Lue keskustelun säännöt.
Onko sähköauto oikeasti päästötön? – Moottori selvitti
19.12.2018 |
LIIKENNE Vain aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla tuotettu sähkö on päästötöntä. Fossiilisesti tuotetulla sähköllä kulkeva auto häviää päästöissä biopolttoaineilla kulkevalle.
Kun auton käyttövoiman aiheuttamat päästöt lasketaan enrgian tuotannosta sen käyttöön asti, bensiini- ja dieselautot putoavat päästötilastojen kärjestä.
Kisa puhtaimmasta käyttövoimasta ratkotaan sähkön ja biopolttoaineiden kesken. Yksiselitteistä voittajaa tässä kisassa ei ole. Energiantuotanto ratkaisee käyttövoiman koko elinkaaren mittaisen puhtauden.
Sähköauto tarvitsee runsaasti akkuja, joiden tuotanto aiheuttaa päästöjä.
Sähkömoottorin hyötysuhde on parempi kuin polttomoottorin, mutta kun lasketaan auton koko elinkaaren päästöt, ei sähköauto ole ihan niin ylivoimaisen päästötön muihin käyttövoimiin verrattuna.
Sähköauton ajonaikaiset lähipäästöt jäävät toki nollaan, mutta päästöjä syntyy sähkön tuotannossa – eri määriä sähkön tuotantotavasta riippuen.
https://www.uusimaa.fi/artikkeli/586500-onko-sahkoauto-oikeasti-paastot…
Kommentit (17)
Globaalin ilmastonmuutoksen hidastamisen suhteen sähköauton vaikutus on olematon. Paremminkin sen valmistuksen päästöt kasvattavat hiilidioksidista johtuvaa taakkaa.
Suomessa ja yleensä Pohjoismaissa ajatellaan ilmaston jatkuvan lämpenemisen jopa poistavan pakkastalvet.
Harvoin tuodaan esiin sitä, että sähköauto akkuineen on kolme kertaa polttomoottorikäyttöistä kalliimpi. Lisäksi sen rakentamiseen tarvitaan hyvin paljon energiaa metallien louhimisessa kaivoksista koboltin ja grafiitin saamiseksi. Edelleen hintaa nostaa kalliiden osien rakentaminen.
Miljoonan sähköauton valmistus ja käyttö Suomessa olisi vakavin ympäristötuho sitten toisen maailman sodan jälkeen. Tästä johtuen sähköautojen hiilineutraalisuus toteutuisi vasta kymmenien vuosien käytön myötä jos sittenkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautojen historia on mielenkiintoinen. Sähköautot eivät tee nyt tulemistaan ensimmäistä kertaa, vaan ne olivat suosittuja kulkupelejä jo autoilun ottaessa ensiaskeleitaan 1900-luvun vaihteessa ja alussa. Tuolloin sähköautojen yleistyminen tyssäsi pitkälti samoihin asioihin, joiden kanssa painitaan osittain vielä nykypäivänä; autojen lataaminen oli hidasta ja ajomatkojen pidennyttyä niiden toimintamatka ei enää riittänyt. Sähköautojen valmistus loppui kokonaan polttomoottori-Fordin massatuotannon alettua.
Nykyajan vaatimuksiin sähköautot sopivat mainiosti. Ne ovat hiljaisia, käyttökustannuksiltaan edullisia ja ympäristöystävällisiä. Täyssähköautojen toimintamatka riittää hyvin kattamaan päivittäisen ajotarpeen suurimmalla osalla ihmisistä ja ladattavien hybridien kokonaistoimintamatka on yhtä suuri kuin polttomoottoriautoilla.
Sähköautot-nimitystä käytetään usein puhuttaessa näistä kahdesta sähköautotyypistä. Kun ladattavan hybridin sähköominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti (autoa ladataan aina tilaisuuden tullen), tulee myös siinä esille sähköautoilun edut.
Sopivan autotyypin valinta riippuu pitkälti autoilijan tarpeista. Mikäli päivittäinen ajomatka on alle 100 kilometriä riittää useimpien täyssähköautojen toimintasäde hyvin kattamaan tämän. Jos taas autoilija ajaa päivittäin pitkiä matkoja, on ladattava hybridi oikea vaihtoehto. Useimpiin kahden auton talouksiin täyssähköauto on oiva valinta niin sanotuksi kakkosautoksi. Usein käy vielä niin, että ajan myötä sähköautoilu osoittautuu oivaksi menopeliksi ja kakkosautosta tuleekin perheen ykkösauto.
Sähköauton lataaminen on edullista. Sähköllä ajaminen tulee kilometriä kohden keskimäärin kolme kertaa halvemmaksi kuin bensiinillä, koska energiaa kuluu vähemmän ja sähkö on edullista verrattuna polttoaineisiin.
Täyssähköauton moottoriäänet ovat hiljaisemmat sekä auton sisällä että sen ulkopuolella. Toisaalta liikenne- ja rengasmelu voivat tuntua voimakkaammilta suurilla nopeuksilla, koska moottoriäänet eivät ole peittämässä muita ääniä. Sähköauto kiihtyy nopeammin kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriajoneuvo. Tästä on etua erityisesti kaupunkiliikenteessä.
Sähköauto ei ole huoltovapaa, mutta suhteessa polttomoottoriautoon siinä on vähemmän huoltoa tarvitsevia osia. Liikkuvia osia täyssähköauton moottoristossa on vain muutamia, kun taas polttomoottoriautossa niitä on satoja. Sähköautossa ei ole vaihteistoa, kytkintä eikä siihen tarvitse vaihtaa öljyjä. Sähkömoottori kestää helposti yli miljoonan kilometrin ajon.
