Lue keskustelun säännöt.
Mies varannut ajan vasektomiaan, nainen haluaisi vielä säilyttää mahdollisuuden lasten saantiin.. kestääkö suhde?
20.12.2018 |
Haluaisin kuulla mielipiteitä asiaan. Mies siis on hakenut itselleen lähetteen vasektomiaan, aika operaatiolle tulee noin kuukauden sisällä. Itse en pysty tekemään päätöstä, että lapset on varmasti tässä vaan haluaisin oitää portin auki, että jos vielä myöhemmin mieli muuttuu. Tällä hetkellä meillä on nuorin lapsi 4kk ja lapsia yhteensä 5 (2 yhteistä, mulla 2 ja miehellä 1 aikaisemmista liitoista). En siis itsekään mitenkään aktiivisesti halua uutta lasta tähän hetkeen, mutta en haluaisi vielä tehdä lopullista päätöstä ettei enää koskaan.
Mitä luulette, kuinka käy parisuhteen tälläisessä tilanteessa? Onko tästä mahdollista päästä yli?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei anna puolison tunteille mitään painoarvoa, niin on turha ihmetellä, jos puoliso saa tarpeekseen.
Ja mitähän painoarvoa ap antaa miehensä tunteille ja mielipiteelle? Ei niin mitään.
Tämä.
Aloittaja pimpittää täällä että mies ei ajattele hänen tunteitaan ollenkaan!!! :(
Mutta kun aloittajalta kysytään että millä tavalla sinä sitten ajattelet sen miehen tunteita, niin vastaus on
"En mitenkään. Mutta ei mun tarvitse, kun MÄ haluan YKSIN päättää."
Että onko tämä nyt yhtään sen reilumpaa?
Aloittaja, mitä sinä vingut?
Sinulla on neljä lasta. Miehellä kolme.
Jos tämä asia nyt hiertää niin paljon että sinun mielestäsi suhde on tässä, niin hyvä. Erotkaa heti. Voit sitten lähteä nopeasti etsimään sitä miestä joka olisi vielä valmis tekemään sinulle lapsen, jos lapsilukusi ei ollutkaan täynnä.
Nykyisellä miehelläsi on lapsiluku täynnä, hänen ei tarvitse asiaa enää miettiä. Hän on miettinyt jo. Jos tuo päätös ei sinulle kelpaa, ei miehellekään tarvitse kelvata se, että sinä vielä mietit. Mies ei sinun kanssasi enempää lapsia halua, joten jos sinä haluat, niin joudut joka tapauksessa tekemään ne jonkun muun miehen kanssa.
Joten mikä on ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei anna puolison tunteille mitään painoarvoa, niin on turha ihmetellä, jos puoliso saa tarpeekseen.
Ja mitähän painoarvoa ap antaa miehensä tunteille ja mielipiteelle? Ei niin mitään.
Tämä.
Aloittaja pimpittää täällä että mies ei ajattele hänen tunteitaan ollenkaan!!! :(
Mutta kun aloittajalta kysytään että millä tavalla sinä sitten ajattelet sen miehen tunteita, niin vastaus on
"En mitenkään. Mutta ei mun tarvitse, kun MÄ haluan YKSIN päättää."
Että onko tämä nyt yhtään sen reilumpaa?
Aloittaja, mitä sinä vingut?
Sinulla on neljä lasta. Miehellä kolme.
Jos tämä asia nyt hiertää niin paljon että sinun mielestäsi suhde on tässä, niin hyvä. Erotkaa heti. Voit sitten lähteä nopeasti etsimään sitä miestä joka olisi vielä valmis tekemään sinulle lapsen, jos lapsilukusi ei ollutkaan täynnä.
Nykyisellä miehelläsi on lapsiluku täynnä, hänen ei tarvitse asiaa enää miettiä. Hän on miettinyt jo. Jos tuo päätös ei sinulle kelpaa, ei miehellekään tarvitse kelvata se, että sinä vielä mietit. Mies ei sinun kanssasi enempää lapsia halua, joten jos sinä haluat, niin joudut joka tapauksessa tekemään ne jonkun muun miehen kanssa.
Joten mikä on ongelma?
Tämä on täydellinen esimerkki siitä miten suomalaisissa parisuhteissa ei tunnetasolla kohdata toisia (esimerkiksi tähän päätökseen liittyen toisen tuskaa, surua jne). Tällainen ajattelutapa selittää hyvin sen miksi avioerot ovat niin yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei anna puolison tunteille mitään painoarvoa, niin on turha ihmetellä, jos puoliso saa tarpeekseen.
Ja mitähän painoarvoa ap antaa miehensä tunteille ja mielipiteelle? Ei niin mitään.
Tämä.
