Varatun naisen osoittama kiinnostus
Mies, mitä ajattelet varatusta naisesta, joka osoittaa selviä kiinnostumisen merkkejä? Onko ehdoton ei vai voitko kiinnostua itsekin? Olisitko valmis viemään asiaa eteen päin jos olisit itsekin kiinnostunut? Onko sinulle koskaan käynyt näin? Jos, niin kerro kokemuksestasi!
Kommentit (27)
En sorru varattuihin enkä näe sellaisen kanssa mitään tulevaisuutta. Jos hän tekee asioita miehensä seläntakana, niin miksi hän ei tekisi sitä samaa minun seläntakana. En arvosta yhtään sellaista ihmistä.. Yks on myös, että mitä mielenkiintoista on sellasessa ihmisessä, joka lennosta vaihtaa uuteen. Edellisetkin asiat käsittelemättä, niin ei kiitos.
Olen aina kuvitellut olevani ihan perus tallaaja mielipiteitteni kanssa. Olen jopa melko konservatiivinen. Silti aina tätä aihepiiriä koskevat keskustelut saavat minut hörähtämään epäuskoisesti - valtaosa kun tuntuu olevan ihan iästä riippumatta sitä mieltä, että kaikenlainen vieraisiin pöytiin vilkuilu on kauhea petos, kaikkien tulisi olla kristillisen yksiavioisia, on vain "tekosyitä" haikailla muualle, aina pitää erota heti ja mahdollisimman nopeasti jos vähänkään siltä tuntuu ettei vain sortuisi ajatuksen tasollakaan pettämään jne. Miksi? Onko suurimmalla osalla niin tavallisia parisuhteita vai onko kyse putkiaivoista vai mistä? Olisi mielenkiintoista tietää, haluaisin ymmärtää. Olenkohan romantikko, kuten olen olettanut, vai inhorealisti, kun tajuan että voi olla monenlaisia ihan fiksujakin syitä pysyä onnettomassa liitossa ainakin aikansa, tai voi olla monenlaisia sopimuksia suhteissa, jne. Itse en ole kovinkaan "lihallinen", vaan haikailen rakkaustarinoita kylmässä liitossani. Sori lievä ot.
Kyllä minulla iskee moraalinen jarru päälle jos saan tietää että toinen on varattu. Katsotaan sitten lisää, kun on rehellisesti ja vastuullisesti eronnut ja vapaa.
Kyllä se on aika välitön turn off kaikista näkökulmista katsottuna
Kauhea kokotti sellainen nainen. Big Turn Off!
Näinpä juuri arvelinkin. Ihan nolottaa, että näin on päässyt käymään. Naimisissa siis olen ja ihastunut toiseen. Tavallisesti olen kunnollinen ja tunnollinen vaimo ;) Pääsin ihastumaan vähän vahingossa ja ihastus on sen varmasti huomannut. Luulen jopa saavani vähän vastakaikua. Nolottaa ja mietityttää millaisena ihmisenä hän minua pitää. Ei varmaan kovinkaan luotettavana (jota kyllä oikeasti tosiaankin olen).
Ap
Yksi varattu nainen duunista kysyi minua heille saunomaan hänen ukkonsa ollessa matkoilla. Kaduttaa kun en lähtenyt.
Varatut naiset flirttaavat mutta siihen se jää.
Miksei voisi ihan vaan ystävystyä?
Sama juttu täällä. Ajattelen olevani tunnollinen ja kunnollinen ja silti ihastuin todella pahasti työkaveriini. Jopa kerroin sen hänelle, koska tilanne ahdisti mua todella paljon. Tunteita on vieläkin tätä toista kohtaan. Odotan vaan koska menisi ohi.
Mies on myös kunnollinen ja tunnollinen vaikka on tunteita minua kohtaan.
Toivon vaan, että joskus voisimme olla jotenkin yhdessä ilman että kummankaan perheeseen tai aviopuolisoihin olisi mitään vaikutusta. Naurettava ajatuskin, mutta siitä haaveilen. Nytkin olen joulun miettinyt tuota miestä. On ikävä. En edes tiedä mitä loppuen lopuksi haluaisin paitsi olla hänen lähellään.
Tottakai löytyy miehiä jotka on valmiita viemään asioita eteenpäin tavalla tai toisella ja niitä jotka eivät ole valmiita vaihtamaan. Veikkaisin että
1. eniten löytyy miehiä jotka sopivan paikan tullen valmiita pettämään kunhan eivät jäisi kiinni tai siitä olisi heille mitään haittaa - tarpeeksi etäinen nainen joka ei aiheuta jälkikäteen mitään harmia
2. kakkosena niitä jotka eivät missään nimessä halua riskeerata omaa avioliittoaan
Ehkä aika monet haluaisi pettää, mutta järkevät arvioivat riskit todella huolella ja sen mitä seurauksia asioista olisi kenellekin?
