Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Missä asemassa torpparit olivat 1910-luvulla?

Vierailija
28.12.2018 |

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
28.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kappas, olin itse väärässä!

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta)

5

Vierailija
22/23 |
28.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli maatila vuokralla, vuokra maksettiin työllä. Sitä työtä ei ollut viitenä päivänä viikossa,tavallisin torpparisopimus oli 2 viikkoa kylvön aikaan, 2 viikkoa heinänteossa ja 2 viikkoa puintiaikaan. Muu aika oli torpparin omaa eli sai viljellä maitaan ja usein raivata jopa lisää.

Nyky-yhteiskunnassa torppari olisi keskiluokkaa. Monessa torpassa oli renkejä ja piikoja, ei ne mitään Pohjantähden surkeita loukkoja olleet.

Jos olisit tarkasti lukenut/katsonut Pohjantähden, niin olisit huomannut, että siinäkin torppia oli monenlaisia. Oli hyvinpidettyjä ja kehittyviä kuten Koskeloiden ja Kivivuorten torpat (selkeästi tulevaa keskiluokkaa, suvussa ammattimiehiä ja kansanedustaja ja lapsenlapset korkeakoulutettuja), sitten vähän kehnommin pidettyjä, ja usein kehnoon pitoon oli enemmän omistajissa kuin torppareissa. Siihen päälle vielä mäkitupalaiset ja loiset, joiden olot eivät hääppöiset olleet.

Niin mutta noissa kirjoissa ei käsitellä maatonta väestöä juuri lainkaan.

Pakkohan aihepiiriä oli jotenkin rajoittaa. Vauraan väen ja köyhälistön väliin osuvina torpparit ovat aika luonnollinen valinta niin laajan ajanjakson kuvaamiseen, eikä köyhimpien kuvaamisessa ollut mitään uutta (mm. Minna Canthin tuotanto).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
28.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli maatila vuokralla, vuokra maksettiin työllä. Sitä työtä ei ollut viitenä päivänä viikossa,tavallisin torpparisopimus oli 2 viikkoa kylvön aikaan, 2 viikkoa heinänteossa ja 2 viikkoa puintiaikaan. Muu aika oli torpparin omaa eli sai viljellä maitaan ja usein raivata jopa lisää.

Nyky-yhteiskunnassa torppari olisi keskiluokkaa. Monessa torpassa oli renkejä ja piikoja, ei ne mitään Pohjantähden surkeita loukkoja olleet.

Jos olisit tarkasti lukenut/katsonut Pohjantähden, niin olisit huomannut, että siinäkin torppia oli monenlaisia. Oli hyvinpidettyjä ja kehittyviä kuten Koskeloiden ja Kivivuorten torpat (selkeästi tulevaa keskiluokkaa, suvussa ammattimiehiä ja kansanedustaja ja lapsenlapset korkeakoulutettuja), sitten vähän kehnommin pidettyjä, ja usein kehnoon pitoon oli enemmän omistajissa kuin torppareissa. Siihen päälle vielä mäkitupalaiset ja loiset, joiden olot eivät hääppöiset olleet.

Niin mutta noissa kirjoissa ei käsitellä maatonta väestöä juuri lainkaan.

Pakkohan aihepiiriä oli jotenkin rajoittaa. Vauraan väen ja köyhälistön väliin osuvina torpparit ovat aika luonnollinen valinta niin laajan ajanjakson kuvaamiseen, eikä köyhimpien kuvaamisessa ollut mitään uutta (mm. Minna Canthin tuotanto).

Kiitos siitä vihjeestä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi neljä