Lue keskustelun säännöt.
Ero, exän uusi nainen ja exän hämmentävä käytös.
25.12.2018 |
Eli erottiin noin kuukausi sitten. Yhdessä 11v ja 2 lasta. Mies ilmoitti vaan että haluu erota, oli yhden yön kotona ja sit muutti pois. Nukkui kaverilla tms. Ei ikinä suostunut keskustelee asiasta, sanoi että ollaan kasvettu erilleen ja haluaa olla yksin. Viikon päästä asui jo uuden naisen luona joka tuttu hänen kavereiden kautta, ei kuitenkaan kauaa tunteneet. Todella paska ja petetty olo. Hämmentävä myös kun halusi olla yksin mutta heti uuden nurkkiin asumaan. Sanoi että on hänen mielestään erottu jo vuosi sitten, ei kuitenkaan mitään puhetta asiasta ja ollaan suunniteltu tulevaa ja vietetty kivoja lomia ja kaikkee. Ollaan oltu nuoresta asti yhdessä, toistemme ensirakkaudet. Sanoo että ei haluu 20 vuoden päästä katua ja haluaa nähdä mitä muuta on tarjolla. Meidän välit tulehtui pahasti ja oon ollu tosi ilkee sitä uutta kohtaan, haukkunut tms. Koska sattuu niin paljon ja rakastan mun miestä älyttömästi. Silti mun mies antaa mulle mahdollisuuden olla ystäviä vaikka oon käyttäytynyt huonosti. Käy moikkaa lapsia ja haluu auttaa mua. Meil on kivaa yhdessä ja on nukkunut tääl sohvalla kun on ollu kipeenä. Toisena hetkenä haukkuu mut lyttyyn, sit kuitenkin sanoo ettei tarkoita vaan on niin vihainen ja pettynyt mun käytökseen eron jälkeen. Sit toisena päivänä kehuu mua ja sanoo että näytän hyvältä ja oon lempein ihminen mitä tietää. Välillä on estänyt mun puhelut ja pitää välimatkaa. Kerran myös suudeltiin.. Ja halaa kyl mua välillä kun pyydän ja sillon silittää mun selkää. Sit kuitenkin sanoo ettei rakasta enää. Eli tosi hämmentävää käytöstä. Viesti on sekava mut niin on tilannekin :D Tekee näin vaan lasten takia vai jotain muuta takana? Auttakaa ymmärtää ja miten te tulkitsette tän?
Kommentit (400)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot, että ei käy sun luona, että kynnyksen yli ei ole asiaa.
Selvitätte sitten kuukauden, parin päästä pölyn laskeuduttua uuden systeemin. Miehelläkin siinä vaiheessa asunto.
Etkä laittele mitään viestiä omista jutuistasi etkä edes lasten!
Vieläkikö AP haluaa palata miehen kanssa yhteen?
Tunteet sanoo että haluan olla sen jaa mutta järki sanoo toisin. Kyllä mä katson eteenpäin ja alan rakentaa omaa elämää yksin lasten kanssa. En laita viestiä tai soita ellei oo jotain tärkeää lapsiin liittyvää. Se saa nyt maistaa sitä todellisuutta minkä valitsi, eli että mä en ole sen elämässä. Toivottavasti on onnellinen ja tyytyväinen omaan valintaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten hyvinvointi on nyt tärkeintä!
Lasten hyvinvointi toteutuu hyvinvoivan vanhemman kautta. Eli paras lahja lapsille, on työstää erotuska mahdollisimman hyvin.
Ap, vaikka sinä haluaisit miehen, mies ei halua sinua. Ja vaikka haluaisi, hän tuo elämääsi liikaa kaaosta ja pahaa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset soittaa ja tekstaa sille ja ei vastaa niin ne pettyy. Vaikka yritän sanoo että isi soittaa kun pystyy. Itse voin hoitaa hommat hyvin mutta turhauttaa kun toinen tekee lapsille pahan mielen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lasten hyvinvointi toteutuu hyvinvoivan vanhemman kautta. Eli paras lahja lapsille, on työstää erotuska mahdollisimman hyvin.
