Lue keskustelun säännöt.
Aikamoista paapomista, 15-vuotias ei löydä lentokoneeseen
01.01.2019 |
Iltalehdessä uutisoitiin miten 15 v.on jäänyt ilman Finskin saattajapalvelua Alicanten kentälle. Voi hellanlettas! Tuonikäisenä ennen vanhaan (ja nykyäänkin monella päin maailmaa) piti monen jo elättää itsensä ja selviytyä paljon pahemmastakin kuin löytää lähtöportille! Äiti nostaa metelin ja saa nimensä lehteen. Jotenkin todella noloa.
Finnairilta ostettu saattopalvelu ei toiminut
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c9e968dc-bd0c-453c-88dc-526a6d9ce987
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset kyllä olisi osanneet tuon ikäisenä itse varata lennot ja ajaakin lentokentälle. Ne oli ajaneet piha-autoilla yksityisillä metsäteillä jo silloin kun jalat yltivät polkimille.
Mun lapset olisivat tuossa iässä kyllä jo itse osanneet lentää sitä lentokonetta. Näin on vähän paremmissa piireissä tapana.
Etkö tajua, että tuo on totta köyhissäkin maalaistaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha, typerät kakarat :DD
Osaavat kyllä keplotella itsensä kielletyille alueille rellestämään, tietävät "oikeutensa", osaavat somen käytössä kaikki juonet tehdä muiden elämästä mahdollisimman vaikeaa, osaavat hankkia opettajille potkuja katalilla suunnitelmilla, osaavat ryöstää ja kiristää ikätovereitaan, osaavat pyöriä yksin yökaudet sähläämässä kylillä jne.
Mutta sitten joku niinkin hyvin opastettu paikka kuin pienempi lentoasema on joku ylipääsemätön ongelma??!
Onko maailmassa mitään yhtä turhaa kuin jonnet :DD
Itse en olisi 15 v pärjännyt mitenkään yksin lentokentällä, koska olin erittäin panikoituva luonne ja lisäksi niin ujo että vieraalta ihmiseltä kysyminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Ongelmien tullen olisin luultavasti mennyt johonkin syrjään itkemään niin lamaantuneeena etten olisi pystynyt edes yrittämään selvittää tilannetta.
Enkä ollut mikään erityislapsi, ihan tavallinen ujo ja arka luonne vaan. Vielä aikuisenakin kammoan kaikkia vieraita paikkoja ja tilanteita mutta nyt pystyn toki kammoni voittamaan kun on pakko. Vapaaehtoisesti mua ei kyllä matkoille saa, työssä on pakko matkustaa välillä ja se on silkkaa stressiä ja ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset kyllä olisi osanneet tuon ikäisenä itse varata lennot ja ajaakin lentokentälle. Ne oli ajaneet piha-autoilla yksityisillä metsäteillä jo silloin kun jalat yltivät polkimille.
Mun lapset olisivat tuossa iässä kyllä jo itse osanneet lentää sitä lentokonetta. Näin on vähän paremmissa piireissä tapana.
Etkö tajua, että tuo on totta köyhissäkin maalaistaloissa.
Juuri näin.
Ostetaan satasen rieska ja korjaillaan sitä romuttamon osilla.
Samalla opitaan paljon tekniikasta. Siksi juuri nämä maalaistalojen pojat on niitä, joita kaikki headhuntterit yrittää saalistaa.
Moponvirittäjitkin on mielenkiintoinen segmentti. Ne on aloitekykyisiä, aktiivisia ja selvästikin kiinnostuneita tekniikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mua jännitti 15-vuotiaana jopa mennä yksin junalla tai paikallisliikenteen bussilla. Olen pieneltä paikkakunnalta kotoisin, eikä ollut mikään julkisissa liikennevälineissä kulkeminen tullut tutuksi. Aivan varmasti olisi jännittänyt lentää yksin - en olisi ehkä uskaltanutkaan. Eikä englanninkielen taitonikaan tuolloin ollut mikään hirveän hyvä. Omatoimisesti lensin ekan kerran vasta 19-vuotiaana ja silloinkin oli kaveri mukana. Taisin olla 20- tai 21-vuotias tehdessäni ensimmäisen lentomatkan aivan yksin.
