Säikähdin kaunista tyttöä
Junalippu osoitti lomilta palatessa paikan poikkeuksellisen kauniin tytön viereen. Varustuksesta päätellen hänkin oli yliopisto-opiskelija. Lisäksi hän luki erästä lempikirjaani.
Ajattelin ensin, että yritän tehdä jutuntynkää kirjasta, jos se vaikka johtaisi treffeihin, mutta sitten alistuin ja tajusin, että koska olen keskivertomies ja tyttö hyvin kaunis, on asetelma jotenkin "väärä" eikä minulla ole oikeutta yrittää.
Loppujen lopuksi säikähdin tilannetta niin, että heti kun vaunusta vapautui toinen penkki, menin istumaan sille ja jätin tytön yksin.
Me too on tehnyt tehtävänsä myös niin, että ainakaan minulle ei ole enää selvää, miten ja millaisissa tilanteissa naisia saa lähestyä.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä tulkinnat muuttuvat vaikeammiksi, jos se vieressä istuva on nainen ja vieläpä viehättävä nainen? Etkö osaa suhtautua häneen kuten muihin ihmisiin?
Koska pyrkimys pariutumiseen herättää erilaisia tunteita kuin pyrkimys keskusteluun. On aivan eri asia lähestyä tyttöä, kun ajatuksena on saada hänet treffeille, kuin jutella tytön kanssa vain ajankuluksi.
Tunnistan tästä itseni, vaikka olenkin nainen. Olen ihastunut yhteen netissä tapaamaani mieheen, enkä osaa olla oma rento itseni hänen seurassaa, vaikka olemme tapailleet jo useamman kerran. Joku ihme ihastumismoodi iskee päälle ja mietin mietin liikaa vain sitä, etten munaa itseäni tai yritän antaa itsestäni mahdollisimman kuvan hänelle. Tiedän, että olisin parhaimmillani aivan omana itsenäni, mutta en voi asialle mitään, kun menen jotenkin lukkoon hänen lähellään. Onneksi mies on kärsivällistä sorttia ja tapailumme jatkuu.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö olekin mainiota tämä nykyaika, kun löydät syyllisen jostain ulkopuolelta etkä omasta sosiaalisesta kömpelyydestäsi.
Tätähän miesten pervottaminen ja creepyttäminen on aina ollut. Yritetään antaa sellainen kuva, että naisen versio todellisuudesta ja naisen tarpeet ovat niitä ainoita oikeita.
Täh!
Tässähän ei nimenomaan tapahtunut yhtään mitään, emmekä tiedä tämän ihastuttavan nuoren naisen vastineesta yhtään mitään, koska mies päätti että yhteiskunta on jo syyllistänyt hänet - en tosin ihan seurannut ajatusketjua, mutta jotenkin aloittaja päätyi junalipun ostamisesta syytetyksi ahdistelusta.
Ehkä neito olisi pitänyt hivenen kömpelöäkin, mutta asiallista keskustelunaloitusta mielenkiintoisena. Pitää muistaa, että parisuhteessakin on kaksi osapuolta, ja suhde tarkoittaa vuorovaikutusta. Eli yksi sanoo jotain, johon toinen reagoi, ja näin jatketaan aikansa.
Tietenkin on mahdollisuus, että nuori nainen olisi osoittanut torjuntaa. Keskittymällä kirjaansa, kääntymällä ikkunaan päin, vastaten lyhyesti. Mutta silloin fiksu tajuaa, että antaa olla. Kaikilla paikkalipun ostaneilla on oikeus paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos et tiedä keskustelunavauksen ja ahdistelun eroa, kannattaa jatkossakin siirtyä kauemmaksi.
Eihän tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että ap ei #metoon takia tiennyt onko juna enää sopiva paikka lähestyä naisia.
