Mikä täysin normaali arkinen asia on sinusta työlästä ja epämiellyttävää?
Vain yksi asia per viesti että on helppo peukuttaa. Peukku ylös = samaa mieltä Peukku alas = eri mieltä Aloitan:
Kaupassa käyminen
Meidän lähikaupassa on niin suppea valikoima että isommat ostokset on tehtävä marketissa joka on bussimatkan päässä. En omista autoa. Ensin tungen sinne täpötäyteen bussiin ja lähes aina joutuu seisomaan. Sitten yritän etsiä siellä kaupassa jotakin, joka on jälleen kerran siirretty toiseen hyllyvälikköön. Lopulta jonoon, jossa takana jonottava tuuppii kärryillä. Kortinlukija ei meinaa viidestä yrityksestä huolimatta hyväksyä maksua ja käteistä ei ole. Sen jälkeen ne sata kiloa painavat kassit mukaan ja jälleen täpötäyteen bussiin horjumaan.
Kommentit (547)
Tiskikoneen tyhjentäminen. Rasittavaa se kolina ja kilinä ja ympäri keittiötä joka kaapilla hyöriminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kengännauhojen sitominen. Olen normaalipainoinen enkä edes mitenkään rapakunnossa, joten miten se voikin olla niin tuskaa?! Reisiin sattuu niin että tuntuu että kuolema korjaa, henkeä ei tahdo saada ja sydän hakkaa. Joka kerta lenkille lähtiessäni mietin miten voi olla mahdollista, että kengännauhojen sitominen on sata kertaa raskaampaa kuin reilun tunnin reipas lenkki.
Mua alkoi kiinnostamaan miten sä ne kengät oikein solmit jos reisiinkin sattuu? Jossain jooga-asennossako?! Vai onko sulla joku fobia kengännauhoja kohtaan?
Mietin vaan, kun edes ollessani +30kg ylipainoinen ja viimeisilläni raskaana pahasti raskausmyrkytyksestä turvonneena, ei kengännauhojen solmiminen tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Eihän siihen mene kuin pieni hetki, ellei jotain maihareita laita mutta tuskin lenkkikenkäsi kovinkaan korkeavartiset ovat.
Kumartumalla. Ongelma on varmaan siinä, että en ole koskaan oikein taipunut sellaiseen asentoon, jos kumarrun jalat suorina niin sormenpäiden ja lattian väliin jää reilusti yli 20cm. Ennen solmin kengännauhat polvillani, mutta nykyään se sattuu liikaa polviin. Tarvitsisin jakkaran jolla istua tai jolle nostaa jalan, mutta eteiseni on niin ahdas, ettei sinne mahdu mitään ylimääräistä. Toki tuo kuvaukseni oli kärjistetysti kirjoitettu, mutta pohjimmiltaan ihan totta.
Tuoli eteiseen!
Johon se ei mahdu! Kerrankin joku vielä minua hätäisempi, joka neuvoo lukematta 😂
Pukeutuminen. Siis sellaisiin säänmukaisiin ihmiskatseen kestäviin vaatteisiin. Esim. talvikarvassa oleviin sääriin leggingsien tai vastaavien vetäminen, kun karvasto kääntyy nurin, ai hitto.
Riisuminen. Siis kun vetää villapuseron pään yli ja tukka seisoo sen jälkeen sähköisenä afrona ympärillä. Kun vedät sukkia jalasta ja olet kaatua ja sukka jää aina typerästi kiinni ja lopulta on nurinpäin lattialla ja toinen jää leggingsien sisälle ja löytyy sieltä seuraavana päivänä omituisena möykkynä.
Meikin poistaminen, erityisesti silmämeikin. En jaksa enää käyttää ripsiväriä tästä syystä.
Hampaiden pesu on ihan äärettömän vastenmielistä. Yleensä olen niin väsynyt illalla etten aina jaksa. Sama meikkien kanssa, ihan liian vaikeaa eikä millään jaksaisi
Kun vielä asuin omakotitalossa: lumenluonti, auton putsaus lumesta, auton jäisten ikkunoiden raapiminen, jäisten auton lukkojen sulattelu vesipusseilla ja fööneillä, halkojen pinoaminen, halkojen hakeminen, kukkien kastelu jollain ämpärillä/kannulla eli tuhat kertaa vesipisteelle ja takaisin, rikkaruohojen kitkeminen, porkkanoiden harventaminen, marjojen keräys ampiaisten ja hämähäkkien kanssa, ruohon leikkaus, puutarhan trimmailu, oksien siivoaminen, haravointi, katon ja rännien puhdistus, puusaunan sytytys, ai niin tuhkien putsaus ennen sitä, märkien puiden sytyttäminen, noin 1000 ikkunan peseminen, siivousurakointi.
Puhelimella soittaminen. Syke nousee moninkertaiseksi se on niin kamalaa.
Auton vieminen renkaiden vaihtoon.
Kaksi kertaa vuodessa sekin on koettava. Mikään ei ole vaivaannuttavampaa, kuin ajaa sinne miesten keskelle ja kuunnella heidän juttujaan renkaista. Minä en tiedä autoista enkä renkaista mitään! Enkä halua tietää.