Aloittaja pimpittää täällä että mies ei ajattele hänen tunteitaan ollenkaan!!! :(
Mutta kun aloittajalta kysytään että millä tavalla sinä sitten ajattelet sen miehen tunteita, niin vastaus on
"En mitenkään. Mutta ei mun tarvitse, kun MÄ haluan YKSIN päättää."
Että onko tämä nyt yhtään sen reilumpaa?
Aloittaja, mitä sinä vingut?
Sinulla on neljä lasta. Miehellä kolme.
Jos tämä asia nyt hiertää niin paljon että sinun mielestäsi suhde on tässä, niin hyvä. Erotkaa heti. Voit sitten lähteä nopeasti etsimään sitä miestä joka olisi vielä valmis tekemään sinulle lapsen, jos lapsilukusi ei ollutkaan täynnä.
Nykyisellä miehelläsi on lapsiluku täynnä, hänen ei tarvitse asiaa enää miettiä. Hän on miettinyt jo. Jos tuo päätös ei sinulle kelpaa, ei miehellekään tarvitse kelvata se, että sinä vielä mietit. Mies ei sinun kanssasi enempää lapsia halua, joten jos sinä haluat, niin joudut joka tapauksessa tekemään ne jonkun muun miehen kanssa.
Joten mikä on ongelma?
Tämä on täydellinen esimerkki siitä miten suomalaisissa parisuhteissa ei tunnetasolla kohdata toisia (esimerkiksi tähän päätökseen liittyen toisen tuskaa, surua jne). Tällainen ajattelutapa selittää hyvin sen miksi avioerot ovat niin yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Naisen hedelmällinen ikä menee ohi niin nopeasti, ettei ole kovin reilua mieheltä kärsimättömyyttään viedä pois naisen viimeiset mahdollisuudet miettiä haluaisiko lapsia vielä vai ei. Tuo voisi monelle naiselle olla se viimeinen pisara, joka kallistaisi vaakakupin sen suuntaan, ettei tässä parisuhteessa loppuelämänsä halua viettää (haaveili niistä lapsista tai ei).
Mitä miettimistä siinä on, että haluaako hän lapsia miehen kanssa joka ei halua enempää lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen hedelmällinen ikä menee ohi niin nopeasti, ettei ole kovin reilua mieheltä kärsimättömyyttään viedä pois naisen viimeiset mahdollisuudet miettiä haluaisiko lapsia vielä vai ei. Tuo voisi monelle naiselle olla se viimeinen pisara, joka kallistaisi vaakakupin sen suuntaan, ettei tässä parisuhteessa loppuelämänsä halua viettää (haaveili niistä lapsista tai ei).
Mitä miettimistä siinä on, että haluaako hän lapsia miehen kanssa joka ei halua enempää lapsia?
Onko mies valmis henkisesti tukemaan naista, jos hän tuo esiin pettymystään asiaan? Ellei ole, niin suhteella ei ole tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Mikä tuossa on hätiköityä, jos miehellä on jo kolme lasta eikä enempää halua?
2) Millä tavalla tämä vasektomiapäätös nyt on hätiköity päätös, jos lapsia on hänellä jo kolme?
3) Mitä järkeä on odottaa vielä muutama vuosi, jos hän tietää, ettei lapsia enää halua?
4) Miksi sinun pitää saada olla se joka päättää milloin mies teettää vasektomian?
5) Miksi mies ei saa itse päättää siitä milloin teettää vasektomian?
Vastaisitko jokaiseen kysymykseen yksitellen.
Älä vastaa samassa kahteen kysymykseen, vaan vastaa jokaiseen erikseen, eri tavalla.
Kuten varmaankin tajuat, kysymykset 1 ja 2 eivät ole sama asia, kuten eivät 4 ja 5:kaan.
1) Mies teki päätöksen raskaassa elämänvaiheessa eli paineessa ajatuksella "ei tätä enää". Sama kun kysyisi synnyttävältä naiselta kesken pahimman supistuksen, haluaako tämä vielä kuinka monta lasta -> vastaus tuossa tilanteessa olisi todennäköisesti ettei enää ikinä hanki lapsia. Myöhemmin vastaus voi olla jotain muuta.
2) Hän on ennenkin tehnyt päätöksen ettei halua enempää lapsia, silti sai niitä vielä kaksi. Tämä viimeisin päätös syntyi vasta kuopuksen syntymän jälkeen, kun muutenkin oli ollut raskas vuosi takana. Itse tekisin näin radikaalin päätöksen vasta seesteisemmän ajanjakson aikana. Päätökseen vaikuttaa myös vahvasti se, että mies ei halua käyttää kondomia oman nautintonsa vuoksi.
