Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ihmistä, joka on isoista vaikeuksista huolimatta menestynyt
Tunnetko ihmistä, joka olisi huolimatta vakavista puutteista lapsuudessaan menestynyt elämässään poikkeuksellisen hyvin? Eli vain ja ainoastaan omilla avuillaan ja ilman läheisen aikuisen ihmisen luotsaamista pärjännyt poikkeuksellisen hyvin?
Eli tarkoitan isoilla vaikeuksilla mm. seuraavia:
-alle 10-vuotiaan lapsen molemmat vanhemmat kuolleet, ei sukua, lapsi lastenkotiin
-vanhemmat väkivaltaisia, lasta pahoinpiteleviä alkoholisteja
-kummatkin vanhemmat mielenterveysongelmaisia
-insestiä
En nyt tarkoita poikkeuksellisen hyvällä saavutuksella sitä, että on onnistunut hankkimaan tasapainoisen parisuhteen ja lapsia vaan sitä, että joku on todella rankasta taustastaan huolimatta päätynyt hyvin vaativiin tehtäviin.
Olen jäänyt miettimään tätä siksi, että yleensä julkisuuden henkilöiden avatessa lapsuuttaan se paljastuu monessa mielessä melko idylliseksi. Äidin kuolema on kova pala mutta on silti eri aivan eri asia esimerkiksi menettää molemmat vanhempansa. Tässä yhteiskunnassa moni tuntuu haluavan tunnustusta itselleen siitä, että on pärjännyt hyvin elämässään mutta ei halua myöntää sitä, että monella sattumaan liittyvällä tekijällä on ollut hirvittävän iso rooli.
Kommentit (158)
Tiedän itseni. Mulla oli lapsena kaksi ammattihaavetta, kouluttauduin ja tein molempia töitä ja toista teen edelleen. Lisäksi haaveilin hyvästä miehestä, lapsesta ja omasta kodista, kaikki nämä sain. Olen todella tyytyväinen elämääni vaikka se joidenkin mielestä on tosi luuseria. Pienet toiveet, hyvä elämä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä tarkoitetaan menestyksellä?
Sellainen ihminen, joka on onnellinen, on mielestäni menestynyt.
Mitä kaikella julkisuudella, koulutuksella, rahalla, ihmissuhteilla, tavaroilla ym. Tekee, jos ei ole onnellinen ja nauti elämästään?
Ite en pidä menestyksen mittarina mitään muuta, kuin tuota onnellisuutta.
Haluan itse olla tällainen ihminen. Aika näyttää.
Tommy Hellsten tuli mieleen, juuri kun hänestä taas Hesarissakin oli juttua. Sitä kyllä mietin, kuinka paljon "vaikeista" oloista tullut ihminen päätyy vaativiinkin tehtäviin ns. hoitamaan itseään, ja että koska se on ihan ok, ja koska haitaksi? Vai voiko sitä niin edes määrittää?
Mike Tyson. Paitsi että kyllä sillä teininä oli tukena läheinen aikuinen joka alkoi valmentaa sitä nyrkkeilijäksi.
Tavisten tuttavapiireistä ei oikein voi tehdä faktantarkistusta, mutta yleisesti tunnettujen henkilöiden taustoja voi vertailla. Ei siellä alle keskiluokan lähtötasoa ole monellakaan ollut, varsinkaan nuoremman ikäpolven tyypeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikael Gabriel, Sofia Belórf. Ovat rodullistettuja ja silti pärjänneet.
Tässä ymmärsin menestyksen ja vaativat tehtävät niin, että oma panos yhteiskunnalle on ollut tavallista suurempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ydinperheessä kuolemaa, alkoholismia ja muita päihdeongelmia, fyysistä tappelua, asiointia sossun luukulla, itsellä pahoja masennuskausia ja kuolemantoivetta lapsesta asti, koulukiusaamista ja erittäin huonoissa piireissä liikkumista (imppaus, rikollisuus).