Juna on ihan sopiva paikka yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa normaalisti niitä näitä. Sitten kun on juteltu ja selvitetty onko jotain yhteistä mielenkiintoa, voi ruveta miettimään sitä "lähestymistä", tässä tapauksessa vaikka puhelinnumeron tarjoamista ja kahville pyytämistä tms. Muutenkin suostittelen teille sosiaalisesti kyvyttömät että aloittaisitte siitä että yritätte vaan jutella ihmisille ihan ilman taka-ajatuksia. Se taito on pakko olla jos aikoo pariutua neurologisesti normaalin kanssa.
No joo, mutta eikö ole parempi, että se mies suoraan alussa kertoo aikeensa, sen sijaan että juttelette ensin monta tuntia ja lopuksi lyttäät miehen treffipyynnön? Meinaan vaan, että siinä molempien aikaa säästyy. Ja kyllähän niillä treffeilläkin ehtii jutella.
Kestääkö se junamatka eri pituisen ajan, jos et juttele vieressäistuvan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos et tiedä keskustelunavauksen ja ahdistelun eroa, kannattaa jatkossakin siirtyä kauemmaksi.
Eihän tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että ap ei #metoon takia tiennyt onko juna enää sopiva paikka lähestyä naisia.
Juna on ihan sopiva paikka yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa normaalisti niitä näitä. Sitten kun on juteltu ja selvitetty onko jotain yhteistä mielenkiintoa, voi ruveta miettimään sitä "lähestymistä", tässä tapauksessa vaikka puhelinnumeron tarjoamista ja kahville pyytämistä tms. Muutenkin suostittelen teille sosiaalisesti kyvyttömät että aloittaisitte siitä että yritätte vaan jutella ihmisille ihan ilman taka-ajatuksia. Se taito on pakko olla jos aikoo pariutua neurologisesti normaalin kanssa.
No joo, mutta eikö ole parempi, että se mies suoraan alussa kertoo aikeensa, sen sijaan että juttelette ensin monta tuntia ja lopuksi lyttäät miehen treffipyynnön? Meinaan vaan, että siinä molempien aikaa säästyy. Ja kyllähän niillä treffeilläkin ehtii jutella.
No jos haluaa erittäin todennäköiset pakit niin kannattaa ilman muuta. Käsittämätön ajatus, että juttelee vain jos siitä saa korvaukseksi treffit. Mutta joo, ehdottomasti suosittelen sanomaan suoraan, jos ajatuksenjuoksu on tuota tasoa eikä hän juttele vain siksi, että on avoin, mukava, seurallinen ihminen.
Mutta eikö se ole älyllisesti epärehellistä väittää, etteikö lopullisena tavoitteena olisi kuitenkin saada ne treffit, vaikka aloittaisikin keskustelun esim. siitä kirjasta? Mun mielestä on myös reilua sitä naista kohtaan tehdä aikeensa selviksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska voihan olla että se nainen loukkaantuu saadessaan kuulla, että häntä on sen pitkän kirjakeskustelun varjolla pyritty lähestymään.
Joo, joo, sanoin jo että on kaikkien kannalta parempi, että kerrot aikeesi heti alkuunsa.
Joo, ja sä voit jatkaa kuvitellen, että sulle niitä näitä juttelevilla miehillä ei ole mitään taka-ajatuksia. He muuten vaan juttelevat, koska ovat niin mukavia ja seurallisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää heti miettiä treffeille pyytämistä, kun parhaillaan on mahdollisuus jopa tuntikausia keskustella hänen kanssaan?
Kaipa treffeille yleensä halutaan pyytää ihmisiä, jotka koetaan jotenkin viehättäviksi.
Taitaa vain nykyään olla niin, että avoimet tuntemattomille osoitetut treffiehdotukset on ruvettu kokemaan ahdisteluksi.