3) Juuri noista kahdesta mainitsemastani syystä eli että voi sitten oikeasti olla 100% varma ettei niitä lapsia halua. Lisäksi noiden vuosien aikana voisi vaimonkin mieli olla käsitellyt asian ja mies saisi myös vaimon tuen päätökselleen.
4) Ei minun tarvitsekaan saada sitä päättää! Olen miehellekin sen sanonut, että minä en voi olla se, joka hänen vasektomiastaan päättää, kun on aiemmin kysellyt minulta "lupaa" siihen.
5) Mies saa toki itse päättää ja on päättänytkin. Minun ei silti tarvitse olla asiasta yhtä mieltä. Toin tässä esiin sen, että olisin toivonut toisenlaista ratkaisua asiaan (eli että päätös vasektomiasta tehtäisiin myöhemmin, kun olen ensin toipunut raskauden hormonimyrskyistä).
Ja ennen kaikkea pohdin sitä, että mitä tälläinen tekee parisuhteelle, kun koen tulleeni jyrätyksi näin isossa asiassa.
Ja ei, miehen jyräämistä ei ole se, että hän lykkäisi tätä päätöstä jollakin vuodella. Miehen jyräämistä olisi se, jos pakottaisin hänet hankkimaan lisää lapsia vasten tahtoaan.
Tämä kuulostaa NIIN siltä, että olet jo painostanut miehen kahteen lisälapseen. Nyt miehen mitta on täysi, ja hän haluaa vasektomialla varmistaa, ettei näin enää käy.
Sitäpaitsi tuossahan sinulla on ollut jo vuosikausia aikaa totutella ajatukseen ettei mies halua enempää lapsia, kun hän on jo kahdesti ollut sitä mieltä! Sä olet kahdesti saanut tahtosi läpi, anna nyt miesraukalle jotain päätösvaltaa elämäänsä 😑.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei anna puolison tunteille mitään painoarvoa, niin on turha ihmetellä, jos puoliso saa tarpeekseen.
Ja mitähän painoarvoa ap antaa miehensä tunteille ja mielipiteelle? Ei niin mitään.
Tämä.
Aloittaja pimpittää täällä että mies ei ajattele hänen tunteitaan ollenkaan!!! :(
Mutta kun aloittajalta kysytään että millä tavalla sinä sitten ajattelet sen miehen tunteita, niin vastaus on"En mitenkään. Mutta ei mun tarvitse, kun MÄ haluan YKSIN päättää."
Että onko tämä nyt yhtään sen reilumpaa?
Aloittaja, mitä sinä vingut?Sinulla on neljä lasta. Miehellä kolme.
Jos tämä asia nyt hiertää niin paljon että sinun mielestäsi suhde on tässä, niin hyvä. Erotkaa heti. Voit sitten lähteä nopeasti etsimään sitä miestä joka olisi vielä valmis tekemään sinulle lapsen, jos lapsilukusi ei ollutkaan täynnä.
Nykyisellä miehelläsi on lapsiluku täynnä, hänen ei tarvitse asiaa enää miettiä. Hän on miettinyt jo. Jos tuo päätös ei sinulle kelpaa, ei miehellekään tarvitse kelvata se, että sinä vielä mietit. Mies ei sinun kanssasi enempää lapsia halua, joten jos sinä haluat, niin joudut joka tapauksessa tekemään ne jonkun muun miehen kanssa.
Joten mikä on ongelma?
Tämä on täydellinen esimerkki siitä miten suomalaisissa parisuhteissa ei tunnetasolla kohdata toisia (esimerkiksi tähän päätökseen liittyen toisen tuskaa, surua jne). Tällainen ajattelutapa selittää hyvin sen miksi avioerot ovat niin yleisiä.
Tunnetasolla voidaan mälvätä ap:n tuskaa, kun hänestä ei tulekaan viidettä kertaa äitiä, kun on niin tyhjä syli EHKÄ, kun ap EHKÄ haluaisi vielä varata miehen kannalta huonoa seksiä (raskautumisen pelko) vuosikausiksi (puhuu tosissaan muutamasta vuodesta), miten pahalta tuntuu, että mies ei enää lapsia halua, vaikka kuinka kauan. Kohdata toisensa joka perjantai-ilta pohtimaan tätä yhdessä.
Tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa mitenkään siihen,, tekeekö mies vassun vai ei. Enkä oikeasti käsitä, mihin ap aikaa tarvitsee, ellei siihen, että hän yrittää varmistaa, että hänen tahtonsa toteutuu,
Entäpä ap, jos mies antaa sinulle "aikaa sulatella" ja miettiä, tahtoisitko kenties kumminkin teille vielä sen kuudennen lapsen. Tulet tulokseen, että kyllä tahdot. Mitä, jos mies edelleen on sulattelujesi ja päätöksen tekosi jälkeenkin sitä mieltä, että mutta kun hän ei tahdo lasta, vaan vassun? Miten sitten suu pannaan?
