Onko mieheni käytös teistä epäreilua vai kiukuttaako turhaan?
Muutimme mieheni kanssa yhteen noin 5 kk sitten, koska saamme pian lapsen.
Mies oli ennen yhteenmuuttoa erittäin tarkka siisteydestä yms.
Yhteenmuuttomme jälkeen miehestä tuli laiska isolla ällällä.
Mies ei ikinä laita astioita koneeseen, hyvänä päivänä saattaa viedä ne keittiöön, muttei ikinä koneeseen asti. Kun mies tekee ruokaa, on keittiö ylösalaisin, mausteet lattioilla yms eikä siivoa pois. Pyykkikorin eteen heittää aina likapyykkinsä, mutta koriin asti laittaminen on tietenkin hirmu vaivalloista. Mies ei ole tällähetkellä töissä eikä koulussa, joten energiaa ei mene niihinkään. Päivät makaa sohvalla ja huudattaa telkkaria, ei käy edes kaupassa ellen minä lähde mukaan. Nukkuu myös monet päikkärit päivässä ja silloin pitäisi olla hiljaa. En siis saa olla koskaan yksin kotona.
Mies myös pyytää noin 5 kertaa viikossa ystäviään pelaamaan pleikkaria ja huutavat täällä illat pitkät, tietenkin vielä jälkiään siivoamatta.
Kahden viikon päästä on laskettu aikani ja olen aivan loppu, haluaisin vaan olla rennosti viimeiset viikot ja kaipaisin omaa aikaa vielä kun sitä saan. Käyn lähes joka päivä keskustassa pyörimässä, että saan edes hetken rauhaa, mutta silloinkin mies soittelee perään ja pyytää tulemaan kotiin/käymään kaupassa jne.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ei taida olla ihan totta...
Niin, epäsiistejä miehiähän ei siis ole olemassa.. Haloo
On, mutta a) ap:n poikaystävä on kelvoton aivan joka suhteessa mitä voi edes kuvitella ja b) ap ihmettelee silti, onko hän kenties epäreilu tätä kohtaan? Ei kukaan voi olla noin pihalla siitä mikä on asiallista käytöstä raskaana olevaa puolisoaan kohtaan.
Ilmeisesti vahinkoraskaus, kun muutit yhteen vasta raskaana ollessa? Vähän myöhäistä itkeä kun sp**ma on pin p issä, mutta kyllä pitäisi juuri tämän takia aina asua yhdessä ainakin vuosi pari ennen lisääntymistä! Silti moni muuttuu vauvan tultua, mutta ainakin nämä pahimmat saisi karsittua pois ennen kuin on pallo jalassa eli sikiö mahassa...
Vierailija kirjoitti:
Muutimme mieheni kanssa yhteen noin 5 kk sitten, koska saamme pian lapsen.
Mies oli ennen yhteenmuuttoa erittäin tarkka siisteydestä yms.
Yhteenmuuttomme jälkeen miehestä tuli laiska isolla ällällä.
Mies ei ikinä laita astioita koneeseen, hyvänä päivänä saattaa viedä ne keittiöön, muttei ikinä koneeseen asti. Kun mies tekee ruokaa, on keittiö ylösalaisin, mausteet lattioilla yms eikä siivoa pois. Pyykkikorin eteen heittää aina likapyykkinsä, mutta koriin asti laittaminen on tietenkin hirmu vaivalloista. Mies ei ole tällähetkellä töissä eikä koulussa, joten energiaa ei mene niihinkään. Päivät makaa sohvalla ja huudattaa telkkaria, ei käy edes kaupassa ellen minä lähde mukaan. Nukkuu myös monet päikkärit päivässä ja silloin pitäisi olla hiljaa. En siis saa olla koskaan yksin kotona.
Mies myös pyytää noin 5 kertaa viikossa ystäviään pelaamaan pleikkaria ja huutavat täällä illat pitkät, tietenkin vielä jälkiään siivoamatta.
Kahden viikon päästä on laskettu aikani ja olen aivan loppu, haluaisin vaan olla rennosti viimeiset viikot ja kaipaisin omaa aikaa vielä kun sitä saan. Käyn lähes joka päivä keskustassa pyörimässä, että saan edes hetken rauhaa, mutta silloinkin mies soittelee perään ja pyytää tulemaan kotiin/käymään kaupassa jne.
Kaikenlaisia paskoja te löysötte mieheksi. Ja vielä lisäännytte tuollaisen kanssa.