Sittemmin kyllä olin opiskelijavaihdossakin englantilaisessa yliopistossa, ja matkustelin aika paljon. Hyvin pärjäsin. Nykyään asun pk-seudulla, eivätkä junat ja bussit enää jännitä. Mutta uudessa, suuressa ja vilkkaassa paikassa suunnistaminen eri kulkuvälineiden kanssa on edelleen hieman hermostuttavaa, olivat opasteet sitten miten selviä tahansa. Ihan normaali asiansa itse hoitava aikuinen olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaana lähdin vaihto-oppilaaksi maahan, jonka kieltä en osannut. Ihan käsittämätön ajatus että 15-vuotias tarvitsisi saattajaa portille.
Kaikki nuoret eivät lähde vaihto-oppilaiksi. Riippuu paljolti vanhempien varallisuudesta ja koulutuksestakin.
Aika harvat 15 tai 16 matkustavat yksikseen, joten kokemus yksin vieraalla lentokentällä voi olla ahdistava.
Riippuu piireistä.
Helsingissä ns. paremmissa tuloluokissa on harvinaista, ettei matkusta jo omillaan. Useimmilla on sukulaisia ja ystäviä ulkomailla ja heitä käydään moikkaamassa omin nokkineen. Sama kuin ratikalla kulkisi.
Tälle tietysti tuhat alapeukkua, mutta näin se vain on.
Mutta luulisi näillä parempituloisilla sen verran olevan sitä järkeä päässä, että ovat tietoisia siitä, ettei kaikissa perheissä harrasteta lentomatkailua. Vai ollaanko siellä niin kuplassa? Itse asun Lapissa ja meidän piireissä on ihan tavallista, että lapset osaavat perata kalat, ajaa moottorikelkkaa, suunnistaa ja liikkua metsässä, tunnistaa sienet jne. En minäkään ihmettele tällä palstalla, että miten on niin uusavuttomia lapsia ja perheitä, jotka eivät näitä taitoja osaa ja miten on mahdollista, että joku lapsi ei osaa perata kalaa. Meidän lapset osaa erätaidot, mutta eivät välttämättä osaisi suunnistaa isolla lentokentällä. Neuvoa toki osaavat kysyä.
Niillä on kultalusikka niin syvällä perseessä etteivät he voi käsittää että moni 15- vuotias ei ole ikinä lentänyt ja sitten hölmönä ihmettelevät miten voi olla mahdollista kun heidän lapset osaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en olisi 15 v pärjännyt mitenkään yksin lentokentällä, koska olin erittäin panikoituva luonne ja lisäksi niin ujo että vieraalta ihmiseltä kysyminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Ongelmien tullen olisin luultavasti mennyt johonkin syrjään itkemään niin lamaantuneeena etten olisi pystynyt edes yrittämään selvittää tilannetta.
Enkä ollut mikään erityislapsi, ihan tavallinen ujo ja arka luonne vaan. Vielä aikuisenakin kammoan kaikkia vieraita paikkoja ja tilanteita mutta nyt pystyn toki kammoni voittamaan kun on pakko. Vapaaehtoisesti mua ei kyllä matkoille saa, työssä on pakko matkustaa välillä ja se on silkkaa stressiä ja ahdistusta.
Itse olin ihan samanlainen lapsena ja nuorena, siis ujo ja arka. En todellakaan olisi pärjännyt yksin. Tai ehkä pakolla oliskin, mut en koskaan olis lähteny yksin. Vielä nykyäänkin arkuudesta on joissain tilanteissa haittaa, mut elämä opettaa. Moka ei todellakaan ole mulle vielä lahja...
Maksettu palvelu olisi toki pitänyt saada.
.
Vanhemmat voivat kyllä katsoa peiliin ja miettiä, kuinka nuori oli ilman rahaa yksinään kentällä,
ei tulisi mieleenkään laittaa nuorta matkustamaan yksin ilman reilusti mitoitettua varakassaa matkalla mahdollisesti sattuvien yllätysten takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset kyllä olisi osanneet tuon ikäisenä itse varata lennot ja ajaakin lentokentälle. Ne oli ajaneet piha-autoilla yksityisillä metsäteillä jo silloin kun jalat yltivät polkimille.