Ymmärrätkö, että olet nyt vain vaatimassa aikaa itsellesi tehdä päätös, jonka mies on tehnyt OMALTA KOHDALTAAN jo? Ihan sama, vaikka kuinka sen vuoksi, että on ollut rankkaa eikä hän tämmöistä enää jaksa eikä tahdo. Se on kuule ihan pätevä päätöksenteon syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen hedelmällinen ikä menee ohi niin nopeasti, ettei ole kovin reilua mieheltä kärsimättömyyttään viedä pois naisen viimeiset mahdollisuudet miettiä haluaisiko lapsia vielä vai ei. Tuo voisi monelle naiselle olla se viimeinen pisara, joka kallistaisi vaakakupin sen suuntaan, ettei tässä parisuhteessa loppuelämänsä halua viettää (haaveili niistä lapsista tai ei).
Tämähän juuri mahdollistaa sen, että ap voi miettiä mitä tekee tulevaisuudellaan. Nykyisen miehensä kanssa ei tule enää lapsia, mutta tulisiko jonkun muun kanssa.
Mutta jos ap nimenomaan toivoisi mieheltä vain aikaa yhdessä vielä rauhassa miettiä mitä tehtäisiin, ei välttämättä uutta parisuhdetta ja uutta lasta. Mies toimii diktaattorin tavoin sanellessaan täysin yksipuolisesti miten lapsiluvun kanssa toimitaan.
Mitä tässä pitää miettiä yhdessä, jos toinen ei lapsia halua? Tässä asiassa ei ole olemassa mitään kompromissia vaan lapsi joko tulee tai ei tule. Ja jos toinen ei halua, niin sitä ei tule. Elämässä on tilanteita, joissa toinen kanta vaan yksinkertaisesti ylittää toisen. Lähtökohtaisesti oikeus kieltäytyä asiasta jota ei halua on vahvempi kuin oikeus vaatia toiselta haluamaansa asiaa. Ihmisen oikeus kieltäytyä esimerkiksi seksistä, avioliitosta, talon ostosta ja kyllä, myös lastenteosta on vahvempi kuin kumppanin oikeus vaatia sitä seksiä, avioliittoa, taloa tai lasta. Nämä asiat tapahtuvat vain jos molemmat haluavat. Jos toinen ei halua, niin asia ei yksinkertaisesti tapahdu.
Otsikko jo kertoo kaiken tarvittavan. Ap ei halua mitään ”sulatteluaikaa” vaan säilyttää mahdollisuuden lapsensaantiin.
Jos se mies ei lapsia enää halua, mitään mahdollisuutta ei raskautumiseen tarvitse olla koska sellaista ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai, että miehellä ei saisi olla päätösvaltaa edes omaan kehoonsa? Seuraavaksi varmaan varaat oikeuden miehen ajatuksiin?
Onpas täällä hienosti osattu vetää vääriä johtopäätöksiä moneen otteeseen. Mulle on täysin ok, että mies toteaa tässä hetkessä ettei halua enempää lapsia. En minäkään halua juuri nyt. Mutta sitä ei voi tietää 5 vuoden päästä, millainen tilanne silloin on. Vanhimmat lapset kun on jo muuttaneet silloin pois kotoa. Haluaisin itse, että näin iso päätös tehtäisiin yhdessä vasta sitten, kun se on ajankohtainen. Tällä hetkellä se ei sitä ole.
Ja vieläkään kukaan ei ole ketään pakottanut hankkimaan lapsia vasten tahtoaan! Meillä se oli nimenomaan mies, joka halusi harrastaa seksiä ilman ehkäisyä ja kuka halusi naimisiin vaikka ensi treffeillä mulle ilmoitti ettei enää koskaan kumpaakaan halua. Muutamassa vuodessa se mieli kuitenkin muuttui, joten minulla on hyvä syy epäillä, että niin voi käydä uudelleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja: Vastaa rehellisesti että mitä järkeä on pitkittää vasektomiaan menoa?
Mies ei enempää lapsia halua. Hän on jo aiemmin tehnyt tuon päätöksen, ja kun lapsia on tullut vielä uusi, on tuo päätös vain voimistunut.
Se pikkulapsiaika on hänelle joka kerta yhtä kamalaa, eikä hän halua kokea sitä enää koskaan. Niistä vauvoista kun kasvaa lapsia, joista on myös huolehdittava. Mies näyttää tuon tajuavan, sinä et.
Miksi haluat lisäaikaa?
Mies ei enempää lapsia halua, joten miksi itket sitä että hän laittaa putket tukkoon nyt?
Sinä siis haluat kuitenkin lisää lapsia?