Ensimmäistä kertaa sanon, juokse!
Muuten sulla on 2 lasta hodettavana. Yksi sulla on jo ja toinen syntyy kohta.
Jotenkin tutun oloinen teema. Olisikohan ollut joskus aiemminkin aloituksena: Mies, laiska, ei siivoa, makaa jne.
Huoh. Käytös on epäreilua, eikä kiukuta turhaan. Annan sinulle muutaman vinkin, joita kannattaa kokeilla ennen eroamista. Mies koirakouluun: Et enää tee mitään miehen puolesta, eli et anna miehelle enää mitään "ilmaiseksi". Jos jättää vaatteet lattialla pyykkikorin viereen, anna niiden olla siinä maailman tappiin asti. Peset vain omat pyykkisi. Kyllä mies alkaa pesemään pyykkejään jossain vaiheessa. Jos ei, niin varmaan sitten ostaa kaupasta uusia sitä mukaa, kun päällä olevat ovat kyllin likaisia. HUOM: jatkossakaan et ala missään vaiheessa pesemään/lajittelemaan/levittelemään kuivamaan miehen pyykkejä. Tästä lähtien hän huolehtii omansa ja sinä omasi. Koska jos peset hänen pyykkejään, huomaat varsin pian, ettei hän pese kuitenkaan sinun pyykkejäsi.
Keittiö: Jos mies tekee ruokaa, sinä siivoat jäljet. Jos sinä teet ruokaa, mies siivoaa jäljet. Jos mies ei siivoa jälkiäsi keittiössä, et tee myöskään ruokaa. Toisinsanoen; jos keittiö on sotkussa, menet MITÄÄN SANOMATTA ulos syömään tai haet VAIN ITSELLESI noutoruokaa. Shakki-matti. Jos mies haluaa siis valmiin aterian kotona itselleen, siivoaa keittiön. Ei tätä tarvitse montaa kertaa tehdä, normimies alkaa kyllä siivoilemaan keittiötä, kun nälkä kurnii. Vaihtoehtoisesti siivoatte kummatkin omat ruoanlaittonne jäljet. Jos mies ei siivoa omiaan, et tee myöskään yhteisiä ruokia, vaan noutoruokaa itselle jne.
Siivoaminen: Sovitte siivouspäivästä etukäteen ja sanot mitä aiot siivota. Mies siivoaa loput. Jos ei siivoa, viet ko. paikan siivousvälineet hänen eteensä ja toteat vaan, että miehen on tehtävä oma osuutensa. Nyt raskaana ollessasi ja pian vauvan kanssa valitset tietenkin vain ne toimet, mihin pystyt.
Vaikuttaa juuri sille, miten aiemmin kirjoittaneet ovat todenneet: Mies kuvittelee saaneensa sinusta itselleen sen äidin, jonka helmoista jokunen aika sitten lähti. Työrukkaset ns. ovat tippuneet käsistä, kun odottaa että palvelu pelaa. Ja vaikuttahan se sille, että on 5:den kuukauden ajan pelannutkin ja nyt olet kyllästynyt passaamiseen. Tällaisen miehen kanssa ei kannata lähteä siitä ajatuksesta, että vastavuoroisesti ja vapaaehtoisesti tehdään yhteistyötä kotihommien kanssa. Ei tehdä.
Vastedes hoidat vain omat asiasi, et huolehti miehen asioista/tavaroista/vaatteista/vuodevaatteiden vaihtamisesta/pyyhkeistä/mistään miehen puolesta. Älä tee poikkeuksia, sillä koirakoulu ei muuten kanna hedelmää. Joudut ehkä hyväksymään jonkin aikaa sekasortoa, ennenkuin viesti menee perille. Mutta kyllä se menee. Valitettavasti touhusta ei ehkä myöskään koskaan tule vastavuoroista, vaan omien asioiden hoitamisen periaate tulee jatkumaan koko suhteenne ajan.
Se on sitten sinusta kiinni ap, miten jämäkkänä pystyt olemaan. Aina joku kommentoi Justiina ja Pirttihirmu, kun ehdotan koirakoulua, mutta ihan sama, sillä se toimii, eikä minun tarvitse olla mikään katkera piika. Jos mieslapsi ei tällä opi, laitat hänet pihalle. Parempi aiemmin kuin katkeroituneena piikana 10 vuoden päästä.