Ap ei kertonut, kuinka pitkä matka hänellä oli edessään, eikä hän tietenkään voinut tietää, kuinka pitkälle nainen oli menossa, MUTTA:
Minkä ihmeen takia ap olisi viereen istuttuaan kysynyt naista treffeille sen sijaan, että hän olisi alkanut siinä jutustella hänen kanssaan? Eikö se olisi erittäin kummallista, mieti nyt itsekin tilannetta. Viereen istuu ihminen, joka ei saa suustaan kuin tyyliin "Tykkäätkö tuosta kirjasta? Minä tykkäsin. Lähtisitkö kanssani treffeille?" ööö, no en taatusti lähtisi. Jos sen sijaan meillä syntyisi kiva keskustelu ja mies vaikuttaisi mukavalta, ja olisin sinkku, niin mikäli hän kysyisi yhteystietojani keskustelun päätteeksi niin varmaan olisin kiinnostunut olemaan yhteyksissä. Sitten voisi miettiä niitä treffejäkin, tosin silloinkin tuo sana kuulostaisi aika kömpelöltä, paljon parempi olisi jos mies kysyisi, haluaisinko lähteä hänen kanssaan vaikka etsimään lahjakirjaa hänen kummitytölleen tai seuraksi johonkin muuhun menoon.
No miehen näkökulmasta tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Jos joku mukavalta vaikuttava nainen tulisi suoraan pyytämään sinkkumiestä treffeille, niin veikkaisin että suurin osa miehistä ei kokisi tuota mitenkään niin kummallisena (siis muuten kuin siinä mielessä, että se on harvinaista), että siitä pitäisi heti kieltäytyä.
No kerro mitä sen pyynnön jälkeen tapahtuisi. Kuvitellaan, että matka kestää vaikka kaksi tuntia. Istutaan tuppisuina vierekkäin ja odotetaan, että sitten aikanaan treffeillä keskustellaan?
Ongelmana heille taitaa olla etteivät he haluaa panostaa aikaa ja vaivaa naiseen jollei tämä ole valmis pariutumaan heidän kanssaan. Heidän mielestään nainen ei ole tarpeeksi kiinnostava tai arvokas ihmisenä ja yksilönä jotta he antaisivat aikaansa, ainoastaan seksiaktin kohteena.
Hevostalli nettiin kävit kirjoittamassa saman aloituksen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää heti miettiä treffeille pyytämistä, kun parhaillaan on mahdollisuus jopa tuntikausia keskustella hänen kanssaan?
Kaipa treffeille yleensä halutaan pyytää ihmisiä, jotka koetaan jotenkin viehättäviksi.
Taitaa vain nykyään olla niin, että avoimet tuntemattomille osoitetut treffiehdotukset on ruvettu kokemaan ahdisteluksi.
Ap ei kertonut, kuinka pitkä matka hänellä oli edessään, eikä hän tietenkään voinut tietää, kuinka pitkälle nainen oli menossa, MUTTA:
Minkä ihmeen takia ap olisi viereen istuttuaan kysynyt naista treffeille sen sijaan, että hän olisi alkanut siinä jutustella hänen kanssaan? Eikö se olisi erittäin kummallista, mieti nyt itsekin tilannetta. Viereen istuu ihminen, joka ei saa suustaan kuin tyyliin "Tykkäätkö tuosta kirjasta? Minä tykkäsin. Lähtisitkö kanssani treffeille?" ööö, no en taatusti lähtisi. Jos sen sijaan meillä syntyisi kiva keskustelu ja mies vaikuttaisi mukavalta, ja olisin sinkku, niin mikäli hän kysyisi yhteystietojani keskustelun päätteeksi niin varmaan olisin kiinnostunut olemaan yhteyksissä. Sitten voisi miettiä niitä treffejäkin, tosin silloinkin tuo sana kuulostaisi aika kömpelöltä, paljon parempi olisi jos mies kysyisi, haluaisinko lähteä hänen kanssaan vaikka etsimään lahjakirjaa hänen kummitytölleen tai seuraksi johonkin muuhun menoon.