No, mies ei halua ainakaan sinun kanssasi. Eikä kenenkään kanssa, jos vasektomiaan on menossa. Mikä kohta jäi epäselväksi?
Sanoit itsekin että jos tulisit vielä raskaaksi, niin et aborttia tekisi. Mies haluaa varmistaa sen että et tule ainakaan hänelle raskaaksi.
Jos enemmän lapsia haluat, tarvitset siihen jonkun muun miehen. Tiedät sen jo nyt.
Miksi et siis anna miehen tehdä niin kuin haluaa? Miksi sinun pitää saada päättää siitä, milloin mies tekee vasektomian?
Jos mies käskisi sinun mennä steriin nyt, niin menisitkö? No et menisi.
Mies haluaa mennä vasektomiaan nyt, joten miksi ei saisi mennä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: Vastaa rehellisesti että mitä järkeä on pitkittää vasektomiaan menoa?
Mies ei enempää lapsia halua. Hän on jo aiemmin tehnyt tuon päätöksen, ja kun lapsia on tullut vielä uusi, on tuo päätös vain voimistunut.Se pikkulapsiaika on hänelle joka kerta yhtä kamalaa, eikä hän halua kokea sitä enää koskaan. Niistä vauvoista kun kasvaa lapsia, joista on myös huolehdittava. Mies näyttää tuon tajuavan, sinä et.
Miksi haluat lisäaikaa?
Mies ei enempää lapsia halua, joten miksi itket sitä että hän laittaa putket tukkoon nyt?Sinä siis haluat kuitenkin lisää lapsia?
No, mies ei halua ainakaan sinun kanssasi. Eikä kenenkään kanssa, jos vasektomiaan on menossa. Mikä kohta jäi epäselväksi?Sanoit itsekin että jos tulisit vielä raskaaksi, niin et aborttia tekisi. Mies haluaa varmistaa sen että et tule ainakaan hänelle raskaaksi.
Jos enemmän lapsia haluat, tarvitset siihen jonkun muun miehen. Tiedät sen jo nyt.
Miksi et siis anna miehen tehdä niin kuin haluaa? Miksi sinun pitää saada päättää siitä, milloin mies tekee vasektomian?
Jos mies käskisi sinun mennä steriin nyt, niin menisitkö? No et menisi.
Mies haluaa mennä vasektomiaan nyt, joten miksi ei saisi mennä?
En ole missään kohtaa sanonut, etten tekisi aborttia. Se oli joku toinen. Ja onko tämä todellakin sellainen aihe, josta ei saa täällä keskustella ilman, että se menee jankkaamiseksi kuinka väärässä olen? En ole myöskään missään kohtaa sanonut että olisin kieltämässä mieheltä vasektomian. Olen vain puhunut siitä, kuinka mielestäni nyt ei ole sille oikea aika. Siihenhän minä en voi vaikuttaa mitä mieheni asian suhteen päättää tehdä. Täältä kaipasin keskustelua aiheesta miten tälläinen suuresta asia erimieltä oleminen vaikuttaa parisuhteeseen. Onko sitä mahdollista jatkaa sovussa vaikka tälläinen asia hiertää välejä?
En tekisi aborttia, vaikka vasektomia pettäisi. Itkeköön mies sitten.
En ole missään kohtaa sanonut, etten tekisi aborttia.
Tuoko oli jonkun muun kommentti? Eli sinä siis tekisit abortin jos vielä tulisit raskaaksi? Ihan tuosta vain tekisit abortin, jos mies silloin sanoisi ettei enää lasta halua?
Se on miehen päätös. Jos sitten joskus haluatkin uuden lapsen voithan sen vielä tehdä. Mies tietää ettei tule haluamaan enempää joten siinä tapauksessa etsit vaan toisen miehen isäksi.
Alkuperäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: Vastaa rehellisesti että mitä järkeä on pitkittää vasektomiaan menoa?
Mies ei enempää lapsia halua. Hän on jo aiemmin tehnyt tuon päätöksen, ja kun lapsia on tullut vielä uusi, on tuo päätös vain voimistunut.Se pikkulapsiaika on hänelle joka kerta yhtä kamalaa, eikä hän halua kokea sitä enää koskaan. Niistä vauvoista kun kasvaa lapsia, joista on myös huolehdittava. Mies näyttää tuon tajuavan, sinä et.
Miksi haluat lisäaikaa?
Mies ei enempää lapsia halua, joten miksi itket sitä että hän laittaa putket tukkoon nyt?Sinä siis haluat kuitenkin lisää lapsia?
No, mies ei halua ainakaan sinun kanssasi. Eikä kenenkään kanssa, jos vasektomiaan on menossa. Mikä kohta jäi epäselväksi?Sanoit itsekin että jos tulisit vielä raskaaksi, niin et aborttia tekisi. Mies haluaa varmistaa sen että et tule ainakaan hänelle raskaaksi.
