa miehelle että jos katselisin samalla muita miehiä, kun on tämä silti turn off..

Jos äijä ei halua lasta ja sinä haluat, niin vaihda äijää koska jos jäät niin kadut myöhemmin tota asiaa kun et enää saa lapsia. Mun ex tyttöystävä halusi lapsen ja minä en halunnut, mutta tiedän että se on toisille erittäin tärkeä asia ja sanoin sillon muijalle että erotaan, koska en aio olla enkä halua olla sun tiellä ja tuhota noin isoa unelmaa. Älä roiku mussa ja haaveile lasta mun kanssa, koska mun kanssa et saa. Ja tämä ei tullut yllätyksenä hänelle, koska tein suhteen alussa selväksi etten halua lasta ja hän oli silloin samaa mieltä myös, mutta tuli toisiin ajatuksiin mikä on ihan luonnollista.

Näin sitten exäni vuosia myöhemmin, niin hän katu sitä lastaan ja sanoi kaipaavansa meidän yhteistä aikaa ja oli yyhoona. Oli surullista jotenkin, kun katu lastaan.

En jatkaisi miehen kanssa.

Lapsen saaminen olisi minulle tärkeämpi asia kuin yksikään mies.

Miehen lapset eivät ole sama asia.

Vaikka nyt voisikin mukautua miehen tahtoon, on melkein vääjäämätöntä että vanhemmiten tulet katkeraksi, kun kerran omaa lasta kaipaat. Uhraus on liian iso tehtäväksi siksi ettei mies halua lisää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on oikeus olla haluamatta enempää lapsia. End of story.

Se on _miehen_ end of story.

Minä vastaavassa tilanteessa ”pakotin” mieheni lapseen, eli sanoin että se on joko lapsi tai ero. Hyvin menee vieläkin ja mies on hyvä ja tasavertainen vanhempi, lapsi jo koulussa. Mutta en todellakaan olisi suostunut lapsiperhe-elämään ilman omia lapsia, eihän siinä olisi ollut kuin huonoja puolia. Kahden täysin lapsettoman huoleton elämä sen sijaan olisi saattanut kelvata minulle:)

Ei ole helppoa löytää uudelleen hyvää miestä. Jätä pillerit pois salaa. Mies voi aluksi järkyttyä raskaudesta, mutta kyllä hän siitä rauhoittuu. Eihän pilleritkään raskauksia täysin estä.

Huolehdi ensisijaisesti omista tarpeistasi. Et välttämättä tule löytämään enää toista isäehdokasta.

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaavassa tilanteessa ”pakotin” mieheni lapseen, eli sanoin että se on joko lapsi tai ero. Hyvin menee vieläkin ja mies on hyvä ja tasavertainen vanhempi, lapsi jo koulussa. Mutta en todellakaan olisi suostunut lapsiperhe-elämään ilman omia lapsia, eihän siinä olisi ollut kuin huonoja puolia. Kahden täysin lapsettoman huoleton elämä sen sijaan olisi saattanut kelvata minulle:)

Kiva kun kirjoitat sen vielä nettiin. Että lapsesi on vain kiristyksen seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole helppoa löytää uudelleen hyvää miestä. Jätä pillerit pois salaa. Mies voi aluksi järkyttyä raskaudesta, mutta kyllä hän siitä rauhoittuu. Eihän pilleritkään raskauksia täysin estä.

Huolehdi ensisijaisesti omista tarpeistasi. Et välttämättä tule löytämään enää toista isäehdokasta.

Pillerit voi toki jättää pois ja kertoa asiasta miehelle niin voi alkaa käyttämään kondomia tai hankkia vasektonian. Kukaan ei enää nykypäivänä usko "hups pillerit petti" varsinkaan, jos ollaan puhuttu lapsista ja toinen haluaa ja toinen ei. Siinä voi hyvin nopeasti olla yh.

Olin vastaavassa tilanteessa jokunen aika sitten. Miehelläni on kaksi lasta entuudestaan ja tavatessamme minä en halunnut lapsia lainkaan ja hänellä oli kiintiö ns. täynnä.

Vuosien varrella mun mieli muuttui. Halusin kokea samoja asioita kuin mieheni lastensa kanssa. Eikä toisten lapset vaan korvaa omia.

Kerroin miehelleni, että haluan oman lapsen. Mieheni ei halunnut enempää. Pohdiskelin asiaa melkein vuoden, minkä jälkeen totesin, että en voi suhteeseen enää jäädä koska kaipuu omaan lapseen on niin kova. Tästä käytiin monta itkuista keskustelua.

Meillä tilanne kääntyi kuitenkin lopulta niin, että mieheni kertoi haaveilevansa lapsesta kanssani mutta kokemuksesta tietää, että pikkulapsiarki on parisuhteelle todella rankkaa. Hän vihdoin kykeni avautuun peloistaan ja aiemmista pettymyksistään, mikä oli mulle silmiä avartavaa. Kävimme pitkiä keskusteluja siitä, millaista elämää haluaisimme elää lapsen kanssa. Tämä selvästi rauhoitti mieheni mieltä ja ehkä hän paremmin ymmärsi, että olen eri ihminen kuin exänsä ja suhteemme on myös erilainen - tämähän on toki itsestäänselvyys mutta tunneasiat ei aina ole kauhean yksinkertaisia ja voi vaatia prosessointia.

Päätimme tosiaan yrittää yhteistä lasta ja sellainen on nyt meille tulossa. Mies on selvästi asiasta onnellinen ja hyvillään, vaikka välillä mieleeni hiipii ajatus, että painostinko häntä. Vakuuttaa kuitenkin, että en painostanut. Ollaan ihan avoimesti puhuttu, jos välillä on tullut negatiivisia tunteita, koska on niitä ollut mullakin. Kaikki on kuitenkin mulle uutta ja välillä pelottavaa.

Omasta kokemuksestani siis sanoisin, että koeta saada selville, miksi mies ei halua lapsia. Onko kyse puhtaasti siitä, ettei halua lapsia vaan kumpuaako haluttomuus jostain pelosta, jota voisitte kuitenkin työstää ja käsitellä?

Niin tai näin, niin itse en olisi jäänyt parisuhteeseemme, jos mies ei olisi lasta halunnut. Tiedän, että olisin muuttunut katkeraksi ja liitto päättynyt sitten kuitenkin muilla syillä naamioituna.

Tyhmä mies.

ap vaikuttaa oikein hyvältä naiselta, pitäisi vaan lupailla lasta vaikka itse ei haluakkaan, sitten muutaman vuoden päästä kun on tutustuttu paremmin asutaan yhdessä ym.ym. ja salaa piuhat poikki ja ihmetellään miksi ap ei raskaudu, paneskelua lohduttelua ym.

Samaan aikaan ap olisi hyvä "äiti" omille mukuloille.

Vierailija kirjoitti:

Minä vastaavassa tilanteessa ”pakotin” mieheni lapseen, eli sanoin että se on joko lapsi tai ero. Hyvin menee vieläkin

Tulet vielä löytämään tuon kiristämisen myrkyn edestäsi, kunhan musta möykky miehesi sielussa muhii tarpeellisen määrän vuosia.

"Hyvin menee". Voi voi.