Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et seurustele?
Suomessa on paljon sinkkuja ja se on joidenkin mielestä ongelma. Kerrotaan toisillemme miksi ei olla suhteessa. Yleisin on varmasti se, että ei ole löytynyt ketään.
Itse en seurustele siksi, koska en ole koskaan seurustellut. Ylä-aste aikoina olin kiusattu, paha akne ja lievä ylipaino. Itsetunto tuhoutui jne. Samaan aikaan olisi pitänyt saada niitä ensimmäisiä seurustelukokemuksia. Olin melkein koko koulusta ainoa joka ei seurustellut. Kerran uskalsin käydä diskossa ja sieltä mut naurettiin pihalle. Tuntui pahalta, mulle tehtiin selväksi etten kelpaa.
Amiksessa olin masentunut ja en jaksanut edes miettiä seurusteluhommia. Sen hoidin läpi jotenkuten. Sitten olin jo täysi-ikäinen ja seurustelukokemuksia tai muuta siihen liittyvää 0.
Eli en kasvanut suhteeseen siinä "kriittisimmässä" iässä, en osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollut. Olen nyt +20v ja tuntuisi tyhmältä alkaa seurustella tässä iässä vain pelkän seurustelun takia. Se kuuluu enempi sinne teini-ikään "harjoittelusuhteeksi".
Miksi pitäisikään seurustella jos ei ihastu tai koe mitään tunteita ketään kohtaan? Nykyään ulkonäössäni tai sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa eli saisin suhteen jos haluaisin. En vain näe siinä mitään pointtia.
Kommentit (1916)
Vierailija kirjoitti:
capteeni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viihdyn liian hyvin itsekseni. Ihania miehiä olen tavannut, mutta en yhtäkään niin ihanaa, että olisin valmis luopumaan omasta rauhasta.
Täytyy toivoa, että saan mahdollisimman kauan miehiä seksikumppaneiksi, jotta ei tarvitse alkaa suhteeseen vain säännöllisen seksin takia.
Voi voi. Etkö osaa olla ilman mulkkua?
Ihmettelen, että miksi pitäisi osata olla ilman, niin kauan kun sitä on tarjolla? Seksi on ihanaa ja säännöllinen, monipuolinen, toisen ihmisen kanssa siitä nauttiminen minulle hyvin tärkeää.
Hyih. Älä tule minun lähelleni sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsotaan sitten kun olen saanut elämäni muilta osin kuntoon ja on aika harkita perheen perustamista... jos sellaista koskaan tulee tapahtuvaksi.
M40
Yksikään mies keneen olen ollut ihastunut ikävuosina 14-30 eivät ole halunneet minua. Siksi. N30
Ei ole koskaan ollut molemminpuolista kiinnostusta. Aina menee ristiin.
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Ihan kuin minun kirjoittamaan muuten mutta olen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Ihan kuin minun kirjoittamaan muuten mutta olen nainen.
No kippis meille :)
En luultavasti enään koskaan seurustele. Erosin 43 v. ja nyt jo monta vuotta ilman seurustelua, olen todennut, että pari-kolme vuotta ja mua alkaa lähinnä ärsyttää kaikki toisessa niin parempi etten loukkaa enään ketään omalla käytökselläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt seurustelua useammankin kerran nuorempana. Koska "niin kuului" tehdä ja kun kaikki muutkin. Aina se muuttui pakkopullaksi ja loppuhan siitä tuli. Onneksi aikuistuessa sitä oppi tajuamaan, että on lupa olla oma itsensä ja elää niin kuin se itselle on parasta.
Tämän sisäistettyäni elämä muuttui monta astetta paremmaksi ja olen tyytyväinen. En halua enkä kaipaa perhettä. Minulle on vapaus ja itsenäisyys merkinnyt aina valtavan paljon.
Olen eronnut enkä nyt halua miettiä seurustelua vaan nautin yksinolosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Ihan kuin minun kirjoittamaan muuten mutta olen nainen.
Miksi et kelvannut?
Minustakaan ei ole naiset olleet kiinnostuneita vaikka suhteessa olen ollut.
Ei mulle ole ikinä sanottu että olisin ruma haisisin tai vastaavaa mille jotain voisi tehdä.
Olen vain kuin ilmaa naisille, pahaa peräilmaa🙄.
Missä asut?
Miehet eivät ole kiinnostuneita minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M43v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Ihan kuin minun kirjoittamaan muuten mutta olen nainen.
Miksi et kelvannut?
Minustakaan ei ole naiset olleet kiinnostuneita vaikka suhteessa olen ollut.
Ei mulle ole ikinä sanottu että olisin ruma haisisin tai vastaavaa mille jotain voisi tehdä.