Jos enemmän lapsia haluat, tarvitset siihen jonkun muun miehen. Tiedät sen jo nyt.
Miksi et siis anna miehen tehdä niin kuin haluaa? Miksi sinun pitää saada päättää siitä, milloin mies tekee vasektomian?
Jos mies käskisi sinun mennä steriin nyt, niin menisitkö? No et menisi.
Mies haluaa mennä vasektomiaan nyt, joten miksi ei saisi mennä?
En ole missään kohtaa sanonut, etten tekisi aborttia. Se oli joku toinen. Ja onko tämä todellakin sellainen aihe, josta ei saa täällä keskustella ilman, että se menee jankkaamiseksi kuinka väärässä olen? En ole myöskään missään kohtaa sanonut että olisin kieltämässä mieheltä vasektomian. Olen vain puhunut siitä, kuinka mielestäni nyt ei ole sille oikea aika. Siihenhän minä en voi vaikuttaa mitä mieheni asian suhteen päättää tehdä. Täältä kaipasin keskustelua aiheesta miten tälläinen suuresta asia erimieltä oleminen vaikuttaa parisuhteeseen. Onko sitä mahdollista jatkaa sovussa vaikka tälläinen asia hiertää välejä?
No aivan varmasti alkaa, jos asenteesi on tuo, että käyt jankkaamaan ja painostamaan. Minäkin halusin kolme lasta, mies vain kaksi. Ei ole hiertänyt välejä, koska minulle on itsestään selvää, että lapsia hankitaan vain silloin kun molemmat sitä haluavat ja siihen sitoutuvat. Jos toinen ei halua niin homma on selvä ja lapsiluku täynnä. Ei siinä ole enää mitään neuvoteltavaa, kun toinen on tällaisessa asiassa päätöksensä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: Vastaa rehellisesti että mitä järkeä on pitkittää vasektomiaan menoa?
Mies ei enempää lapsia halua. Hän on jo aiemmin tehnyt tuon päätöksen, ja kun lapsia on tullut vielä uusi, on tuo päätös vain voimistunut.Se pikkulapsiaika on hänelle joka kerta yhtä kamalaa, eikä hän halua kokea sitä enää koskaan. Niistä vauvoista kun kasvaa lapsia, joista on myös huolehdittava. Mies näyttää tuon tajuavan, sinä et.
Miksi haluat lisäaikaa?
Mies ei enempää lapsia halua, joten miksi itket sitä että hän laittaa putket tukkoon nyt?Sinä siis haluat kuitenkin lisää lapsia?
No, mies ei halua ainakaan sinun kanssasi. Eikä kenenkään kanssa, jos vasektomiaan on menossa. Mikä kohta jäi epäselväksi?Sanoit itsekin että jos tulisit vielä raskaaksi, niin et aborttia tekisi. Mies haluaa varmistaa sen että et tule ainakaan hänelle raskaaksi.
Jos enemmän lapsia haluat, tarvitset siihen jonkun muun miehen. Tiedät sen jo nyt.
Miksi et siis anna miehen tehdä niin kuin haluaa? Miksi sinun pitää saada päättää siitä, milloin mies tekee vasektomian?
Jos mies käskisi sinun mennä steriin nyt, niin menisitkö? No et menisi.
Mies haluaa mennä vasektomiaan nyt, joten miksi ei saisi mennä?
En ole missään kohtaa sanonut, etten tekisi aborttia. Se oli joku toinen. Ja onko tämä todellakin sellainen aihe, josta ei saa täällä keskustella ilman, että se menee jankkaamiseksi kuinka väärässä olen? En ole myöskään missään kohtaa sanonut että olisin kieltämässä mieheltä vasektomian. Olen vain puhunut siitä, kuinka mielestäni nyt ei ole sille oikea aika. Siihenhän minä en voi vaikuttaa mitä mieheni asian suhteen päättää tehdä. Täältä kaipasin keskustelua aiheesta miten tälläinen suuresta asia erimieltä oleminen vaikuttaa parisuhteeseen. Onko sitä mahdollista jatkaa sovussa vaikka tälläinen asia hiertää välejä?
No aivan varmasti alkaa, jos asenteesi on tuo, että käyt jankkaamaan ja painostamaan. Minäkin halusin kolme lasta, mies vain kaksi. Ei ole hiertänyt välejä, koska minulle on itsestään selvää, että lapsia hankitaan vain silloin kun molemmat sitä haluavat ja siihen sitoutuvat. Jos toinen ei halua niin homma on selvä ja lapsiluku täynnä. Ei siinä ole enää mitään neuvoteltavaa, kun toinen on tällaisessa asiassa päätöksensä tehnyt.
