Samoista asioista alituinen huomauttelu on henkistä väkivaltaa.
ja henkinen väkivalta on väkivaltaa siinä missä fyysinenkin. Kuitenkin tosi monet kokee sen oikeudekseen, koetko sinä?
Kommentit (37)
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei ole että joutuu pyytämään ja pyytämään mutta käytös ei muutu? It's a two way street, you know.
Ei käytöstään tarvitse muuttaa jos se on asiallista eikä tee muille vahinkoa. Parisuhteessa toisen velvollisuus ei ole muuttua muuksi mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Nyt mennään kyllä palstan syvimpiin ulvareihin ja sulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei ole että joutuu pyytämään ja pyytämään mutta käytös ei muutu? It's a two way street, you know.
Ei käytöstään tarvitse muuttaa jos se on asiallista eikä tee muille vahinkoa. Parisuhteessa toisen velvollisuus ei ole muuttua muuksi mitä on.
Harvemmin se toinen viitsii yhä uudestaan jostain huomauttaa, jos kyseinen asia ei häntä todella häiritse.
Usassa sanotaan f**k donald trump mutta suomessa tehdään f**k finland.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Tämä on oikeasti vähän kinkkinen juttu.
Jos joka riidan, tai muun tilaisuuden tullen kaivaa vanhat, jo sovitut erimielisyydet esiin ja syyllistää toista menneistä, kyse on varmasti henkisestä väkivallasta.
Jos toinen taas toistuvasti tekee jotain, mikä loukkaa kumppania ja hän siitä asiasta huomauttaa, ei mielestäni ole kyse henkisestä väkivallasta. Toki, jos on kyse isosta asiasta, joka tapahtuu toistuvasti, ero on järkevin. Tarkoitan lähinnä tilannetta jossa toinen toistuvasti esim. kutsuu kavereitaan yhteiseen kotiin puhumatta ensin siitä kumppanille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei ole että joutuu pyytämään ja pyytämään mutta käytös ei muutu? It's a two way street, you know.
Ei käytöstään tarvitse muuttaa jos se on asiallista eikä tee muille vahinkoa. Parisuhteessa toisen velvollisuus ei ole muuttua muuksi mitä on.
Harvemmin se toinen viitsii yhä uudestaan jostain huomauttaa, jos kyseinen asia ei häntä todella häiritse.
Jos jokin häiritsee ja toinen ei asialle tee mitään, niin silloin pitää tehdä itse se minkä voi. Toiselta ei voi vaatia mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Henkistä väkivaltaa on olla muuttamatta käytöstään, vaikka toinen osapuoli sanoo siitä useamman kerran.
Kyllä on. Perehdyhän aiheeseen. Jos toinen osapuoli pyytää jotakin, on kohteliasta toimia näin, mutta ei ole mikään velvollisuus. Jokainen arvioi pyynnön järkevyyden itse. Aina voi äänestää jaloilla, mutta toisen tahdon alle ei ole pakko suostua ja toinen ei saa siitä huomautella. Keskustelemalla luodaan yhteiset pelisäännöt, ilman näitä ei kenenkään tarvitse tehdä yhtään mitään.
Jalat ovat ihmistä jaloompia.
Palstamammat lynkkaavat aloittajan , koska naisten perusoikeuksiin kuuluu nalkuttaminen ja jankkaaminen, sekä miehen muuttaminen mieleisekseen lapsuuden paperinukkeleikkien tyyliin.
Ai niinkö että on sinun tiskivuorosi eikä huvita. Vaimo on henkisesti väkivaltainen kun sanoo kolmannen kerran että tarvitsisi astioita ruuanlaittoon?
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat lynkkaavat aloittajan , koska naisten perusoikeuksiin kuuluu nalkuttaminen ja jankkaaminen, sekä miehen muuttaminen mieleisekseen lapsuuden paperinukkeleikkien tyyliin.
Jaha, lynkkaus-hullu taas vauhdissa.
Newsflash: se, että joku on sun kanssa eri mieltä ei ole lynkkaamista.
Vierailija kirjoitti:
Ai niinkö että on sinun tiskivuorosi eikä huvita. Vaimo on henkisesti väkivaltainen kun sanoo kolmannen kerran että tarvitsisi astioita ruuanlaittoon?
En sanonut näin. Lue paremmin. Jos ollaan yhdessä sovittu pelisäännöt, niin näitä tulee noudattaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä että huomauttelu ei olisi henkistä väkivaltaa, vaan tässä tapauksessa sitä käyttää molemmat. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei ole että joutuu pyytämään ja pyytämään mutta käytös ei muutu? It's a two way street, you know.
Ei käytöstään tarvitse muuttaa jos se on asiallista eikä tee muille vahinkoa. Parisuhteessa toisen velvollisuus ei ole muuttua muuksi mitä on.
Harvemmin se toinen viitsii yhä uudestaan jostain huomauttaa, jos kyseinen asia ei häntä todella häiritse.
Jos jokin häiritsee ja toinen ei asialle tee mitään, niin silloin pitää tehdä itse se minkä voi. Toiselta ei voi vaatia mitä tahansa.
Toiselta voi vaatia, että tämä ottaa esim. parisuhteessa kumppanin huomioon. Jos tämä ei onnistu eikä sitä nähdä tärkeäksi, niin kumppani voi tietysti lähteä suhteesta.
Ja se ei ole että joutuu pyytämään ja pyytämään mutta käytös ei muutu? It's a two way street, you know.