Nykyään menossa kohti maisteria ja aloittelemassa omaa yritystä. Paljon kehittäviä harrastuksia, ystäviä ja onnellinen avioliitto. Mielenterveys on nykyään täysin hallinnassa.
Tähän tapaan?
Minä itse. Väkivaltaisesta päihdeperheestä. Vanhemmilla kaikki ulosotossa, ei koulutusa. 2 parhaan ystävän kuolema.
Olen menestynyt itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.studio55.fi/terveys/article/ryostelleesta-ja-hakanneesta-ri…
En tunne mutta onhan tuo ollut mediassa esillä
Meitä on monia, emme vain välttämättä tuo menneisyyttämme esille.
Moni, joka "rummuttaa" vaikeaa menneisyyttään, lukeutuu niihin ihmisiin jotka käyttävät myös samaa asiaa tekosyynä olla kantamatta vastuuta omasta elämästään. Kurjuudella ei voi kilpailla, aina löytyy joku jolla on ollut rankempaa. Mikään ulkopuolinen taho ei sinulle hyvitä kokemiasi vääryyksiä tai takaa hyvää tulevaisuutta. Kaikki on lopulta omissa käsissä.
Tsemppiä kaikille. Ei anneta menneisyyden määrittää tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikael Gabriel, Sofia Belórf. Ovat rodullistettuja ja silti pärjänneet.
Gabrielia itsekkin pitäisin menestyjänä, luonut urallaan huomattavaa menestystä, lähtökohta on kuitenkin ollut vaikea lapsuus, laitoslapsi ja ilmeisesti myös päihteitä reippaasti mennyt. Vaikuttaa onnelliselta puolisonsa kanssa.
Belörf taas insta pyllistylyineen ja vuittonin laukkuineen, osoittaa minkälaisia ihmisiä ennenminkin pidän surullisina tapauksia. Ammattia ei ole, pelkkä rikas ukko ja kaunis ulkokuori. Luonteeltaan pinnallinen pyrkyri, joka julkisesti haukkuu ja solvaa tuntemattomia.
Minä olen huonosti koulutetusta alkoholistiperheestä tuppukylästä. Lapsuus oli hulluutta ja väkivaltaa. Olen väitellyt ja asiantuntijatehtävissä. Vakavaraisen, akateemisen miehen vaimo ja lasten äiti. Tuskin olen ainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia, emme vain välttämättä tuo menneisyyttämme esille.
Moni, joka "rummuttaa" vaikeaa menneisyyttään, lukeutuu niihin ihmisiin jotka käyttävät myös samaa asiaa tekosyynä olla kantamatta vastuuta omasta elämästään. Kurjuudella ei voi kilpailla, aina löytyy joku jolla on ollut rankempaa. Mikään ulkopuolinen taho ei sinulle hyvitä kokemiasi vääryyksiä tai takaa hyvää tulevaisuutta. Kaikki on lopulta omissa käsissä.
Tsemppiä kaikille. Ei anneta menneisyyden määrittää tulevaisuutta.
Osittain samaa mieltä, tosin monikaan sairaus joka vaikuttaa elämlaatuun ja "menestymiseen" ei ole itsestä kiinni. Vaikea mielisairaus tai tappava syöpä ei varmasti ole kenenkään valinta.
Tulee myös mieleen se ammuttu naispoliisi, ei varmasti ole omasta tahdosta kiinni, pärjätä "menestyä" elämässä. Leikkauksia leikkauksien perään ja ura mennyt.
Hieman suppea katsomus sanoa että kaikki olisi itsestä kiinni, kun ei se niin vain aina ole.
Täällä on yksi. Nyt on kaikki hyvin.
Itseni. Siksi minun onkin tosi vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka käyttävät huonoa taustaa tekosyynä olla edes yrittämätta. Joo ei se helppoa ole, yhyy, mutta turha valittaa jos ei ole viitsinyt edes yrittää nousta sieltä suosta.
