Apua, meillä on koira ja mies on kutsunut kylään ihmisiä joiden lapset pelkää hysteerisesti koiria
Suostuin tuohon vierailuun kun ymmärsin että vaan perheen aikuiset tulee käväisemään kahvilla. Mutta päättivätkin ottaa lapsensa mukaan. Perheen äiti inhoaa koiria ja on siirtänyt inhonsa lapsiinsa koirapelon muodossa. Lapset alkavat parkua jos koira edes katsoo päin.
He ovat joskus olleet meidän mökillä kylässä, ja silloin olen hoitanut tilanteen niin että kun ihmiset on ulkona, koira on sisällä ja päinvastoin. Silloinkin jos minä en ole koko ajan 110% valppaana vaan menen vaikkapa tiskaamaan olen saanut juosta hätiin jonkun mukuloista kirkuessa hysteerisesti koska koira on tullut haistamaan sitä -vanhempansa eivät tietenkään ole voineet vahtia lastaan ja koiraa.
Meillä on aika oveton avara asunto joten koiraa ei voi sulkea mihinkään. Ainoat ovelliset tilat on kylppäri, jonne koiraa ei tietenkään voi teljetä koska ihmisten on päästävä vessaan ja makuuhuoneet, joihin koira ei normaalisti saa mennä, joten sitä ei voi teljetä niihin. Enkä muutenkaan oikein pidä ajatuksesta että koirani teljettäisiin johonkin omassa kodissaan siksi että joku ihminen on nähnyt hyväksi jättää lapsensa totuttamatta eläimiin.
Voinko vaan ottaa sen linjan että koira asuu meillä ja on kotonaan kuin kotonaan, ja lapset on vanhempiensa vastuulla? Koira ei ole millään tavalla kiinnostunut lapsista ja käyttäytyy hyvin rauhallisesti, mutta haluaisi tietysti käydä nuuhkaisemassa ihmisten tultua, ja saattaa tietysti kulkea lapsen ohi ollessaan menossa vaikkapa vesikupilleen. Tuon tyyppisistä tapauksista on aikaisemmin seurannut hysteeristä kirkumista.
Kommentit (60)
Ap, se on silleen että vieraat voi poistua jos koira ei kiinnosta. Teidän koti, teidän säännöt.
Koiran paikka on laumahierarkian alimpana, kyllä sen voi komentaa omaan petiinsä vierailun ajaksi. Ja ne lapset rajataan kauas koiran paikasta.
Kertoo kyllä kaiken oleellisen rakkihulluista tämä ketju... Ei yhtään sympatiaa lapsille vaan haukutaan vain ja muut vähämieliset plussaa ihan simona.
Vastauksena tuolle häkitystä suosittelevalle, että Suomessa toistuva koiran häkissä pitäminen esim. yön tai työpäivän ajan on eläinsuojelulaissa kielletty. Tai saa toki pitää, kun häkki on koiran kokoon nähden riittävän iso eli pienellä 10kg koiralla pinta-ala väh. 2,5 m2 ja 40kg koiralla väh. 4,5m2. Kuljetushäkit eivät tätä ehtoa täytä. Tilapäinen häkitys esim. leikkauksen jälkeen vaadittavan liikuntarajoituksen ja hyppy-ja juoksukiellon takia on lyhytaikaisesti sallittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovi vieraitten kanssa, että koira tulee nuuhkaisemaan niin, että sinä pidät sitä kiinni. Vapaana olevat koirat ovat pelkääjän mielestä se pahin.
Ja jos tosiaan koirasi tunnet, että ei nuuskaisun jälkeen enää kiinnosta, niin ei luulisi olevan ongelmaa.
Opeta sinä koko perhettä. Älä pakota kohtaamaan riehkaavaa "vapaata" koiraa eteisessä.
Koira ei siis todellakaan riehu eteisessä, vaan rauhallisesti lonsii paikalle, nuuhkii housunlahkeet ja menee takaisin omiin hommiinsa. Ja toki pysyy käskettynä petillään sen aikaa että vieraat saat takkinsa pois.
En jotenkin usko että koiran sitominen tuolinjalkaan auttaisi. Mökillä koira on aina kiinni ulkona, ja silti nuo lapset onnistuvat menemään niin lähelle sitä että pelästyttävät itsensä. Tietenkään lapsi ei voi hahmottaa miten pitkälle koira pääsee juoksunarunsa kanssa.
Ja ainakaan toistaiseksi ketään muuta kuin minua ei ole kiinnostanut vahtia koiran ja lasten välistä vuorovaikutusta. Tämä tuttavaperhe kun on niin koirainhoinen, he eivät tunnu tajuavan että koiria ja pikkulapsia on pakko vahtia ihan joka hetki (paitsi jos ovat samaa perhettä). Mieheni taas on sitä mieltä että lapset ei kuole siihen että pelästyvät. Eivät tietenkään kuolekaan mutta pelko vaan vahvistuu.
