Samoista asioista alituinen huomauttelu on henkistä väkivaltaa.
ja henkinen väkivalta on väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Kuitenkin tosi monet kokee sen oikeudekseen, koetko sinä?
Kommentit (37)
Ap jättää ralliraitaiset kalsarinsa kerta toisensa jälkeen olkkarin lattialle, ja on henkistä väkivaltaa ettei vaimo ole hiljaa aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Ap jättää ralliraitaiset kalsarinsa kerta toisensa jälkeen olkkarin lattialle, ja on henkistä väkivaltaa ettei vaimo ole hiljaa aiheesta.
Löytyisikö lisää typeriä miesvihayleistyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Ap jättää ralliraitaiset kalsarinsa kerta toisensa jälkeen olkkarin lattialle, ja on henkistä väkivaltaa ettei vaimo ole hiljaa aiheesta.
Tai toinen heittää paperiklemmarilla jalkaan. Esimerkkisi on täysin aiheeton ja lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat lynkkaavat aloittajan , koska naisten perusoikeuksiin kuuluu nalkuttaminen ja jankkaaminen, sekä miehen muuttaminen mieleisekseen lapsuuden paperinukkeleikkien tyyliin.
Olet aivan oikeassa.
Kotitöistä, joista kukaan ei maksa mitään, vähintään 99 prosenttia kuuluu perheissä naisille.
Jos mies vie kerran kuukaudessa roskat, hänelle kuuluu laulaa heleä ylistyslaulu.
Eikä naisetkin haluaisi väkivallattoman maailman. Silloin ei pitäisi MIKÄÄN väkivallan muoto olla sallittua. Tämä on niin yleistä ja syvällä rakenteissa että monet tätä käyttävät eivät ymmärrä syyllistyneensä mihinkään väärään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Ohiksena. Molemmat ovat henkistä väkivaltaa. Toisen loukkaaminen ja häirintä käytöksellä sekä toisen loukkaaminen ja häirintä nalkutuksella.
Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että äänestäköön jaloillaan se, jota häiritsee nalkutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat lynkkaavat aloittajan , koska naisten perusoikeuksiin kuuluu nalkuttaminen ja jankkaaminen, sekä miehen muuttaminen mieleisekseen lapsuuden paperinukkeleikkien tyyliin.
Olet aivan oikeassa.
Kotitöistä, joista kukaan ei maksa mitään, vähintään 99 prosenttia kuuluu perheissä naisille.
Jos mies vie kerran kuukaudessa roskat, hänelle kuuluu laulaa heleä ylistyslaulu.
Ei pidä paikkaansa. Tämä on sinun mutua. Eri asia on jos näin on yhdessä sovittu, mikä silloin on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Siis kumppani voi tehdä toistuvasti mitä tahansa toista loukkaavaa ja häiritsevää, kunhan se ei ole puhumista? Ja toisen pitää vaan teeskennellä ettei tämä ole hänelle ongelma, koska mitään ei saa sanoa tai se on henkistä väkivaltaa? Jotenkin tuntuu vähän yksisilmäiseltä ja lapselliselta tämäkin ajatusmaailma. Kyllä minusta kummankin osapuolen tulee ensisijaisesti muuttaa itseään tai äänestää jaloillaan jos ei yhteisymmärrykseen muuten päästä. Sekä sen valittajan, että sen valituksesta ahdistujan.
Minusta henkinen väkivalta on yksi väärinkäytetyimmistä muotitermeistä, jonka voisi poistaa sanakirjasta vaikka kokonaan. Kumppanille ilkeilyä on sieltä ja syvältä, mutta sitä ei pidä verrata fyysiseen väkivaltaan terminologian kannalta eikä muutenkaan. Fyysinen väkivalta voi tappaa, pelkät sanat eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Ohiksena. Molemmat ovat henkistä väkivaltaa. Toisen loukkaaminen ja häirintä käytöksellä sekä toisen loukkaaminen ja häirintä nalkutuksella.
Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että äänestäköön jaloillaan se, jota häiritsee nalkutus.
Jos toista häiritsee käytlksellään tahallisesti, niin toki se on tuomittavaa. Jos toista lyö tahallisesti sekin on tuomittavaa. Et voi mitenkään oikeuttaa nalkutusta, tai laittaa sitä uhrin syyksi. Väkivalta on aina tekijän valinta. Jos käytös ei vahingoita eikä poikkea normaalista totutusta käytöksestä, niin se on normaalia. Silloin kannattaa etsiä omiin mieltymyksiin paremmin sopiva ihminen. Kyse on tahallisuudesta. Niin kuin muussakin väkivallassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Siis kumppani voi tehdä toistuvasti mitä tahansa toista loukkaavaa ja häiritsevää, kunhan se ei ole puhumista? Ja toisen pitää vaan teeskennellä ettei tämä ole hänelle ongelma, koska mitään ei saa sanoa tai se on henkistä väkivaltaa? Jotenkin tuntuu vähän yksisilmäiseltä ja lapselliselta tämäkin ajatusmaailma. Kyllä minusta kummankin osapuolen tulee ensisijaisesti muuttaa itseään tai äänestää jaloillaan jos ei yhteisymmärrykseen muuten päästä. Sekä sen valittajan, että sen valituksesta ahdistujan.
Ei! Pitää sanoa, mutta ei toistuvasti monista asioista, älä saivartele. Kyse on tahallisuudesta. Jos jokin häiritsee jonkun käytöksessä niin suhteeseen ryhtyessäsi hyväksyt nämä epätäydelliset piirteet. Jos tämä on jokin tahallinen teko millä sinuun käytetään valtaa, se on väkivaltaa, kuten nalkutuskin on.