Vierailija kirjoitti:
Itseni. Siksi minun onkin tosi vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka käyttävät huonoa taustaa tekosyynä olla edes yrittämätta. Joo ei se helppoa ole, yhyy, mutta turha valittaa jos ei ole viitsinyt edes yrittää nousta sieltä suosta.
niin meneppä sanomaan tuo syöpäosastolle..
"jokaisella on haasteensa" -Susanna Koski
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meitä on monia, emme vain välttämättä tuo menneisyyttämme esille.
Moni, joka "rummuttaa" vaikeaa menneisyyttään, lukeutuu niihin ihmisiin jotka käyttävät myös samaa asiaa tekosyynä olla kantamatta vastuuta omasta elämästään. Kurjuudella ei voi kilpailla, aina löytyy joku jolla on ollut rankempaa. Mikään ulkopuolinen taho ei sinulle hyvitä kokemiasi vääryyksiä tai takaa hyvää tulevaisuutta. Kaikki on lopulta omissa käsissä.
Tsemppiä kaikille. Ei anneta menneisyyden määrittää tulevaisuutta.
Osittain samaa mieltä, tosin monikaan sairaus joka vaikuttaa elämlaatuun ja "menestymiseen" ei ole itsestä kiinni. Vaikea mielisairaus tai tappava syöpä ei varmasti ole kenenkään valinta.
Tulee myös mieleen se ammuttu naispoliisi, ei varmasti ole omasta tahdosta kiinni, pärjätä "menestyä" elämässä. Leikkauksia leikkauksien perään ja ura mennyt.
Hieman suppea katsomus sanoa että kaikki olisi itsestä kiinni, kun ei se niin vain aina ole.
Minusta taas Heidi Foxell on loistava esimerkki siitä kuinka lopulta kaikki on itsestä kiinni. Hänen terveytensä pilattiin pysyvästi täysin naurettavasta ja hänestä riippumattomasta syystä. Sen jälkeen hän on kulkenut vaikeudesta toiseen. Silti hän pysyy positiivisena, vahvana ja näkee edessä tulevaisuuden, vaikkakin täysin erilaisen kuin aiemmin. Samalla hänestä on kasvanut vahvuutensa ja rohkeutensa ansiosta hieno roolimalli.
Kenen tahansa terveys voi mennä yllättäen, mutta se on itsestä kiinni kuinka siitä eteenpäin jatkaa. Elämässä tapahtuu isoja mullistuksia, mutta niiden kanssa voi oppia elämään jos tahtoa löytyy.
Lisäksi: Myös rankka lapsuus, henkisesti rankat elämänkokemukset ja muut asiat, jotka eivät liity suoranaisesti fyysiseen terveyteen, vaikuttavat elämänlaatuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni. Siksi minun onkin tosi vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka käyttävät huonoa taustaa tekosyynä olla edes yrittämätta. Joo ei se helppoa ole, yhyy, mutta turha valittaa jos ei ole viitsinyt edes yrittää nousta sieltä suosta.
niin meneppä sanomaan tuo syöpäosastolle..
"jokaisella on haasteensa" -Susanna Koski
Tässä puhuttiin rankasta menneisyydestä, ei siitä kuka sairastaa terminaalivaiheen syöpää.
Ja jos syöpä on selätetty ja se on osa menneisyyttäsi, oma valinta jos jää ruikuttamaan, että elämä pilalla ikuisesti kun selvisi hengissä.
Kyllä muutaman tiedän. Voi olla enemmänkin mutta harva purkaa tuollaista menneisyyttä. Sen olen oppinut että hirveän monella on "aihe" traumatisoitua, mutta useat selvittävät ja selviytyvät menneisyydestään hyvin ilman sen suurempaa "numeroa".Toisilla selviytyminen vaatii enemmän läpikäyntiä ja puhetta.