Mun lapset olisivat tuossa iässä kyllä jo itse osanneet lentää sitä lentokonetta. Näin on vähän paremmissa piireissä tapana.
Meillä tekivätkin sen lentokoneen, millä lentelivät!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En välttämättä löytäisi minäkään, kun en ole ikinä edes lentokentällä käynyt.
niin osaisitko bussilla mennä lentokentälle. ?
No ainakin Helsinki-Vantaalle on kyllä nykyään helpointa mennä junalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en olisi 15 v pärjännyt mitenkään yksin lentokentällä, koska olin erittäin panikoituva luonne ja lisäksi niin ujo että vieraalta ihmiseltä kysyminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Ongelmien tullen olisin luultavasti mennyt johonkin syrjään itkemään niin lamaantuneeena etten olisi pystynyt edes yrittämään selvittää tilannetta.
Enkä ollut mikään erityislapsi, ihan tavallinen ujo ja arka luonne vaan. Vielä aikuisenakin kammoan kaikkia vieraita paikkoja ja tilanteita mutta nyt pystyn toki kammoni voittamaan kun on pakko. Vapaaehtoisesti mua ei kyllä matkoille saa, työssä on pakko matkustaa välillä ja se on silkkaa stressiä ja ahdistusta.
Itse olin ihan samanlainen lapsena ja nuorena, siis ujo ja arka. En todellakaan olisi pärjännyt yksin. Tai ehkä pakolla oliskin, mut en koskaan olis lähteny yksin. Vielä nykyäänkin arkuudesta on joissain tilanteissa haittaa, mut elämä opettaa. Moka ei todellakaan ole mulle vielä lahja...
Olin minäkin ujo ja arka, mutta kun jouduin tilanteeseen, mikä oli pakko hoitaa, niin hoidin asian. Ei siinä ollut muuta vaihtoehtoa. Oli pakko pärjätä ja selviytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa lentokentällä suunnistaminen on kuin vaikkapa metrossa, jossa pitää aina hahmottaa myös menosuunta.
Jos lentokentällä on vaikea paikkoja, on ihmisellä jo suurempiakin hahmotusongelmia.
No itsellä kyllä täysin päinvastainen kokemus, mun mielestä suurempienkin kaupunkien metrolinjoja on yllättävänkin helppo hahmottaa. En tiedä minkä kokoisilla lentokentillä olet liikkunut mutta jos kenttä on sitä kokoa että siellä liikennöi juna eri terminaalien välillä tai jos kenttä on muuten vain vähän sekavampi (esim. pariisin Charles de Gaulle) niin kyllä se metrolla liikkuminen on helppoa kuin heinänteko. En ole koskaan missannut yhtään lentoa lyhyelläkään vaihtoajalla mutta joitakin kertoja on kyllä neuvoa täytynyt infosta tai kanssamatkustajilta kysyä.
Pointti oli se, että mrtrossakin pitää huomioida useampi asia. Lentokentällä vain se portin numero.
Ei minusta isommat kentät ole sen hankalampia. Niissäkin liikutaan usein vain yhdessä max kahdessa terminaalissa. Junat on hyvin opastettuja ainakin niissä isommissa paikoissa, missä olen terminaalista toiseen vaihtanut kuten Frankfurtissa.
Isot terminaalit ei ole hankalia, kuin myöhästymisen kanssa. Pikkuterminaalit, joissa on kaksi porttia näkyvillä ja kaksi piilotettuna lisäosassa. Ne on hankalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko lapsi mykkä? Ei osannut kysyä keneltäkään? Miten ihmeessä laskettu yksin matkaan, jos noin avuton?
No onneksi pääsi kotiin, jossa äiti voi auttaa. Esimerkiksi vessa-asioissa. Toivottavasti serlaa riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaana lähdin vaihto-oppilaaksi maahan, jonka kieltä en osannut. Ihan käsittämätön ajatus että 15-vuotias tarvitsisi saattajaa portille.