No miehen näkökulmasta tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Jos joku mukavalta vaikuttava nainen tulisi suoraan pyytämään sinkkumiestä treffeille, niin veikkaisin että suurin osa miehistä ei kokisi tuota mitenkään niin kummallisena (siis muuten kuin siinä mielessä, että se on harvinaista), että siitä pitäisi heti kieltäytyä.
No kerro mitä sen pyynnön jälkeen tapahtuisi. Kuvitellaan, että matka kestää vaikka kaksi tuntia. Istutaan tuppisuina vierekkäin ja odotetaan, että sitten aikanaan treffeillä keskustellaan?
No ne ensimmäiset treffithän voi olla vaikka siinä junassa. Lähdette ravintolavaunuun kahville tms.
Yritän vääntää rautalangasta: Kutsu treffeille on aivan liian velvoittava. Jos lähden ihmisen kanssa treffeille niin siihen sisältyy oletus, että pidän jo häntä potentiaalisesti parisuhde- tai seksimielessä kiinnostavana. Jos en tiedä hänestä vielä yhtään mitään, niin miten ihmeessä voisin tietää onko hän kiinnostava? Koska hän on ulkonäöltään ihan ok?
Olisi aivan totaalisen eri asia, jos juttelisimme siinä istumapaikoillamme niitä-näitä ja juttu luistaisi hyvin, ja mies sen jälkeen ilmoittaisi, että hän taitaa lähteä kahville, "lähdetkö seuraksi?"
Mutta toimikaa toki niin kuin haluatte, kunhan uskotte myös, jos (kun) nainen kieltäytyy. En olisi osannut kuvitella, kuinka vieraantuneita jotkut ovat normaalista sosiaalisesta käytöksestä, mutta kaikkihan siinä voittavat, kun se paljastuu mahdollisimman pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos et tiedä keskustelunavauksen ja ahdistelun eroa, kannattaa jatkossakin siirtyä kauemmaksi.
Eihän tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että ap ei #metoon takia tiennyt onko juna enää sopiva paikka lähestyä naisia.
Juna on ihan sopiva paikka yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa normaalisti niitä näitä. Sitten kun on juteltu ja selvitetty onko jotain yhteistä mielenkiintoa, voi ruveta miettimään sitä "lähestymistä", tässä tapauksessa vaikka puhelinnumeron tarjoamista ja kahville pyytämistä tms. Muutenkin suostittelen teille sosiaalisesti kyvyttömät että aloittaisitte siitä että yritätte vaan jutella ihmisille ihan ilman taka-ajatuksia. Se taito on pakko olla jos aikoo pariutua neurologisesti normaalin kanssa.
No joo, mutta eikö ole parempi, että se mies suoraan alussa kertoo aikeensa, sen sijaan että juttelette ensin monta tuntia ja lopuksi lyttäät miehen treffipyynnön? Meinaan vaan, että siinä molempien aikaa säästyy. Ja kyllähän niillä treffeilläkin ehtii jutella.
No jos haluaa erittäin todennäköiset pakit niin kannattaa ilman muuta. Käsittämätön ajatus, että juttelee vain jos siitä saa korvaukseksi treffit. Mutta joo, ehdottomasti suosittelen sanomaan suoraan, jos ajatuksenjuoksu on tuota tasoa eikä hän juttele vain siksi, että on avoin, mukava, seurallinen ihminen.
Mutta eikö se ole älyllisesti epärehellistä väittää, etteikö lopullisena tavoitteena olisi kuitenkin saada ne treffit, vaikka aloittaisikin keskustelun esim. siitä kirjasta? Mun mielestä on myös reilua sitä naista kohtaan tehdä aikeensa selviksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska voihan olla että se nainen loukkaantuu saadessaan kuulla, että häntä on sen pitkän kirjakeskustelun varjolla pyritty lähestymään.
Joo, joo, sanoin jo että on kaikkien kannalta parempi, että kerrot aikeesi heti alkuunsa.
