Miksi sarjan hahmosta on tullut erityisen läheinen?

Tunnen jotain outoa yhteyttä erään kuvitteellisen hahmon kanssa. Haluaisin tavata hänet, vaikka tiedän että häntä ei ole olemassa. Kyseessä ulkomainen sarja, eli ei ole edes suomalaisessa elinympäristössä. Olen tuntenut jopa seksuaalista kiinnostusta, onhan hän omaan silmääni viehättävä. Enemmän hänestä saan kuitenkin vain hyvää mieltä kurjan arjen keskellä. Hahmolla on mennyt moni asia todella huonosti, ja on vain yksittäisiä ihmisiä, jotka hänestä enää välittävät. Tämä tilanne on täsmälleen itselläni. Tosin en tiedä, missä ne välittävät ihmiset ovat. Täysin yksin en kuitenkaan ole. Pitääkö huolestua että olen alkanut ajattelemaan tätä hahmoa päivittäin? Olen ottanut TV-sarjojen hahmot läheisiksi tuttaviksi aiemminkin, mutta se on ollut silloin vain pikkukiva harrastus. Tässä tunnen nyt jotain suurempaa. Tuntuu että haluaisin elää hänen elämäänsä, ja työn sävyttämä arkeni Suomessa on liian kaukana siitä. Tämä tuntuu päivittäin ahdistavana pistona. Hahmon ajattelu siis helpottaa tätä ahdistusta, mutta toisaalta tämä ahdistus (koskien mm. työn suurta roolia elämässä) on alkanut ottaa valtaa vasta kun olen alkanut tuntemaan hahmoa. Eli tavallaan se on helpotuksen lisäksi myös syyllinen.