Ap, vaikka sinä haluaisit miehen, mies ei halua sinua. Ja vaikka haluaisi, hän tuo elämääsi liikaa kaaosta ja pahaa oloa.
Sorry, juuri tätä nro 168 tarkoitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset soittaa ja tekstaa sille ja ei vastaa niin ne pettyy. Vaikka yritän sanoo että isi soittaa kun pystyy. Itse voin hoitaa hommat hyvin mutta turhauttaa kun toinen tekee lapsille pahan mielen.
Ap
Sinä olet mahdollistanut miehesi paskaa käytöstä vuosia paikkailemalla sitä. Lopeta!
Kun lapsilla on paha olo, et sinä lupaile isän puolesta mitään. Kertokoot itse isälleen, että on ikävä tai harmittaa. Jos lasten suhde isään menee pieleen, se menee. Et sinä sitä voi kannatella. Keskity sinä olemaan äiti.
Et sinä voi sitä miestä muuttaa ja vastuuttaa. Luuletko lastesi olevan jotenkin ainutlaatuisessa tilanteessa, kun toinen vanhempi onkin vastuuta pakoileva lusmu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo oon päättänyt etten lupailee enkä kysele. Lapset hoitaa itse asiat isän kaa ja kertoo jos kaipaa. Isä sit käyttäytyy kuten käyttäytyy. En enää tee asioita miehelle helpoksi. Eilenkin kun sanoin et kämppä on siinä kunnossa mun tullessa kun lähtiessä niin suuttui. Mut se on sen reaktio siihen kun tajuu etten mä enää siivoo sen perässä vaan nyt tekee itse kaiken. Ei tuu kyl helppoo tästä kun se ottaa varmaan herneen nenään kaikesta kun tajuu että Vastuu ja työt lisääntyy.
Ap
Mutta luulenpa että uusi nainen saa sitten nämä siivoushommat yms kun siellä lapset on.. Ehkä mies muutaman päivän pystyy itse mut sit kun viikko viikko systeemi niin huomaa että kaiken tekeminen töiden rinnalla ei oo niin helppoa. No lapset isoja ja osaa puhuu että kyllä ne kertoo jos ei hommat oikein mene kivasti eikä isi tee niiden kaa mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta luulenpa että uusi nainen saa sitten nämä siivoushommat yms kun siellä lapset on.. Ehkä mies muutaman päivän pystyy itse mut sit kun viikko viikko systeemi niin huomaa että kaiken tekeminen töiden rinnalla ei oo niin helppoa. No lapset isoja ja osaa puhuu että kyllä ne kertoo jos ei hommat oikein mene kivasti eikä isi tee niiden kaa mitään.
Ap
Veikkaan, että jos kyseessä on naisen koti, niin hän on muutenkin tottunut pitämään huolen kotinsa puhtaana pidosta. Myöskin kun suhde on tuore, niin todennäköisesti miellyttämisen tarve on suuri, joten kumpikin pitää huolen siitä, ettei toisella mene hermot, eli ettei kaikki hommat kasaannu toisen vastuulle, niinkuin pitkissä liitoissa usein käy.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että kahdestaan paskahommien tekeminen vapauttaa kivasti aikaa kaikelle muulle yhteiselle kivalle tekemiselle. Se taas tarkoittaa sitä, että se aika mikä sulla menee yksinään arjen pyörittämiseen eli siivoamiseen, pyykkihuoltoon ja ruoanlaittoon - heillä puolittuu ja saman ajan sisällä minkä itse kulutat välttämättömien asioiden hoitamiseen, he ovat kerenneet sekä hoitaa arkihommat että tehdä jotain kivaa perheenä. Ja tämä taas tarkoittaa sitä, että jos keskityt epäolennaiseen - eli härnäät ja kiusaat miestäsi, kulutat itseäsi niin paljon, ettet jaksa hoitaa muuta kuin välttämättömät hommat, mistä seuraa se, että isin ja uuden naisen luona lapset viihtyvät paremmin kuin äidin kodissa. Tämähän johtaisi siihen, että viimeistään kun lapset saavat itse valita kumman luona asuvat (12-vuotiaana), he saattavat valita asumisen isän ja hänen uuden naisensa luona. Toisaalta saat sillä haluamasi - vapaa-aikaa mm uusille miesseikkailuillesi. Mutta koetko enää samalla tavoin, että tarvitsen lapsi vapaata silloin, kun omat lapsesi ilmoittavat, että eivät haluakaan enää asua sinun luona vaan muuttavat isälleen? Et välttämättä. Joten parasta mitä voit nyt tehdä, on keskittynyä lapsiisi ja jättää isä rauhaan. Hoitaa lapset niin, ettei heille itselleen tule fiilistä siitä, ettet pärjää ilman isää heidän kanssaan ja että sun hommia helpottaakseen heidän on parempi muuttaa isän luo. Tai jottei heidän tarvii ajatella, että olet heidän takiaan niin väsynyt, ettet jaksa muuta kuin välttämättömiä kotiaskareita hoitaa, ja että isin luona on kivempaa, kun ne aikuiset jaksaa touhuilla enemmän.
