Lue keskustelun säännöt.
Miksi et seurustele?
Suomessa on paljon sinkkuja ja se on joidenkin mielestä ongelma. Kerrotaan toisillemme miksi ei olla suhteessa. Yleisin on varmasti se, että ei ole löytynyt ketään.
Itse en seurustele siksi, koska en ole koskaan seurustellut. Ylä-aste aikoina olin kiusattu, paha akne ja lievä ylipaino. Itsetunto tuhoutui jne. Samaan aikaan olisi pitänyt saada niitä ensimmäisiä seurustelukokemuksia. Olin melkein koko koulusta ainoa joka ei seurustellut. Kerran uskalsin käydä diskossa ja sieltä mut naurettiin pihalle. Tuntui pahalta, mulle tehtiin selväksi etten kelpaa.
Amiksessa olin masentunut ja en jaksanut edes miettiä seurusteluhommia. Sen hoidin läpi jotenkuten. Sitten olin jo täysi-ikäinen ja seurustelukokemuksia tai muuta siihen liittyvää 0.
Eli en kasvanut suhteeseen siinä "kriittisimmässä" iässä, en osaa kaivata sellaista mitä ei ole koskaan ollut. Olen nyt +20v ja tuntuisi tyhmältä alkaa seurustella tässä iässä vain pelkän seurustelun takia. Se kuuluu enempi sinne teini-ikään "harjoittelusuhteeksi".
Miksi pitäisikään seurustella jos ei ihastu tai koe mitään tunteita ketään kohtaan? Nykyään ulkonäössäni tai sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa eli saisin suhteen jos haluaisin. En vain näe siinä mitään pointtia.
Kommentit (2115)
Koska en viehätä sellaisia miehiä joista itse kiinnostun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan olla kotona oma itteni ja kulkea omien aikataulujen mukaan vapaa-ajalla, nukun kun nukuttaa.
Jos haluaa vain lasin maitoa, niin ei kannata koko lehmää hankkia
Sellaisia miehiä ei ole vapaana, joiden kanssa haluaisin seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään (hetero)nainen jää todennäköisesti häviön puolelle jos ryhtyy munallisen kanssa parisuhteeseen. Ei ole mitään positiivista mitä voit mieheltä saada mutta kaiken voit hävitä, kuten jopa henkesi. Joo, ei kiitos.
Ikävää, että olet joutunut varttua ilman isää tai muutakaan turvallista miespuolista henkilöä elämässäsi. Ylivoimaisesti suurin osa miehistä (95%) kuitenkin ovat ihan turvallisia, ja helposti suurin osa jopa aivan ihania, ja heiltä voi saada paljon.
Vaikka tuo lainaamani teksti on varmaankin trolli tai mielenterveysongelmainen misandrikko, niin on oikeasti olemassa naisia, jotka kokevat häviävänsä suhteessa jotain. Myös ketjun ensimmäisten vastausten joukossa oli, että nainen "pitää mieluummin oman rauhansa". Minua miehenä hämmästyttää nämä väitteet kovasti. Nykyäänhän miehelle on lähtökohtaisesti suhteessa pääasiassa rasitetta, ja varsinkaan naimisiin ei ole ainuttakaan syytä mennä ellei lapsia hankita. Ja nimenomaan miehethän sitä rauhaansa haluavat varjella.
Mitä siis edes tarkoittaa "naisen oma rauha"? Minkälaisia miehiä tällaiset naiset ovat eläessään kohdanneet, jos miehet heidän rauhaansa (mitä ikinä se tarkoittaakaan) sitten häiritsevät? Vai onko tässä nyt kyse siitä, että koska naiset eivät aina hallitse tunteitaan, niin ihan vain toisen ihmisen olemassaolo aiheuttaa heille tunnekuohuja, jonka käsittely on stressaavaa, eli tällä tavoin rauha rikkoutuu? Sehän ei ole miesten vika, vaan naisten heikkojen tunnekäsittelytaitojen. Kannattaa ihan muunkin elämän takia opetella tunnetaitoja myös naistenkin, ja yhtäkkiä havaitseekin, että miehestä on iloa ja apua elämään todella paljonkin. Miehet eivät ole niitä, jotka ovat nalkuttamassa ja kokoajan vaatimassa sitä sun tätä ja sättimässä ja repimässä joka suuntaan, eli pyrkimässä häiritä toisen rauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää selitellä sitä ettei ole suhteessa? Miksei suhteessa olevilta kysytä, miksi olet suhteessa?
Poikamiesten sperma on parempaa kuin ukkomiesten. Se on käsin tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kusin oman elämän naisten, elämäntilanteiden ja muun oman törppöilyn avulla niin hyvin nuorena etten ansaitsekkaan parisuhdetta enään.
