Mitä v*ttua oikeasti? Oma 'perhe'

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet ap nyt stressannut liikaa joulua ja stressisi purkautuu nyt niin että kaikki asiat muuttuvat elämää suuremmaksi. Itselleni käy usein jouluisin niin että pienet asiat hermostuttavat todella paljon. On helpottanut oloani kun olen tiedostanut käytökseni ja pyrkinyt siihen että jokainen olkoon jouluna mitä hyvänsä, ei ole minun tehtäväni toimia poliisina ja pilata muiden joulua.

Koita rentoutua ja nauttia joulusta<3

Minua (AP:tä) suututtaa 'kaikkien' suhtautuminen asiaan, jossa ihan oikeasti jatkuvasti kuolee ja vammautuu ihmisiä. PIENI ASIA? Kaukana siitä.

Se pettymyksen määrä, kun tajuat että fiksuna pitämäsi perheenjäsen ei olekaan niin fiksu. Mihin tässä voi enää luottaa, en sisarustakaan näköjään tunne. Olen lähes satavarma, että toisella vanhemmalla on alkava muistisairaus. Hänen käytöksensä on omituista ja todella loukkaavaa nykyään. Ikinä ei pyydä anteeksi ja on jotenkin todella omituinen kaiken kaikkiaan. Hyvin harvoin vaisto on väärässä. Suvussa on dementiaa/Alzheimeria, mitä onkaan.

Sinun kannattaa nyt rauhoittua ja jutella ihan rauhassa sisaruksesi kanssa vaikka pyhien jälkeen. Kerro että olet huolissasi hänestä ja muista liikenteessä olevista. Et voi hänen puolestaan tehdä päätöksiä, vaikka tuo on typerää, jos tekstailee ratista. 

Vanhempasi muistisairauden mahdollisuuden ammattilaiset arvioivat, vie hänet lääkärille pyhien jälkeen. Ymmärrän huolesi sekä sisaruksesi että vanhempasi suhteen, molemmat ovat vakavia asioita, mutta et voi niille nyt mitään tehdä. Toivottavasti sisaruksesi ei aja kolaria, ainakaan kenenkään muun kanssa. Monille riittää herätykseksi se, jos luiskahtaa ojaan tekstailun takia.

Tuntuu, että vanhemmat ovat nykyään jotain täysääl*öitä eivätkä ymmärrä tai välitä mistään mitään. Minä olen isosisarukselle joku elämänvalmentaja ja vanhemman p*skaämpäri, johon tämä kaataa ilkeydet ja välinpitämättömyyden. Sitten ihmetellään, kun en ole oikein mihinkään suuntaan väleissä. Isovanhempi oli rakas ja aina minulle paljon parempi kuin kumpikaan vanhemmistani. Nyt hänkin on jo heikko ja elämän ehtoopuolella. Muistisairaskin. Se on jo pitkälle edennyt.

Suku on muutenkin pieni. Serkkujen kanssa ei koskaan tullut läheisiä välejä, he kun ovat miehiä ja silloin lapsena ei ollut ihan samanlaisia kiinnostuksen kohteita koska ikäeroakin on jonkin verran. Näimme muutenkin serkkuja niin kovin harvoin. Sisaruksia yksi ainoa.

Haluaisin jotain täysjärkisiä ihmisiä ympärille. Olen aivan loppu tuon vanhemman kanssa. En jaksa häntä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet ap nyt stressannut liikaa joulua ja stressisi purkautuu nyt niin että kaikki asiat muuttuvat elämää suuremmaksi. Itselleni käy usein jouluisin niin että pienet asiat hermostuttavat todella paljon. On helpottanut oloani kun olen tiedostanut käytökseni ja pyrkinyt siihen että jokainen olkoon jouluna mitä hyvänsä, ei ole minun tehtäväni toimia poliisina ja pilata muiden joulua.

Koita rentoutua ja nauttia joulusta<3

Minua (AP:tä) suututtaa 'kaikkien' suhtautuminen asiaan, jossa ihan oikeasti jatkuvasti kuolee ja vammautuu ihmisiä. PIENI ASIA? Kaukana siitä.

Se pettymyksen määrä, kun tajuat että fiksuna pitämäsi perheenjäsen ei olekaan niin fiksu. Mihin tässä voi enää luottaa, en sisarustakaan näköjään tunne. Olen lähes satavarma, että toisella vanhemmalla on alkava muistisairaus. Hänen käytöksensä on omituista ja todella loukkaavaa nykyään. Ikinä ei pyydä anteeksi ja on jotenkin todella omituinen kaiken kaikkiaan. Hyvin harvoin vaisto on väärässä. Suvussa on dementiaa/Alzheimeria, mitä onkaan.