Yllättävän moni nainen taitaa hyväksyä henkisen väkivallan. Jos puhutaan kansankielellä nalkutuksesta, se vie ennenaikaisesti hautaan ja saa ihmisarvon katoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Siis kumppani voi tehdä toistuvasti mitä tahansa toista loukkaavaa ja häiritsevää, kunhan se ei ole puhumista? Ja toisen pitää vaan teeskennellä ettei tämä ole hänelle ongelma, koska mitään ei saa sanoa tai se on henkistä väkivaltaa? Jotenkin tuntuu vähän yksisilmäiseltä ja lapselliselta tämäkin ajatusmaailma. Kyllä minusta kummankin osapuolen tulee ensisijaisesti muuttaa itseään tai äänestää jaloillaan jos ei yhteisymmärrykseen muuten päästä. Sekä sen valittajan, että sen valituksesta ahdistujan.
Ei! Pitää sanoa, mutta ei toistuvasti monista asioista, älä saivartele. Kyse on tahallisuudesta. Jos jokin häiritsee jonkun käytöksessä niin suhteeseen ryhtyessäsi hyväksyt nämä epätäydelliset piirteet. Jos tämä on jokin tahallinen teko millä sinuun käytetään valtaa, se on väkivaltaa, kuten nalkutuskin on.
Mutta tietysti tämä koskee vain sitä puhetta? Jos toinen vaikka juo liikaa ja toinen huomauttelee siitä, niin sen juopon vastuulla ei tietenkään ole etsiä sopivampaa puolisoa tai hyväksyä kumppanin ikäviä piirteitä (tässä tapauksessa valitus)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Siis kumppani voi tehdä toistuvasti mitä tahansa toista loukkaavaa ja häiritsevää, kunhan se ei ole puhumista? Ja toisen pitää vaan teeskennellä ettei tämä ole hänelle ongelma, koska mitään ei saa sanoa tai se on henkistä väkivaltaa? Jotenkin tuntuu vähän yksisilmäiseltä ja lapselliselta tämäkin ajatusmaailma. Kyllä minusta kummankin osapuolen tulee ensisijaisesti muuttaa itseään tai äänestää jaloillaan jos ei yhteisymmärrykseen muuten päästä. Sekä sen valittajan, että sen valituksesta ahdistujan.
Ei! Pitää sanoa, mutta ei toistuvasti monista asioista, älä saivartele. Kyse on tahallisuudesta. Jos jokin häiritsee jonkun käytöksessä niin suhteeseen ryhtyessäsi hyväksyt nämä epätäydelliset piirteet. Jos tämä on jokin tahallinen teko millä sinuun käytetään valtaa, se on väkivaltaa, kuten nalkutuskin on.
Jos toistuvasti tehdään asioita jotka tuntuvat kumppanista pahalta, niin silloin siitä toistuvasti sanotaan. Ei kenelläkään ole oikeuta jatkuvasti loukata toista ja vaatia ettei asiasta saa puhua. Jos suhde alkaa tuntua liian pahalta niin silloin oikea ratkaisu on ero, jonka alkuunpano on ihan yhtälailla kummankin vastuulla. Jos sinua haittaa kumppanin ryyppääminen, niin eroa. Jos sinua haittaa se että kumppani nalkuttaa juomisestasi niin eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Siis kumppani voi tehdä toistuvasti mitä tahansa toista loukkaavaa ja häiritsevää, kunhan se ei ole puhumista? Ja toisen pitää vaan teeskennellä ettei tämä ole hänelle ongelma, koska mitään ei saa sanoa tai se on henkistä väkivaltaa? Jotenkin tuntuu vähän yksisilmäiseltä ja lapselliselta tämäkin ajatusmaailma. Kyllä minusta kummankin osapuolen tulee ensisijaisesti muuttaa itseään tai äänestää jaloillaan jos ei yhteisymmärrykseen muuten päästä. Sekä sen valittajan, että sen valituksesta ahdistujan.
Ei! Pitää sanoa, mutta ei toistuvasti monista asioista, älä saivartele. Kyse on tahallisuudesta. Jos jokin häiritsee jonkun käytöksessä niin suhteeseen ryhtyessäsi hyväksyt nämä epätäydelliset piirteet. Jos tämä on jokin tahallinen teko millä sinuun käytetään valtaa, se on väkivaltaa, kuten nalkutuskin on.
Mutta tietysti tämä koskee vain sitä puhetta? Jos toinen vaikka juo liikaa ja toinen huomauttelee siitä, niin sen juopon vastuulla ei tietenkään ole etsiä sopivampaa puolisoa tai hyväksyä kumppanin ikäviä piirteitä (tässä tapauksessa valitus)?
Juoppo tulee ohjata asianmukaiseen hoitoon, eikä ainakaan edesauttaa tämän juomista. Alkoholismi on sairaus ja siitä voi parantua. Väkivalta on väkivaltaa ja se on valinta. Älä sekoita eri asioita keskenään.
Minun vaimoni tekee tätä ja tulee varmasti aina tekemään. On pakko antaa mennä toisesta korvasta pihalle, muuten ei pää kestä.
Olet oikeassa että voi vaatia, mutta toiselta ei automaattisesti vaatimuksesta kieltäytyminen ole henkistä väkivaltaa. Jos jotakin on sovittu se tulee pitää. Toistuvaan huomautteluun ei oikeuta kuitenkaan mikään, kuten ei oikeeuta fyysiseenkään väkivaltaan.