En ole asiasta mitenkään jankannut miehelleni. Tänne olen koittanut selittää omaa kantaani asiaan, mutta se on ymmärretty (tahallaan?) väärin jo monesti. Pointti ei edelleenkään ole se haluanko minä vielä lapsen vai en vaan se, että voiko tilanteesta päästä suhteessa yli ja kuinka, kerta toista ei kuunnella näin isossa asiassa. Kuten joku sanoikin tuolla jo paljon aiemmin, miehelläni on tapana yleensäkin vältellä vaikeita keskusteluja ja toimii sit vain oman päänsä mukaan muita huomioimatta. Tässäkin tilanteessa samaan lopputulokseen voi päätyä kahdella tavalla:
A) Mies ei välitä minusta ja tekee kuten tykkää, parisuhde saattaa asiasta kärsiä
B) Keskutelemme asiasta niin kauan kunnes molemmat on samaa mieltä ja mies tekee vasektomian vasta sitten, parisuhde ei kärsi
Minun mieheni päätti tässä asiassa toimia tuola ensimmäisellä tavalla. Minä en vielä tiedä omaa suhtautumistani asiaan. En ainakaan tyytyväinen ole.
Alkuperäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja: Vastaa rehellisesti että mitä järkeä on pitkittää vasektomiaan menoa?
Mies ei enempää lapsia halua. Hän on jo aiemmin tehnyt tuon päätöksen, ja kun lapsia on tullut vielä uusi, on tuo päätös vain voimistunut.Se pikkulapsiaika on hänelle joka kerta yhtä kamalaa, eikä hän halua kokea sitä enää koskaan. Niistä vauvoista kun kasvaa lapsia, joista on myös huolehdittava. Mies näyttää tuon tajuavan, sinä et.
Miksi haluat lisäaikaa?
Mies ei enempää lapsia halua, joten miksi itket sitä että hän laittaa putket tukkoon nyt?Sinä siis haluat kuitenkin lisää lapsia?
No, mies ei halua ainakaan sinun kanssasi. Eikä kenenkään kanssa, jos vasektomiaan on menossa. Mikä kohta jäi epäselväksi?Sanoit itsekin että jos tulisit vielä raskaaksi, niin et aborttia tekisi. Mies haluaa varmistaa sen että et tule ainakaan hänelle raskaaksi.
Jos enemmän lapsia haluat, tarvitset siihen jonkun muun miehen. Tiedät sen jo nyt.
Miksi et siis anna miehen tehdä niin kuin haluaa? Miksi sinun pitää saada päättää siitä, milloin mies tekee vasektomian?
Jos mies käskisi sinun mennä steriin nyt, niin menisitkö? No et menisi.
Mies haluaa mennä vasektomiaan nyt, joten miksi ei saisi mennä?
En ole missään kohtaa sanonut, etten tekisi aborttia. Se oli joku toinen. Ja onko tämä todellakin sellainen aihe, josta ei saa täällä keskustella ilman, että se menee jankkaamiseksi kuinka väärässä olen? En ole myöskään missään kohtaa sanonut että olisin kieltämässä mieheltä vasektomian. Olen vain puhunut siitä, kuinka mielestäni nyt ei ole sille oikea aika. Siihenhän minä en voi vaikuttaa mitä mieheni asian suhteen päättää tehdä. Täältä kaipasin keskustelua aiheesta miten tälläinen suuresta asia erimieltä oleminen vaikuttaa parisuhteeseen. Onko sitä mahdollista jatkaa sovussa vaikka tälläinen asia hiertää välejä?
No aivan varmasti alkaa, jos asenteesi on tuo, että käyt jankkaamaan ja painostamaan. Minäkin halusin kolme lasta, mies vain kaksi. Ei ole hiertänyt välejä, koska minulle on itsestään selvää, että lapsia hankitaan vain silloin kun molemmat sitä haluavat ja siihen sitoutuvat. Jos toinen ei halua niin homma on selvä ja lapsiluku täynnä. Ei siinä ole enää mitään neuvoteltavaa, kun toinen on tällaisessa asiassa päätöksensä tehnyt.
En ole asiasta mitenkään jankannut miehelleni. Tänne olen koittanut selittää omaa kantaani asiaan, mutta se on ymmärretty (tahallaan?) väärin jo monesti. Pointti ei edelleenkään ole se haluanko minä vielä lapsen vai en vaan se, että voiko tilanteesta päästä suhteessa yli ja kuinka, kerta toista ei kuunnella näin isossa asiassa. Kuten joku sanoikin tuolla jo paljon aiemmin, miehelläni on tapana yleensäkin vältellä vaikeita keskusteluja ja toimii sit vain oman päänsä mukaan muita huomioimatta. Tässäkin tilanteessa samaan lopputulokseen voi päätyä kahdella tavalla:
A) Mies ei välitä minusta ja tekee kuten tykkää, parisuhde saattaa asiasta kärsiä
B) Keskutelemme asiasta niin kauan kunnes molemmat on samaa mieltä ja mies tekee vasektomian vasta sitten, parisuhde ei kärsiMinun mieheni päätti tässä asiassa toimia tuola ensimmäisellä tavalla. Minä en vielä tiedä omaa suhtautumistani asiaan. En ainakaan tyytyväinen ole.