En halua olla tilivelvollinen kenellekään tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni. En halua riidellä turhanpäiväisistä asioista. Tykkään omasta rauhastani, omasta arjestani enkä kaipaa ketään tähän arkeeni pyörimään. En tarvitse parisuhdetta enkä seurustelusuhdetta, hyvin yksinkertaista. En koe, että se toisi mitään lisäarvoa elämääni, olen onnellinen ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole löytynyt sopivaa miestä. Ei taida löytyä koskaan.
kuka tahansa voi seurustella, mutta hyvin harva pääsee seurustelemaan juuri sen oikean kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kuka tahansa voi seurustella, mutta hyvin harva pääsee seurustelemaan juuri sen oikean kanssa...
Tämäpä tämä. Pitäisi synkata, pitäisi olla tunteita toista kohtaan, pitäisi olla jotain joka yhdistää, ja elämäntilanteen pitäisi olla kummallakin edullinen eli vapaita molemmat. Ei kovin todennäköinen skenaario.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka tahansa voi seurustella, mutta hyvin harva pääsee seurustelemaan juuri sen oikean kanssa...
Tämäpä tämä. Pitäisi synkata, pitäisi olla tunteita toista kohtaan, pitäisi olla jotain joka yhdistää, ja elämäntilanteen pitäisi olla kummallakin edullinen eli vapaita molemmat. Ei kovin todennäköinen skenaario.
No ei todellakaan voi kuka tahansa seurustella, tämä on jotain hyväosaisten höpinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä toiset vaan löytävät sen oikean? Mikä heissä on niin paljon parempaa kuin yksin jäävissä?
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia miehiä ei ole vapaana, joiden kanssa haluaisin seurustella.
Sepä se, hyväksi todettu toisen lelu olisi aina paras lelu.
Vierailija kirjoitti:
kuka tahansa voi seurustella, mutta hyvin harva pääsee seurustelemaan juuri sen oikean kanssa...
Vähän myytti tuo "se oikea". Oikeita voi olla monta. Valintakysymys pitkälti, ja sit kun se on tehty, ei enää vilkuilla vakavammin muualle.
Haluaisin kyllä löytää sen "edes vähän oikean" sen joka sytyttää heti ja josta tietäisin heti etä tätä haluan edistää.
Mutta jos ei edes etsi, niin ei voi löytää.
Eihän kukaan mies edes tiedä että olen sinkku. Minä olen (onneksi) sellaisella ulkonäöllä ja tyylikkäällä ulkoasulla varustettu että minun oletetaan olevan pariutunut. Eli ei minua kukaan mies lähesty siinä mielessä.
Olen ollut vuosikymmenen jo yksin enkä jaksa / viitsi enää etsiä. Se oli niin tuskastuttavaa, turhaa, pettymyksestä toiseen, omg / eiootodellista olotilasta toiseen. En ihastu helposti eikä minulle riitä se että joku ihastuu minuun. Joillekin se riittää kriteeriksi että otetaan vaan kunhan saadaan joku.
Minun silmää ja sydäntä miellyttävät fiksut sivistyneet, hyvätapaiset ja terveitsetuntoiset miehet on varattuja. Kierrossa on vain jotenkin joko jotenkin sairaspersoonaisia, aikuislapsia, pelimiehiä, epäsiistejä peräkamarin poikia tai muuten oudosti käyttäytyviä ns "erityispersoonia".
N 55v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on liian pieni muna, en kelpaa.
Sama. Tämä on minulle myös sanottu suoraan.
On kyllä törkeää.
Onko? En pitänyt törkeänä. Kyllä nainen saa haluta sitä mikä tuntuu hyvältä. Minulla ei sitä ollut.
Ei kai pelkkä vehkeen koko parisuhteessa paljon auta. Tai ei minua ainakaan haittaisi muuten hyvällä miehellä mikään vehkeen koko.
Niin, sinua ei haittaisi. Et sinä silti voi mitätöidä niiden naisten kokemuksia, jotka ovat toista mieltä. Minulle seksi ja nimenomaan yhdyntä on iso osa parisuhdetta. Ei toki kaikki, mutta jos sitoudun loppuiäk
No koetas mummeli 150 kg vähän sitä jäähalliasi treenata :D
Se oikea, ei helv etti että olette tyhmiä. Koettakaa norsut elää ensin itsenne kanssa, sitten ehkä joku kiinnostuu teistä. Naurettavaa että tämmöisiä faktoja pitää nelikymppisille mummoillekin kertoa, vanhemmista puhumattakaan! ;D
Koska ei kiinnosta ihmiset tarpeeksi.