-ap-
mua kyllä vähän ihmetyttää, miksi ne vieraat ovat teille tulossa jos kerran noin kovasti koiraa pelkäävät. Minkä ikäisiä ne lapset ovat? Meillä on joskus käynyt lasten kavereita jotka pelkäävät koiraa, ja olen heille kertonut miten pitää toimia ettei koira kiinnostu heistä. Kyllä minusta vastuu on nyt sillä kylään tulevalla perheellä, he tietävät että teillä on se koira ja päättävät silti teille tulla. En tekisi erityisjärjästelyjä.
No jaa, tulevat jos tulevat, kuitenkin tietävät että teillä on koira. Mun mielestä se ei ole sun tehtävä miettiä tätä kohtaamista. Vanhemmat ovat päättäneet tuoda lapset, vanhemmat ovat sitten miettineet miten homma hoidetaan. En mäkään voi vaatia, että jos menen Liisalle kylään niin Pekka on laitettava komeroon koska en oikein pidä Pekasta. Mulla on itselläni lapsia, koirakin on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asentaisin sen oveen koiraportin.
Vai vielä koiraportti pitäisi ostaa yksien vieraiden takia?
Laita kasassa oleva pyykkiteline oven eteen aidaksi, tue jollain tuolilla ettei kaadu.
Niksi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asentaisin sen oveen koiraportin.
Vai vielä koiraportti pitäisi ostaa yksien vieraiden takia?
Laita kasassa oleva pyykkiteline oven eteen aidaksi, tue jollain tuolilla ettei kaadu.
Siis teline oviaukkoon.
Laittaisin viestin että muistattehan tosiaan että meillä on tämä koira, niin katsokaa sitten lastenne perään sen asian suhteen.
Teidän kotinne on myös koiran koti, ei vieraiden.
Koira saa kulkea vapaasti siellä missä normaalistikin, on lasten vanhempien ongelma pitää lapset poissa koiran luota jos se kerran on heille niin suuri ongelma. Sit olisi eri asia jos koira esim kokoajan tunkisi iholle tai hyppisi vasten jolloin toki olisi kohteliasta hillitä koiraa.
Reagoiko koira siihen että lapset alkaa kiljua vai pysyykö ihan rauhallisena? Jos meinaan ei reagoi niin haittaako se mitään että lapset kiljuu tai siis onko jonkun aikuisen pakko mennä väliin? Saattaisivat lapsetkin huomata että ei se koira tee mitään vaikka tulisikin nuuhkaisemaan :)
Miksi koiran täytyisi kärsiä turhaan vieraista? Koira on irti kotona normaaliin tappan,jos koira kytketään kiinni vieraiden ajaksi se hämmentää tilannetta entisestään koiralla,se muistaa tapahtuman . Miksi ihmeessä lapset on opetettu pelkäämään koiraa,vanhemmilla kyllä omien epäluulojen ja pelkojen siirto tapahtunut lapsiin :( Minkä rotuinen koira kyseessä? Miehesi voisi olla teidän oman perheen puolella eikä silleen,että haluaa miellyttää vieraita koiran kustannuksella jos koira suljetaan ulos tilanteesta. Eläkää omaa elämäänne omassa kodissann ja lopettakaa pelkotilojen hyväksyminen. Itselläni on pelko koiria kohtaan,mutta parantunut vähitellen olemalla normaalissa elämässä kiinni.
Minä olen laittanut koiran makuuhuoneeseen, kun vieras pelkäsi koiria. Mikä ongelma tässäkin on??
En tajua. Mitä hyysäämistä pitää harrastaa, jos ihmiset ihan itse ottavat lapset mukaan vaikka ei ole kutsuttu? Koko juttu on heidän vastuullaan. Ei aapeen. Jos koirakin vielä on noin fiksu. Koiralke on väärin laittaa se makuuhuoneeseen jos se on kiellettyä aluetta, aiheuttaa ristiriitoja. Kuka hulku rupeaa jotain turvaportteja ostelemaan siksi et joku muu tekee mitä lystää. Ne vieraat on ite vastuussa siitä et hoitavat ne fobiansa pois muita kuormittamasta. Tuollainen on vallankäyttöä. Asia on niin et talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan. Jos vieraille ei talon tavat sovi, pysykööt poissa. Nykyään on kaikenmaailman "erityisarpeisia" jotka vaatii muita pomppimaan sen oman erityisyytensä tähden. Jos vaiva on todellinen, ihminen itse on yleensä sen huomioinut, eikä vaadi maailmalta erityiskohtelua. Parasta mitä tuollaisille erityisihmisille voi tehdä on pitää omat rajat ja osoittaa ne vieraillekin. Eikä tosiaankaan tunkea kilttiä koiraa johonkin eteisen nurkkaan ahdistumaan.
Meillä ei katsottaisi ollenkaan tuollaista huonokäytöksistä perseilyä. Joko meidän perheenjäsenemme ovat rauhassa omassa kodissaan, tai sitten vierailla ei ole mitään asiaa tänne. Jos koiriamme kohdellaan huonosti, en ole edes tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa.