Ompelukoneeseen sen hemmetin langan pujottaminen. MIKSI se on niin vaikeaa ja ihan neurokirurgiaa vastaava toimenpide jota ei vaan osaa? Entäpä puolaus?! Miten ompelukone voi olla niin vaikea kapistus vielä vuonna 2018?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden roskapussin etsiminen ja laittaminen roskapönttöön.
Miksei sulla ole rulla jo valmiiksi roskiksen pohjalla ja siitä repäiset aina uuden pussin kun otat täyden pois? Tai roskiksen viereisellä hyllyllä. Mä teen aina noin.
Ei ole totta, miksen mä ole tätä tiennyt! Se rulla voi olla siellä alla! Tämä ratkaisee sen elämää suuremman ongelman, että roskapussit ovat erikseen keittiön roskiksiin ja vessaroskikseen ja mies ottaa aina väärän pussin väärään roskikseen. Laventelintuoksuiset keittiöön, pinkit vessaan! Nyt on rulla piilossa roskiksen pohjalla, haa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hampaiden pesu. Todellakin pesen hampaani joka aamu ja ilta, mutta ihan lapsesta asti on tehnyt mieli skipata. Jotenkin on vaan niin tylsää seistä siinä lavuaarin edessä pesemässä.
Mulla se kestää 90 sekuntia mutta jostain syystä sekin on liikaa. Ei vaan huvittais törsätä vapaa-aikaansa moiseen.
Käyttäkää aika hyödyksi ja tehkää samalla kyykkyjä. Luin tämän vinkin vuosia sitten ja olen tehnyt siitä asti joka aamu ja ilta 2 minuutin ajan kyykkyjä samalla kun pesen hampaitani (minulla on sähköhammasharja). Saa mukavasti lämpöä ja liikettä niveliin, takapuoli kiittää eikä ole tylsää enää.
Luin jostain eläkeläläislehdestä vinkin, että harjatessa voi vuorotellen seistä yhdellä jalalla ja tämä on sekä tasapainotreeniä että aivojumppaa, koska siinä joutuu tekemään kahta asiaa yhtäaikaa. Mun sähköhammasharja hälyttää 30 sekunnin välein ja olen jakanut hampaani 4 alueeseen. Aloin sitten tehdä tätä niin, että 30 sek vasen jalka, 30 sek oikea jalka tai jotain, mutta jään aina ajatuksiini ja seison koko ajan samalla jalalla. Joskus unohdan vaihtaa harjan paikkaa. Tämä siis TODELLA on hajamieliselle ihmiselle aivojumppaa. Suosittelen.
Meikkien pesua inhoavat, kokeilkaa misellivettä. Sitä lappuun, pyyhi naama, ota puhdas lappu, toista. Helppoa. Sillä lähtee silmämeikkikin. Itse tosin olen niin laiska, etten jaksa meikata silmiä.
Sukulaiselle puhelimella soittaminen muodon vuoksi. Ärsyttävää väkisin jaarittelua.
Suihkussa käynti, varsinkin hiusten pesu. Hädän jälkeen pyyhkiminen, farkkujen pukeminen, hampaiden pesu ja meikkien pesu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden roskapussin etsiminen ja laittaminen roskapönttöön.
Miksei sulla ole rulla jo valmiiksi roskiksen pohjalla ja siitä repäiset aina uuden pussin kun otat täyden pois? Tai roskiksen viereisellä hyllyllä. Mä teen aina noin.
Ei ole totta, miksen mä ole tätä tiennyt! Se rulla voi olla siellä alla! Tämä ratkaisee sen elämää suuremman ongelman, että roskapussit ovat erikseen keittiön roskiksiin ja vessaroskikseen ja mies ottaa aina väärän pussin väärään roskikseen. Laventelintuoksuiset keittiöön, pinkit vessaan! Nyt on rulla piilossa roskiksen pohjalla, haa.
Huom! Älä kuitenkaan tee tätä biojäteroskikselle. Bioskat ei kestä kosteutta vaan menee pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Meikkien pesua inhoavat, kokeilkaa misellivettä. Sitä lappuun, pyyhi naama, ota puhdas lappu, toista. Helppoa. Sillä lähtee silmämeikkikin. Itse tosin olen niin laiska, etten jaksa meikata silmiä.
Mulla ollut miljoonat erilaiset misellaarit ym meikinpoistopyyhkeet mutta vedenkestävää maskaraa yksikään niistä ei irroita.
Tämä. Mulla vielä pakkomielle aina pestä alapää kakkosen jälkeen. Varsinkin ulkomailla, jossa harvoin on käsisuihkuja, koen raivostuttavaksi että joudun riisumaan kaikki vaatteeni ja menemään suihkuun joka toimituksen jälkeen. Olimme juuri 2 vkoa kaukokohteessa ja onnistuin hankkimaan itselleni ns turistiripulin. Hermot meinasi brakata kun 6tta kertaa revin kaiken pois päältäni parin tunnin sisällä ja monena päivänä peräkkäin. Kyllä osasin arvostaa omaa käsisuihkuani kun kotiin pääsin.