Se, että teillä on huono keskusteluyhteys on erillinen asia siitä, että miehesi haluaa vasektomian juuri nyt. Teidän pitäisi ylipäätään kohentaa keskusteluyhteyttä, mutta sinun pitää myös ymmärtää, mitkä ovat asioita, joista keskustellaan niin kauan, että molemmat ovat samaa mieltä ja mitkä ovat toisen omia asioita, joissa sinulla ei ole oikeutta vaatia keskusteluja ja yhteistä päätöksentekoa. Halu lapsiin on tälläinen, jossa sinun keskusteluvaatimuksesi näyttäytyy, ikävä kyllä, haluna vaikuttaa toisen omiin asioihin tavalla, josta saat täällä kritiikkiä.
Pahalta kuulostaa, sori vaan, sekin, että korostat koko ajan, että et vielä tiedä, mitä mieltä olet, mutta olet sitä mieltä, että miehen pitää - tässä omassa asiassaan - odotella sitä, että sinä teet päätöksesi.
Tämä asia voi hyvin erottaa teidät. Mutta se voi tehdä sen, toivon että ajattelet myös tältä kannalta, siksi, että mies ei voi ymmärtää, että sinä haluat venyttää hänen tekemäänsä päätöstä viidellä vuodella, pitää häntä 5 (viisi!) vuotta löysässä hirressä.
Jokainen aikuinen ymmärtää, että vasektomia, sanotaan aivan mitä tahansa, on sentään turvallisin ehkäisykeino, kun muut voivat hyvin pettää. Siksi mies haluaa sen nyt.
Eli: jos saat tahtosi läpi ja mies jää odottelemaan päätöstäsi, voit tietysti olla tyytyväinen, koska "päätätte yhdessä sitten aikanaan". Mutta toisaalta älä hämmästy, jos miehen into seksiin hälvenee ja hän etääntyy sinusta muutenkin. Katotaan sitten viiden vuoden päästä, jos ollaan samalla viivalla siitä, mitä seksistä voi seurata ja ollaanko tässä miten yksimielisiä.
1) Mies teki päätöksen raskaassa elämänvaiheessa eli paineessa ajatuksella "ei tätä enää". Sama kun kysyisi synnyttävältä naiselta kesken pahimman supistuksen, haluaako tämä vielä kuinka monta lasta -> vastaus tuossa tilanteessa olisi todennäköisesti ettei enää ikinä hanki lapsia. Myöhemmin vastaus voi olla jotain muuta.
2) Hän on ennenkin tehnyt päätöksen ettei halua enempää lapsia, silti sai niitä vielä kaksi. Tämä viimeisin päätös syntyi vasta kuopuksen syntymän jälkeen, kun muutenkin oli ollut raskas vuosi takana. Itse tekisin näin radikaalin päätöksen vasta seesteisemmän ajanjakson aikana. Päätökseen vaikuttaa myös vahvasti se, että mies ei halua käyttää kondomia oman nautintonsa vuoksi.
3) Juuri noista kahdesta mainitsemastani syystä eli että voi sitten oikeasti olla 100% varma ettei niitä lapsia halua. Lisäksi noiden vuosien aikana voisi vaimonkin mieli olla käsitellyt asian ja mies saisi myös vaimon tuen päätökselleen.
4) Ei minun tarvitsekaan saada sitä päättää! Olen miehellekin sen sanonut, että minä en voi olla se, joka hänen vasektomiastaan päättää, kun on aiemmin kysellyt minulta "lupaa" siihen.
5) Mies saa toki itse päättää ja on päättänytkin. Minun ei silti tarvitse olla asiasta yhtä mieltä. Toin tässä esiin sen, että olisin toivonut toisenlaista ratkaisua asiaan (eli että päätös vasektomiasta tehtäisiin myöhemmin, kun olen ensin toipunut raskauden hormonimyrskyistä).
Ja ennen kaikkea pohdin sitä, että mitä tälläinen tekee parisuhteelle, kun koen tulleeni jyrätyksi näin isossa asiassa.
Ja ei, miehen jyräämistä ei ole se, että hän lykkäisi tätä päätöstä jollakin vuodella. Miehen jyräämistä olisi se, jos pakottaisin hänet hankkimaan lisää lapsia vasten tahtoaan.