Joo, ja sä voit jatkaa kuvitellen, että sulle niitä näitä juttelevilla miehillä ei ole mitään taka-ajatuksia. He muuten vaan juttelevat, koska ovat niin mukavia ja seurallisia ihmisiä.
Tuo termi taka-ajatuksia on paljon puhuva... Todellakin on parempi että jatkossakin paljastat heti ne taka-ajatuksesi sen sijaan, että käyttäytyisit kuten normaalit miehet, jotka juttelevat ja ovat mukavia myös iäkkäille naisille, pienten lasten äideille, muille miehille jne.
Vierailija kirjoitti:
Olisi aivan totaalisen eri asia, jos juttelisimme siinä istumapaikoillamme niitä-näitä ja juttu luistaisi hyvin
Jutun luistavuudesta ei voi päätellä mitään. Oma mieheni on asiakeskeinen insinööri, eikä häntä kiinnosta jutella. Silti hän on erinomainen isä ja aviomies. Hän esimerkiksi mieluummin leikkii sekä omien että vieraiden lasten kanssa kuin puhuu tyhjiä kahvipöydässä.
Eipä meidän treffeillämmekään paljoa juteltu. Niillä tehtiin. Asiat avautuivat hitaasti vuosien myötä, eivät alkukontakteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos et tiedä keskustelunavauksen ja ahdistelun eroa, kannattaa jatkossakin siirtyä kauemmaksi.
Eihän tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että ap ei #metoon takia tiennyt onko juna enää sopiva paikka lähestyä naisia.
Juna on ihan sopiva paikka yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa normaalisti niitä näitä. Sitten kun on juteltu ja selvitetty onko jotain yhteistä mielenkiintoa, voi ruveta miettimään sitä "lähestymistä", tässä tapauksessa vaikka puhelinnumeron tarjoamista ja kahville pyytämistä tms. Muutenkin suostittelen teille sosiaalisesti kyvyttömät että aloittaisitte siitä että yritätte vaan jutella ihmisille ihan ilman taka-ajatuksia. Se taito on pakko olla jos aikoo pariutua neurologisesti normaalin kanssa.
No joo, mutta eikö ole parempi, että se mies suoraan alussa kertoo aikeensa, sen sijaan että juttelette ensin monta tuntia ja lopuksi lyttäät miehen treffipyynnön? Meinaan vaan, että siinä molempien aikaa säästyy. Ja kyllähän niillä treffeilläkin ehtii jutella.
No jos haluaa erittäin todennäköiset pakit niin kannattaa ilman muuta. Käsittämätön ajatus, että juttelee vain jos siitä saa korvaukseksi treffit. Mutta joo, ehdottomasti suosittelen sanomaan suoraan, jos ajatuksenjuoksu on tuota tasoa eikä hän juttele vain siksi, että on avoin, mukava, seurallinen ihminen.
Mutta eikö se ole älyllisesti epärehellistä väittää, etteikö lopullisena tavoitteena olisi kuitenkin saada ne treffit, vaikka aloittaisikin keskustelun esim. siitä kirjasta? Mun mielestä on myös reilua sitä naista kohtaan tehdä aikeensa selviksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska voihan olla että se nainen loukkaantuu saadessaan kuulla, että häntä on sen pitkän kirjakeskustelun varjolla pyritty lähestymään.
Joo, joo, sanoin jo että on kaikkien kannalta parempi, että kerrot aikeesi heti alkuunsa.
Joo, ja sä voit jatkaa kuvitellen, että sulle niitä näitä juttelevilla miehillä ei ole mitään taka-ajatuksia. He muuten vaan juttelevat, koska ovat niin mukavia ja seurallisia ihmisiä.
Tuo termi taka-ajatuksia on paljon puhuva... Todellakin on parempi että jatkossakin paljastat heti ne taka-ajatuksesi sen sijaan, että käyttäytyisit kuten normaalit miehet, jotka juttelevat ja ovat mukavia myös iäkkäille naisille, pienten lasten äideille, muille miehille jne.