Sinun kannattaa nyt rauhoittua ja jutella ihan rauhassa sisaruksesi kanssa vaikka pyhien jälkeen. Kerro että olet huolissasi hänestä ja muista liikenteessä olevista. Et voi hänen puolestaan tehdä päätöksiä, vaikka tuo on typerää, jos tekstailee ratista. 

Vanhempasi muistisairauden mahdollisuuden ammattilaiset arvioivat, vie hänet lääkärille pyhien jälkeen. Ymmärrän huolesi sekä sisaruksesi että vanhempasi suhteen, molemmat ovat vakavia asioita, mutta et voi niille nyt mitään tehdä. Toivottavasti sisaruksesi ei aja kolaria, ainakaan kenenkään muun kanssa. Monille riittää herätykseksi se, jos luiskahtaa ojaan tekstailun takia.

Tiedän... Olen niin loppu jotenkin. En jaksa olla jatkuvasti huolissani joka suuntaan. Haluaisin perheen, jossa on täysjärkisiä ihmisiä, jotka tuomitsevat jyrkästi oman ja muiden vaarantamisen. Jotka eivät arvostelisi jatkuvasti ja olisi niin hemmetin rasittavia ja ilkeitä.

En jaksa tällaista. Joskus olen katkera 'perheestäni.'

Vierailija kirjoitti:

Siis... Et ole koskaan aiemmin nähnyt sisaresi tekstailevan ajaessaan. Nyt yhden kerran hän laittaa lyhyen viestin, että lähti juuri (kenties oli kuitenkin vielä pihassa?) ja sinä yllytät häntä tekstaamaan lisää?

Minä olisin vastannut vaan, että "ok, aja rauhassa, jutellaan kun olet perillä" tms.

Et juu, pikkasen taidat nyt ylireagoida.

Oletko ihan oikeasti noin naiivi?? -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet ap nyt stressannut liikaa joulua ja stressisi purkautuu nyt niin että kaikki asiat muuttuvat elämää suuremmaksi. Itselleni käy usein jouluisin niin että pienet asiat hermostuttavat todella paljon. On helpottanut oloani kun olen tiedostanut käytökseni ja pyrkinyt siihen että jokainen olkoon jouluna mitä hyvänsä, ei ole minun tehtäväni toimia poliisina ja pilata muiden joulua.

Koita rentoutua ja nauttia joulusta<3

Minua (AP:tä) suututtaa 'kaikkien' suhtautuminen asiaan, jossa ihan oikeasti jatkuvasti kuolee ja vammautuu ihmisiä. PIENI ASIA? Kaukana siitä.

Se pettymyksen määrä, kun tajuat että fiksuna pitämäsi perheenjäsen ei olekaan niin fiksu. Mihin tässä voi enää luottaa, en sisarustakaan näköjään tunne. Olen lähes satavarma, että toisella vanhemmalla on alkava muistisairaus. Hänen käytöksensä on omituista ja todella loukkaavaa nykyään. Ikinä ei pyydä anteeksi ja on jotenkin todella omituinen kaiken kaikkiaan. Hyvin harvoin vaisto on väärässä. Suvussa on dementiaa/Alzheimeria, mitä onkaan.

Voi ei, eli vanhemman heikentynyt terveydentila ahdistaa sinua myös ja käytöksesi purkautuu räyhäämisenä. Keskustele näistä aiheista yhdessä sukulaisten kanssa vaikka ensi viikolla syyttelemättä ja räyhäämättä.

Vanhempasi eivät jouluna ruvenneet räyhäämään siskollesi eivätkä he enää ole vastuussa sisaruksesi käytöksestä. Koita ymmärtää. Olet aikuinen joka on vastuussa omasta käytöksestään: Siitä ettet pilaa muiden joulua räksyttämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet ap nyt stressannut liikaa joulua ja stressisi purkautuu nyt niin että kaikki asiat muuttuvat elämää suuremmaksi. Itselleni käy usein jouluisin niin että pienet asiat hermostuttavat todella paljon. On helpottanut oloani kun olen tiedostanut käytökseni ja pyrkinyt siihen että jokainen olkoon jouluna mitä hyvänsä, ei ole minun tehtäväni toimia poliisina ja pilata muiden joulua.

Koita rentoutua ja nauttia joulusta<3

Minua (AP:tä) suututtaa 'kaikkien' suhtautuminen asiaan, jossa ihan oikeasti jatkuvasti kuolee ja vammautuu ihmisiä. PIENI ASIA? Kaukana siitä.

Se pettymyksen määrä, kun tajuat että fiksuna pitämäsi perheenjäsen ei olekaan niin fiksu. Mihin tässä voi enää luottaa, en sisarustakaan näköjään tunne. Olen lähes satavarma, että toisella vanhemmalla on alkava muistisairaus. Hänen käytöksensä on omituista ja todella loukkaavaa nykyään. Ikinä ei pyydä anteeksi ja on jotenkin todella omituinen kaiken kaikkiaan. Hyvin harvoin vaisto on väärässä. Suvussa on dementiaa/Alzheimeria, mitä onkaan.