Kannattaa siis nyt antaa miehen mennä ja keskittyä lapsiin, jos haluat pitää heidät elämässäsi vielä senkin jälkeen, kun isän kuviot on selkiintyneet ja vakiintuneet.
Mies väittää ettei ehdi olla lasten kaa kun on töissä joka ilta. Todellisuus on ihan toinen, sain selville ettei ole. Eli valitsee mieluummin sen naisen kun että olisi enemmän omien lasten kanssa. Todella turhauttavaa toisen käytös.
Ap
Nyt on taas niin ihmeellistä käytöstä exällä. Olin nyt monta päivää ottamatta yhteyttä paitsi kun soitti kun oli tulossa vahtii lapsia mun töiden ajaksi. Ongelma on nyt se että välillä ex on tosi mukava ja avulias. Mut sit välillä on tosi kylmä, ilkeä ja haukkuu. Onks se vaan niin sekaisin itsensä kanssa vai vihaako mua mut lasten takia yrittää pysyä väleissä. Itse sanoo että haluu jatkaa ystävinä. En vaan taas ymmärrä.
Ap
Googlaa eron jälkeen ystävinä ja siinä tulee sinulle asiantuntijoilta vastaus, että ystävyys (sinun osaltasi järkevästi ajateltuna) voi onnistua vasta kun olet erossa eksästä, suret erosi ja ehkä vuoden tai parin tai viiden vuoden päästä voitte olla neutraalisti ystävät. Jos nyt yrität muuta, satutat vain itseäsi.
Mies - lusmu ja konna - toki yrittää pitää sinut rauhallisena, jotta kaikki sujuisi hänen kannaltaan mukavasti ja jotta ympäristö ei paheksuisi häntä niin paljon.
Mut mies itse koko ajan yrittää olla ystävä, sanoo että hän on kysynyt että miksi en kysy siltä "mitä kuuluu" yms että kun itse kysele minulta miten menee ja miten töissä. Sanoin että mä en halua kuulla miten sillä menee, mä en pysty nyt olee ystävä. Mä pystyn pakollisissa tapaamisissa olemaan joko tosi hiljainen tai jos haluu et puhun niin tulee riita kun mulla niin paha olla. Silti se vaan olettaa et oltais heti ystäviä. Mä oon nyt onnistunut hyvin siinä et en ota siihen yhteyttä, nyt pitää vaan saada tilaa ja välimatkaa.
En vaan silti ymmärrä miksi sen pitää olla ilkeä, vaikka väittää että sillä on hyvä olla sen naisen kaa. Tuntuu vaan et sillä on viel tunteita ja yrittää peittää ne ton vihan alle jotta ei itse niitä tunne enkä minä kiitä näe.
Ap
No tuntuu olevan niin vaikee ottaa niitä minnekään. Täällä käy hoitaa ja on mun mielestä kuin kotonaan. Otatteko te selkoa noista viime ajan käytöksistä??
Ap