Eikö voi olla mukava kaikille ihmisille, jos johonkin tyttöön tuntee erityistä romanttista vetoa?
En kyllä ymmärrä naisten ajatusmaailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos et tiedä keskustelunavauksen ja ahdistelun eroa, kannattaa jatkossakin siirtyä kauemmaksi.
Eihän tässä tuosta ole kysymys vaan siitä, että ap ei #metoon takia tiennyt onko juna enää sopiva paikka lähestyä naisia.
Juna on ihan sopiva paikka yrittää keskustella toisen ihmisen kanssa normaalisti niitä näitä. Sitten kun on juteltu ja selvitetty onko jotain yhteistä mielenkiintoa, voi ruveta miettimään sitä "lähestymistä", tässä tapauksessa vaikka puhelinnumeron tarjoamista ja kahville pyytämistä tms. Muutenkin suostittelen teille sosiaalisesti kyvyttömät että aloittaisitte siitä että yritätte vaan jutella ihmisille ihan ilman taka-ajatuksia. Se taito on pakko olla jos aikoo pariutua neurologisesti normaalin kanssa.
Just näin. Onko jo niin vieraannuttu vieraiden kanssa kanssakäymisistä, että normaali jutustelu tuntemattomien ja tuttujenkin kanssa on aivan omituinen asia. Jos jalkautuisitte sieltä tietokoneen näytön edestä ihmisten pariin ihan caan jeskustelemaan niitä näitä.
Enpä usko, että missään maailmankolkassa on naisia jotka tykkäis siitä että joku täysin ventovieras mies tulee ehdottelemaan seksiä jos ei ole prostituoitu. Eli mikäli haluat miehenä mitään kontaktia naiseen niin opettele puhumaan niistä näistä ihan kenen tahansa kanssa vaikka aluksi jos et heti uskalla niitä naisia lähestyä.
Et ole tainnut kovin paljon maailmaa nähnyt. Jo niinkin läntisessä maassa kuin USAssa naisten ja miesten suhteet toimivat ihan eri tavoin kuin Suomessa. USAssa asunut Laura Saarikoski kirjoitti Hesarissa, että USAssa hän olisi mies.
Etelä-Euroopassa miehet voivat lähestyä naisia hyvin aggressiivisesti. Sama koskee Venäjää.Suomalainen frendipohjalta jutustelu on vierasta hyvin monessa maassa. Niissä roolijako on tehty jo valmiiksi. Mies lähestyy ja piiristyy ja nainen arvioi.
Ei sitten muuta kuin piirittämään - kunhan muistat, että ei on ei.
Oma arvaukseni: ap on (paitsi porvoolainen) hiljainen, ujo ja sulkeutunut mies, joka ei keksi mitään puhumista. Kenellekään. Kaikkein vähiten ikäisilleen viehättäville naisille. Jostain kumman syystä hän kuitenkin kuvittelee, ettei se olisi ongelma kunhan vain pääsisi treffeille. Jotenkin siellä treffeillä hän muuttuisi supliikiksi sanaveikoksi ja/tai nainen näkisi hänen syvimmän ihastuttavan persoonallisuutensa (sen, joka ei rupattele ilman taka-ajatuksia) eikä enää piittaisi hänen juroudestaan.
Kaunis nainen 18+2v pohtii:
Olin menossa takaisin opiskelupaikkakunnalle, kun junassa joku kaveri istui viereeni.
Yritin keskittyä tenttikirjaan, mutta samalla vähän ihmettelin, minkä takia tyyppi pyöri ja tuhisi penkissään aikansa, kunnes sitten ponkaisi ylös ja meni istumaan ihan muualle. Olisikohan se tarvinnut vaikka särkylääkkeen?
No, tentti meni ihan hyvin, sain sentään kerratuksi matkan aikana asioita.