Olen vain kuin ilmaa naisille, pahaa peräilmaa🙄.
Missä asut?
En tiedä miksi. Ei minullekaan ole mitään syytä sanottu koskaan. Asun pääkaupunkiseudulla.
Koska sopivat seurustelukumppanit oli myyty loppuun, eikä oman kokoistani ja haluamaani mallia ollut tarjolla enää ennen Joulua. En oikein tykkää viime vuosina tarjolla olleista malleista. Muutkin pitävät samanlaisista niin paljon, että tätä mallia hyvin harvoin alennusmyynnisssä tarjolla Pitäsiköhän tilata ulkomailta.
Huokaus. Toisinaan tuntuu sietämättömältä, kun osa onnistuu löytämään ja kohtaamaan sen itselle erinomaisen mieluisan parisuhdekumppanin niin vaivattoman oloisesti ja helponoloisesti. Tai sitten elävät ilmeisen tyytyväisinä ja onnekkaina sen yhden jo vuosia tai oikeammin vuosikymmeniä sitten kohtaamansa kumppanin kanssa.
Minussa on varmasti jotain vikaa ja puutetta. Mutta jos tai kun olen hieman lukenut tätä palstaa ja täällä käytyä keskustelua siitä millisten kumppanien kanssa ihmiset ovat yhdessä ja elämänsä jakavat, niin en oikeasti tiedä olenko oikeasti onnekkaampi kun en alun alkaenkaan ole löytänyt itselleni kumppania.
Tai ainakin jos sellaisen vielä joskus kohtaan ja löydän, niin tiedä sitten mitä pitäisi tehdä, että varmistan sen, että suhde saattaisi jatkua vastavuoroisesti toinen toistamme tukien ja arvostaen; tarkoitan ts. suhdetta, jossa kummankin meistä olisi hyvä ja turvallinen olla, eikä meistä kumpikaan taantuisi ihan pian muutaman vuoden vaippaviikrin tasolla. - Se on toinen juttu, että jos ikävuosia meillä riittäsi, niin saattaisin olla ja toimia kumppanilleni vielä joskus (naiselle) omaishoitajana tms.
No taas pitkästä aikaa kutsuin tuntemattoman baarista kotiin seuraavana päivänä. Miehellä keuli kovasti, oli hauskaa seuraa, mutta kun tiedustelin, olisiko kiinnostusta tulla viikolla käymään, niin vastaus oli heikko.
En antanut ja vastaus oli väärä, mies joutui lähtemään.
Kertakäyttösuhteisiin en lähde lehmäileen ja muuta ei ole tullut vastaan, pysyttelen kaverien seurassa. Pysyy edes ihmisarvo.
Vierailija kirjoitti:
M43v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin kyllä uskoakseni halunnut seurustella nuorempana, mutta käsitykseni mukaan en kelvannut kenellekään naiselle, eivät ainakaan antaneet ymmärtää niin. Elämä on mennyt omalla painollaan, ja nyt yli nelikymppisenä ei enää osaa edes suhtautua koko asiaan oikein mitenkään. Tuntee olevansa täysin ulkopuolinen miltei kaikessa.
Ihan kuin minun kirjoittamaan muuten mutta olen nainen.
Miksi et kelvannut?
Minustakaan ei ole naiset olleet kiinnostuneita vaikka suhteessa olen ollut.
Ei mulle ole ikinä sanottu että olisin ruma haisisin tai vastaavaa mille jotain voisi tehdä.
Olen vain kuin ilmaa naisille, pahaa peräilmaa🙄.
Missä asut?En tiedä miksi. Ei minullekaan ole mitään syytä sanottu koskaan. Asun pääkaupunkiseudulla.
Missä siellä tarkemmin?
Lähdetkö juice leffaa katsomaan jos tulen käymään?
Tarvitsen kyllä yöpymispaikan ettei tarvitse yöllä ajaa kotiin takaisin, onko paha jos tulen audilla.
n-25 kirjoitti:
Jostain kumman syystä miehet haluavat vaan minulta seksiä, eikä fiksua jutteluseuraa.
Oletko kuuma, hyvä runko, kaunis, tissit ym?
Alue: Aihe vapaa
Minä tarvitsisin naisen, mutta minkään yhteyden saaminen naisiin on niin vaikeaa ja vielä vaikeampaa on löytää sopivaa, mulla olisi toiveita naisen ulkonäön ja luonteen suhteen, mutta tiedän että jos sopivasti kolahtaa ei niillä ole mitään merkitystä.
Ihastuin muutama vuosi sitten erääseen naiseen mikä on varattu ja sen jälkeen ei ole kukaan muu nainen tuntunut millään.