Kaikki nuoret eivät lähde vaihto-oppilaiksi. Riippuu paljolti vanhempien varallisuudesta ja koulutuksestakin.
Aika harvat 15 tai 16 matkustavat yksikseen, joten kokemus yksin vieraalla lentokentällä voi olla ahdistava.
Riippuu piireistä.
Helsingissä ns. paremmissa tuloluokissa on harvinaista, ettei matkusta jo omillaan. Useimmilla on sukulaisia ja ystäviä ulkomailla ja heitä käydään moikkaamassa omin nokkineen. Sama kuin ratikalla kulkisi.
Tälle tietysti tuhat alapeukkua, mutta näin se vain on.
Mutta luulisi näillä parempituloisilla sen verran olevan sitä järkeä päässä, että ovat tietoisia siitä, ettei kaikissa perheissä harrasteta lentomatkailua. Vai ollaanko siellä niin kuplassa? Itse asun Lapissa ja meidän piireissä on ihan tavallista, että lapset osaavat perata kalat, ajaa moottorikelkkaa, suunnistaa ja liikkua metsässä, tunnistaa sienet jne. En minäkään ihmettele tällä palstalla, että miten on niin uusavuttomia lapsia ja perheitä, jotka eivät näitä taitoja osaa ja miten on mahdollista, että joku lapsi ei osaa perata kalaa. Meidän lapset osaa erätaidot, mutta eivät välttämättä osaisi suunnistaa isolla lentokentällä. Neuvoa toki osaavat kysyä.
Kuplassa todella, myönnän täysin. Usein esim. saatan kysyä smalltalkina puhelun aikana, että millainen sää on Suomessa 😀
Ja tarkoitan vain stadin aluetta. Ihan kuin koko muuta Suomea ei olisi.
Itse en päästäisi 15-vuotiasta yksin matkustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsi mykkä? Ei osannut kysyä keneltäkään? Miten ihmeessä laskettu yksin matkaan, jos noin avuton?
No onneksi pääsi kotiin, jossa äiti voi auttaa. Esimerkiksi vessa-asioissa. Toivottavasti serlaa riittää.
Tosi asiatonta haukkua LASTA
Hah. Itse hoidin itselleni passin 14-vuotiaana. Kävin itse valokuvassakin ja täytti kaikki kaavakkeet passin anomiseksi.
Lapseni pakotin hoitamaan 9-vuotiaana ajanvarauksen terveyskeskukseen syylänpoistoon. Käskin etsimään lähimmän terveyskeskuksen netistä ja varaamaan netin kautta ajan. No. Soittivathan nuo terveyskeskuksesta, kun lapsi kävi siellä yksin, mutta ymmärsivät kyllä asian, kun kerroin heille.Tuo on kantanut hedelmää. Lapsi osaa ja uskaltaa tehdä mitä vain.
Jotenkin ihan ihmeellisiä vastauksia täällä ihan kuin kaikki tuon ikäiset olisivat matkustaneet ja on noloa jos ei osaa = ei ole koskaan ollut?
Itse olen 19v ja en osannut todellakaan viime kesänä mennä lentokentällä. En tiennyt milloin tulee mitäkin ja minne pitää mennä. Juurikin siitä syystä etten ole koskaan aikaisemmin ollut niin mistä olisin voinut tietää?
Mutta luulisi näillä parempituloisilla sen verran olevan sitä järkeä päässä, että ovat tietoisia siitä, ettei kaikissa perheissä harrasteta lentomatkailua. Vai ollaanko siellä niin kuplassa? Itse asun Lapissa ja meidän piireissä on ihan tavallista, että lapset osaavat perata kalat, ajaa moottorikelkkaa, suunnistaa ja liikkua metsässä, tunnistaa sienet jne. En minäkään ihmettele tällä palstalla, että miten on niin uusavuttomia lapsia ja perheitä, jotka eivät näitä taitoja osaa ja miten on mahdollista, että joku lapsi ei osaa perata kalaa. Meidän lapset osaa erätaidot, mutta eivät välttämättä osaisi suunnistaa isolla lentokentällä. Neuvoa toki osaavat kysyä.