Oletko ap jotenkin pösilö tms? Et siis esim. tervehtinyt vieruskaveriasi mennessäsi paikallesi vaan lösähdit vaan penkille kuin mykkä pa*ka? Et saanut muutamaa tavallista, ystävällistä, normaalia tervehdyssanaa suustasi tuossa tilanteessa?
Käyttäydyt sen sijaan kuin kasvattamaton 4-vuotias "säikähtäessäsi" kanssaihmisen ulkonäköä. Kas kun et suureen ääneen sitä päivitellyt?
Luojan kiitos, jos metoo todella on aikaan saanut sen, etteivät ap ja muut kaltaisensa enää "lähesty" ketään. Ylipäänsä koko "lähestyä"-sanan käyttö ihmisten kanssakäymisen yhteydessä aiheuttaa ällöt vibat. Sinun ei ap tarvitse (eikä tosiaan ole edes suotavaa) "lähestyä" ketään.
Opettele sen sijaan käytöstapoja ja normaalia kanssakäymistä. Ja kasva aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Oma arvaukseni: ap on (paitsi porvoolainen) hiljainen, ujo ja sulkeutunut mies, joka ei keksi mitään puhumista. Kenellekään.
Ei minua todellakaan kiinnosta jutella niitä näitä. Se on minusta sivistymätöntä ja epä-älyllistä. Mieluummin luen kirjaa.
Ja jos oikeasti tahdon keskustella, teen sen mieluiten kirjoittamalla, koska kirjoittaessa asiat joutuu sitomaan loogisesti yhteen.
Jos naiselle on tärkeää, että mies on sosiaalisesti sujuva ja kepeä, niin ei hän minulle sovi, koska minua ei kiinnosta sosiaalinen sujuvuus vaan asiakeskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää heti miettiä treffeille pyytämistä, kun parhaillaan on mahdollisuus jopa tuntikausia keskustella hänen kanssaan?
Kaipa treffeille yleensä halutaan pyytää ihmisiä, jotka koetaan jotenkin viehättäviksi.
Taitaa vain nykyään olla niin, että avoimet tuntemattomille osoitetut treffiehdotukset on ruvettu kokemaan ahdisteluksi.
Ap ei kertonut, kuinka pitkä matka hänellä oli edessään, eikä hän tietenkään voinut tietää, kuinka pitkälle nainen oli menossa, MUTTA:
Minkä ihmeen takia ap olisi viereen istuttuaan kysynyt naista treffeille sen sijaan, että hän olisi alkanut siinä jutustella hänen kanssaan? Eikö se olisi erittäin kummallista, mieti nyt itsekin tilannetta. Viereen istuu ihminen, joka ei saa suustaan kuin tyyliin "Tykkäätkö tuosta kirjasta? Minä tykkäsin. Lähtisitkö kanssani treffeille?" ööö, no en taatusti lähtisi. Jos sen sijaan meillä syntyisi kiva keskustelu ja mies vaikuttaisi mukavalta, ja olisin sinkku, niin mikäli hän kysyisi yhteystietojani keskustelun päätteeksi niin varmaan olisin kiinnostunut olemaan yhteyksissä. Sitten voisi miettiä niitä treffejäkin, tosin silloinkin tuo sana kuulostaisi aika kömpelöltä, paljon parempi olisi jos mies kysyisi, haluaisinko lähteä hänen kanssaan vaikka etsimään lahjakirjaa hänen kummitytölleen tai seuraksi johonkin muuhun menoon.
No miehen näkökulmasta tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Jos joku mukavalta vaikuttava nainen tulisi suoraan pyytämään sinkkumiestä treffeille, niin veikkaisin että suurin osa miehistä ei kokisi tuota mitenkään niin kummallisena (siis muuten kuin siinä mielessä, että se on harvinaista), että siitä pitäisi heti kieltäytyä.