Minäkään en tiedä mitä edes oikeasti haluaisin. En halua erota, mutta haluaisin päästä kunnolla tutustumaan tuohon toiseen mieheen. Haluisin pussailua ja läheisyyttä, kosketusta, seksiä. Koko joulu(kin) on mennyt häntä ajatellessa. Olen jotunut keksimään itselleni tekemistä, etten ajattelisi häntä ja heti kun pysähdyn hän teulee ensimmäisenä ajatuksiini. Näin untakin hänestä viime yönä. Haluaisin häet pois päästäni, mutten kuitenkaan halua. En haluaisi mennä paikkaan missä näen hänet, mutta kuitenkin jalkani vievät minua sinne harva se päivä. Tuntuu, että on pakko nähdä ja saada vaihtaa hänen kanssaan muutama sana, edes hymy ja moikkaus. Joulun alus viikolla hän näytti minulle jotain, mutten nähnyt mitään muuta kuin hänen kätensä. Tai paremminkin kouransa. Ihan mahtavan kokoiset kädet, miehekkäät. En voinut olla haaveilematta miltä niiden kosketus tai koskettaminen olisi tuntunut. Ja pitkä katse suoraan silmiin...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu täällä. Ajattelen olevani tunnollinen ja kunnollinen ja silti ihastuin todella pahasti työkaveriini. Jopa kerroin sen hänelle, koska tilanne ahdisti mua todella paljon. Tunteita on vieläkin tätä toista kohtaan. Odotan vaan koska menisi ohi.
Mies on myös kunnollinen ja tunnollinen vaikka on tunteita minua kohtaan.
Toivon vaan, että joskus voisimme olla jotenkin yhdessä ilman että kummankaan perheeseen tai aviopuolisoihin olisi mitään vaikutusta. Naurettava ajatuskin, mutta siitä haaveilen. Nytkin olen joulun miettinyt tuota miestä. On ikävä. En edes tiedä mitä loppuen lopuksi haluaisin paitsi olla hänen lähellään.
Aivan niinkuin olisin itse kirjoittanut tämän tekstin. Mulla oli kaikki suhteessa hyvin, paremmin kuin koskaan, eli elämäni onnellisinta aikaa kun tämä toinen mies käveli elämääni ja pam mä ihastuin. Siitä on nyt kolme vuotta. En ymmärrä itsekkään miten siinä niin kävi. Tämä mies ei edes osoittanut kiinnostusta muhun ja kaikki muut miehet oon pystynyt torjumaan helposti. Lisäksi ihastun todella harvoin ja mulla on tosi korkealla rima muutenkin. Tässä miehessä vaan on jotain, ja hänelläkin jonkinlaisia tunteita mua kohtaan. On tää niin vaikeeta.
Kertokaa miehillenne näistä, niin nopsaan vapaudutte. Eri asia on silti saatteko tätä toista miestä itsellenne. Ja lapset kiittää.
Onko mies myös varattu? Aina on helpompi kuvio, jos molemmilla sama tilanne. Helpompi ymmärtää.
Pääsin itse ajan kanssa eroon ihastumisen tunteesta, tsemppiä! Vaikka onhan se ihan alun hullaantumistunne aika ihana... ihan kuin teininä... toisaalta siitä voi nauttia ja tuntea niitä ihania myllerryksiä mahassa, rinnassa ym <3
Ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään onko nainen varattu vai ei jos pil*ua on tarjolla.
Mulla oli suhde sinkkumieheneen kun itse olin varattu. Mies sanoi ettei normaalisti olisi varatun kanssa mutta ihastui minuun. Nyt jälkikäteen tajuan että hänelle ei varmaan ollut mitään väliä olinko minä (tai joku muu nainen mua ennen tai mun jälkeen varattu) sillä itse oli sinkku. Tyhmä kuvio itseltäni kaikin tavoin ja kadun sitä kovasti. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Vierailija kirjoitti:
M43v kirjoitti:
Ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään onko nainen varattu vai ei jos pil*ua on tarjolla.
Kannattaisi miettiä vähän pidemmälle. Voi tulla nimittäin tunti turpaan ja kovaan tuleekin.
T: Naisen mies
Aina voit tulla kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
M43v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M43v kirjoitti:
Ei minua ainakaan kiinnosta pätkääkään onko nainen varattu vai ei jos pil*ua on tarjolla.
Kannattaisi miettiä vähän pidemmälle. Voi tulla nimittäin tunti turpaan ja kovaan tuleekin.
T: Naisen mies
Aina voit tulla kokeilemaan.
Tullaan porukalla.
Porukalla vaan ja syötetään sille omat pallit ja saa tukehtua niihin!
Kiinnostaa minuakin. Olen se varattu nainen, mutta kaikkihan ei ole sitä miltä näyttää. Tässä iässä (40v) onneksi ikätovereillakin on yleensä sen verran elämänkokemusta, että moni tajuaa, että tilanteita on monenlaisia. Itse haaveilen siitä, että tulevaisuudessa voimme mieheni kanssa erota ilman, että siitä koituu kohtuuttomia ongelmia lapsille. Kaipaan kuitenkin rakkautta jo nyt.