Minä ohjeistaisin vieraita vain, että koiraa ei sitten saa turhaan pelotella kiljumalla, ja että koira tuskin on heistä edes kiinnostunut jos käyttäytyvät rauhallisesti.
Tuskin kukaan opettaa lapsilleen mitään pelkoja. Joskus ihmiset nyt vain selittämättömästi pelkäävät jotain esim. vaikka korkeita paikkoja. Ei kai sitäkään pelkoa kukaan keneltäkään opi. Itse pelkään just koiria ja vaikka kuinka olen yrittänyt tottua niihin niin vaikkapa vapaana vastaan tuleva koira saa minut aina säikähtämään. Toivoisin ymmärtävää asennetta koirien omistajilta. Älkää ainakaan heti päästä koiraa irti ja olin päin vieraisiin tutustumaan.
Meillä lapsi pelkää koiria, kiitos irtokoiran, joka puri lasta tämän ollessa viisi. (Haukkui ja juoksi pyöräilevän lapsen perässä ja sitten iski hampaat lapsen jalkaan). Pelon hoito on vaiheessa, pikkuhiljaa sitä tehdään, ei ole mikään nopea prosessi. Mutta ei itselle tulisi mieleenkään mennä lapsen kanssa kyläilemään perheeseen, jossa on koiria, ja olettaa että isäntäväki heivaa koirat kotoaan vierailun ajaksi.
Niin arkipäivää meillä. Kaikkien ystäväperheiden tytöt (ei yksikään poika) ovat hysteerisesti pelänneet koiria. Meillä on ollut koiria 20 vuotta, ja aina sama laulu. "Me tullaan kyllä, mutta meidän pirkko-elina pelkää ihan hirveästi koiria". Ja melkein aina koirapelko on äidin aiheuttamaa. En ole korvaa lotkauttanut, sanonut vain että meidän koirat eivät tee mitään.
Kun vieraat tulee, koirat ovat jossakin oven takana, esim. kodinhoitohuoneessa. Ja noin tunnin päästä kun lapsivieraat kotiutuneet, päästetään koirat vapaaksi. Ne tulevat haistelemaan ja häipyvät sitten. Usein näiden tyttöjen koirapelko on sillä kuitattu. Menevät loppuvierailulla jo itse silittämään.
Voi kun olisi meilläkin tuttavaperhe, jossa olisi kiltti ja rauhallinen koira.
Minua itseäni on lapsena purrut kasvoihin koira, mutta ihme kyllä en koskaan ole koiria pelännyt. Minulla on nyt 3v lapsi, joka pelkää ja ei pelkää koiria. Anopilla on aivan kamala rakki, jota ei komenneta, joka on aiheuttanut lapselle ainakin jonkinasteisen koirapelon tuuppimalla lapsen kumoon ja hyppimällä päällä, louskuttaen leukojaan parin sentin päässä toisen naamasta, vouhottamalla, näykkimisellä ja kerran jopa yritti purra lasta kun tämä oli vauva.
Emme vieraile anopin luona, koska koira on kamala, eikä sitä voi laittaa ulos eikä komentaa. Silloin kun koira yritti purra lastani ja nappasin sitä niskavilloista kiinni ja annoin elämänsä huudot sille, jolloin se muuten totteli varmaan ensimmäistä kertaa elämässään ihmistä, anoppi ripitti minut tästä kauheasta teostani.
Kuitenkin, aina kun lapsi näki tuon koiran, alkoi huutaa ja itkeä hysteerisenä ja halusi äkkiä syliin, vaikka olisi ollut aidan takana. Kuitenkin kun kuljemme vaikka kaupungilla ja vastaan tulee koira, jos koira kulkee rauhallisesti, eikä vouhota ympäriinsä, lapsi on kiinnostunut koirasta ja haluaa katsella sitä pitkäänkin. Remmirähjiä tai edestakaisin juoksevia koiria karttaa ja haluaa syliin. En siis oikein tiedä, onko hänellä koirapelko vai ei. Itse olen hänelle näyttänyt, miten koiria silitetään ja koirat on kivoja jne. kun olen kysynyt vastaantulleilta rauhallisten koirien omistajilta, saako silittää.
Haluaisin itse hankkia koiran vuoden parin päästä, mutten taida uskaltaa.
Talo elää tavallaan, mutta haluatko kotiisi ylipäätään ihmisiä joita halveksit noin kovasti?
Nimimerkillä koirapelkoisen äidin koirapelkoisen tytär joka _yrittää_ opettaa lapsensa koiramyönteisiksi, mutta sen tekee vaikeaksi paitsi omat tahattomat reaktiot niin myös koiranomistajat jotka eivät kunnioita lakeja tai rajoja ja aiheuttavat siksi ohjatun tutustumisen sijaan uhkaavia kohtaamisia (ja tarkoitan tällä esim. ulkona vastaantulijan naamalle päästettävä koiraa enkä kotonaan tulijoita nuuhkivaa turrea). Ei kukaan sinun kiusaksi ole tartuttanut pelkoa lapsiin, turha ottaa sitä noin henkilökohtaisesti.