No kerro mitä sen pyynnön jälkeen tapahtuisi. Kuvitellaan, että matka kestää vaikka kaksi tuntia. Istutaan tuppisuina vierekkäin ja odotetaan, että sitten aikanaan treffeillä keskustellaan?
No ne ensimmäiset treffithän voi olla vaikka siinä junassa. Lähdette ravintolavaunuun kahville tms.
Yritän vääntää rautalangasta: Kutsu treffeille on aivan liian velvoittava. Jos lähden ihmisen kanssa treffeille niin siihen sisältyy oletus, että pidän jo häntä potentiaalisesti parisuhde- tai seksimielessä kiinnostavana. Jos en tiedä hänestä vielä yhtään mitään, niin miten ihmeessä voisin tietää onko hän kiinnostava? Koska hän on ulkonäöltään ihan ok?
Olisi aivan totaalisen eri asia, jos juttelisimme siinä istumapaikoillamme niitä-näitä ja juttu luistaisi hyvin, ja mies sen jälkeen ilmoittaisi, että hän taitaa lähteä kahville, "lähdetkö seuraksi?"
Mutta toimikaa toki niin kuin haluatte, kunhan uskotte myös, jos (kun) nainen kieltäytyy. En olisi osannut kuvitella, kuinka vieraantuneita jotkut ovat normaalista sosiaalisesta käytöksestä, mutta kaikkihan siinä voittavat, kun se paljastuu mahdollisimman pian.
No siinä tapauksessa meillä on eri käsitys treffeistä. Mun näkemys on se, että treffeillä tutustutaan siihen ihmiseen ja niiden jälkeen katotaan jatkuuko juttu vai ei. Ja mitä tulee "normaaliin sosiaaliseen käytökseen", niin tuokin on vaan sun oma käsitys normaalista, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin sun oman kuplasi mielipiteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi aivan totaalisen eri asia, jos juttelisimme siinä istumapaikoillamme niitä-näitä ja juttu luistaisi hyvin
Jutun luistavuudesta ei voi päätellä mitään. Oma mieheni on asiakeskeinen insinööri, eikä häntä kiinnosta jutella. Silti hän on erinomainen isä ja aviomies. Hän esimerkiksi mieluummin leikkii sekä omien että vieraiden lasten kanssa kuin puhuu tyhjiä kahvipöydässä.
Eipä meidän treffeillämmekään paljoa juteltu. Niillä tehtiin. Asiat avautuivat hitaasti vuosien myötä, eivät alkukontakteissa.
Kyllä siitä aika paljon voi päätellä. Te sovitte toisillenne, mutta moni muu haluaa puheliaan, avoimen, juttelevan miehen. Juuri tuon takia useimmat naiset todennäköisesti kieltäytyisivät treffikutsusta. Olisi tosi "kivaa" lähteä ravintolavaunuun miehen kanssa vain todetakseen, että hänen kanssaan ei synny minkäänlaista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Junalippu osoitti lomilta palatessa paikan poikkeuksellisen kauniin tytön viereen. Varustuksesta päätellen hänkin oli yliopisto-opiskelija. Lisäksi hän luki erästä lempikirjaani.
Ajattelin ensin, että yritän tehdä jutuntynkää kirjasta, jos se vaikka johtaisi treffeihin, mutta sitten alistuin ja tajusin, että koska olen keskivertomies ja tyttö hyvin kaunis, on asetelma jotenkin "väärä" eikä minulla ole oikeutta yrittää.
Loppujen lopuksi säikähdin tilannetta niin, että heti kun vaunusta vapautui toinen penkki, menin istumaan sille ja jätin tytön yksin.
Me too on tehnyt tehtävänsä myös niin, että ainakaan minulle ei ole enää selvää, miten ja millaisissa tilanteissa naisia saa lähestyä.
HUANO.
Et ole ihan tosissasi? Sinulle on ihan mahdotonta rupatella siinä istumapaikoilla?