Sinun kannattaa nyt rauhoittua ja jutella ihan rauhassa sisaruksesi kanssa vaikka pyhien jälkeen. Kerro että olet huolissasi hänestä ja muista liikenteessä olevista. Et voi hänen puolestaan tehdä päätöksiä, vaikka tuo on typerää, jos tekstailee ratista. 

Vanhempasi muistisairauden mahdollisuuden ammattilaiset arvioivat, vie hänet lääkärille pyhien jälkeen. Ymmärrän huolesi sekä sisaruksesi että vanhempasi suhteen, molemmat ovat vakavia asioita, mutta et voi niille nyt mitään tehdä. Toivottavasti sisaruksesi ei aja kolaria, ainakaan kenenkään muun kanssa. Monille riittää herätykseksi se, jos luiskahtaa ojaan tekstailun takia.

Tiedän... Olen niin loppu jotenkin. En jaksa olla jatkuvasti huolissani joka suuntaan. Haluaisin perheen, jossa on täysjärkisiä ihmisiä, jotka tuomitsevat jyrkästi oman ja muiden vaarantamisen. Jotka eivät arvostelisi jatkuvasti ja olisi niin hemmetin rasittavia ja ilkeitä.

En jaksa tällaista. Joskus olen katkera 'perheestäni.'

Ymmärrän sinua, jatkuva huoli on todella kuluttavaa. Ikävä kyllä perhettään ei voi valita, kuinka monta kertaa olenkaan toivonut että voisi.

Minulle kävi liian kuluttavaksi olla yhteydessä perheeseeni, jotka arvostelivat, vähättelivät, käyttivät jatkuvasti henkistä väkivaltaa, käyttivät minua sylkykuppinaan ja lopulta kaikki huipentui erään läheiseni vakaviin rikoksiin (mm. fyysinen väkivalta ja vapauden riisto), jotka kohdistuivat minuun. Joskus ei ole muuta mahdollisuutta kuin katkaista välit kokonaan.

Kuulostaa kyllä siltä, että olet padonnut sisällesi paljon pahaa oloa, huolta ja kärsimystä ja nyt se purkautuu. Aloituksesi tosiaan kuulostaa alkuun "kiukuttelulta", mutta tunnistan kyllä siitä myös sen katkeruuden, joka syntyy kun aina jotain muuta sisarusta suositaan vuosikausia. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhemman muistisairautta olen epäillyt siksi, että hän ei tajua normaalia puhetta ja joudun suuttumaan joka kerta kun hänelle yritän epätoivoisesti selittää kymmenennen kerran samaa asiaa ja samalla odotan, että hän havahtuu tyyliin "niinpä tietysti, olinpa hölmö kun en heti tajunnut." Mutta sitä havahtumista ei ikinä tapahdu.

Samoin hän ei tunnu muistavan mitään ja sitten vielä kaiken kukkuraksi noin välinpitämätön suhtautuminen oman lapsen törttöilyyn. Tuo ei ole normaalia. Ap

Muiatisairaalle suuttuminen on typerää... sanon tämän suoraan, hän ei sille mitään voi.

Mikäli oikeaati epäilet muistisairautta niin vie äiti terveysasemalle lääkärin vastaanotolle, hänelle kerrot kaikki. Unohtelut jne.. lääkäri tekee sitten lähetteen muistipolille jossa asiantuntijat arvioivat. Korostan vielä että tk:n lekuri ei mitään lausuntoa muistista tee että onko ok vai ei vaan hän ainoastaan ohjaa jatkotutkimukseen, jossa geriatrian asiantuntijat ottavat aaian hoitaakseen.. kuvaavat äidin aivot.. onko alzheimer, levyn kappale vai frontotempriraalinen dementia.

Kirjoituksesi perusteella varaa aika terveyaasemalle heti kun mahdolliata ja sinne mukaan ja kerrot tk:n lekurille kaiken että muiati pätkii ja olet huolissasi kotona pärjäämisestä. Hän kyllä tietää mitä tekee( eli tekee lähetteen muistipolille) ja sieltä sitten tutkimusjaksolle geriatriseen sairaalaan.

Toivotan kaikkea hyvää teille ja että muistiongelma saadaan aikaisessa vaiheessa diagnosoitua niin saadaan lääkkeet kuntoon jotka estävät muistin heikentymistä. Parantumista ei tapahdu, mutta sairaus ei etene niin nopeaati hyvällä lääkitykselle.

Olet rohkea kun otit asian puheeksi ja toivon teille hyvää jatkoa. T. Vanhustyössä oleva sh, jolle tällaiset asiat ovat päivittäisiä..