Täyssähköautoja on helppo ladata kotona, työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä muun toiminnan aikana, eikä latauskaapelin kytkemiseen tarvita kuin muutama sekunti. Erillistä latauskäyntiä huoltoasemalla (vrt. polttomoottoriauton tankkaus) ei välttämättä tarvita.
Sähköautot hyödyntävät jarrutusenergian talteenottoa, jolloin vauhtia hidastettaessa energiaa otetaan talteen akustoon. Akut siis latautuvat ajaessa.
Suomen verotus suosii vähäpäästöisiä autoja ja sähköauton verotus on kevyempää kuin polttomoottoriautojen. Täyssähköautoista maksetaan alin mahdollinen autovero, ajoneuvoveron perusvero sekä käyttövoimavero. Vähäpäästöisyydestä sähköauton omistaja saa etua myös autoverotuksessa. Sähköauto kuluttaa sähköä keskimäärin noin 0,2 kWh/km, joka vastaa rahallisesti noin 2 € kustannusta 100km ajomatkalla. Keskimääräisellä 1500 km ajomäärällä kuukaudessa tämä tarkoitta noin 30 € kuukausittaista kustannusta.
Ympäristöystävällistä
Täyssähköauton hiilidioksidipäästöt ajon aikana ovat 0 g. Koko energiaketjun yli katsottuna sähköauton päästöt jäävät kaikilla sähköntuotantotavoilla vähäisemmiksi kuin polttomoottoriauton. Sähköautoa voi ladata myös uusiutuvalla energialla, jolloin päästöt jäävät lähes olemattomiksi. Sähköautojen laajamittainen käyttö ratkaisisi myös muun muassa kaupunkien ilmansaasteongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Energiatehokkuudeltaan sähköauto on parempi kuin polttomoottori auto. Tyypillisesti sähköauton kulutus on noin 10–15 kWh per 100 kilometriä.
Sähköauton toimintasäde on useimpien mielestä sen suurin heikkous. Täyssähköauton toimintasäde on yleensä noin 80-250 kilometriä, mikä riittää monissa tapauksissa päivittäiseen tavalliseen päivittäiseen käyttöön (työ- kauppa- ja harrastusmatkat). Poikkeuksen toimintasäteessä tekee premium-luokan täyssähköauto Tesla, jonka Model S -mallin toimintamatka on jopa 550 kilometriä. Lähivuosina on odotettavissa, että useilta valmistajilta tulee markkinoille lisää sähköautoja, joiden toimintamatkat ovat lähempänä 250 kilometriä tai enemmänkin.
Sähköauton toimintasäde ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa monet seikat, kuten ajo-olosuhteet sekä ajotapa. Sähköauto toimii talvella siinä missä muulloinkin, mutta kova pakkanen verottaa osan toimintamatkasta.
Sähköauton akun lataus
Sähköauton lataaminen tapahtuu auton ollessa pysäköitynä kotona, työpaikalla, kaupassa ja muilla asiointipaikoilla kytkemällä auto lataukseen pysäköinnin ajaksi. Sähköauton voi autosta riippuen ladata hitaalla tai nopealla latauksella.
Sähköauton hidas lataus voidaan tulkita lataamiseksi alle 7,4 kW:n teholla. Muun muassa kotitalouspistorasiasta (suko) lataaminen on hidasta lataamista. Auton lataaminen suko-rasiasta on suositeltavaa vain tilapäisesti. Turvallisinta on käyttää kiinteästi asennettavaa ja automerkin hyväksymää latauslaitetta.
Nopealla latauksella tarkoitetaan pikalatausta, johon löytyy mahdollisuus julkisilta paikoilta, kuten huoltoasemilta. Pikalatauksessa sähköauton akuston saa täyteen jopa alle puolessa tunnissa. Kaikissa täyssähköautoissa ei kuitenkaan ole pikalatausmahdollisuutta.
Päivittäisen noin 50 kilometrin ajoon tarvittavan sähköenergian saa ladattua akkuihin keskimäärin kolmessa tunnissa. Sähköauton latausaika on n. 6–12 tuntia, kun akut ladataan tyhjästä täyteen riippuen ajoneuvosta ja lataustavasta.
Sulaa hulluutta koko homma. Tuohon pitää mennä hiljalleen ja rinnalla valmistaa vähäpäästöisiä bensa ja diesel autoja. Enen kaikkea autokantaa pitäisi saada uudistettua kiinassa ja intiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kolmannes yrityksistä uskoo lisäksi hankkivansa täyssähköautoja neljän vuoden kuluessa ja 39 % ladattavia hybridiautoja. Autoleasingyritys Secto Automotive toteutti maaliskuussa tutkimuksen yritysautopäättäjien ja -käyttäjien näkemyksistä yritysautoilun nykytilasta ja lähitulevaisuudesta.
Kyselyyn vastasi yhteensä 580 yritysautoilijaa, joista 310 vastaa yrityksensä autohankinnoista. Vastanneissa yrityksissä on yksi tai useampi Secton hallinnoima auto, ja yhteenlaskettuna vastaajat hallinnoivat noin 6000 yritysajoneuvon kantaa.
Kyselyn tulokset osoittavat yritysautoilun olevan vakaassa kasvussa: vastanneista kolmesta sadasta yritysautopäättäjästä noin puolet kertoo yrityksensä automäärän kasvavan tulevan neljän vuoden aikana. Vain viisi prosenttia vastaajista uskoo automäärän laskevan.
Autojen polttoainekulutus sekä CO2-päästöt ovat jo pitkään vaikuttaneet yritysten autohankintapäätöksiin. Vastuullisten yritysten strategiaan kuuluu, että ympäristöarvot ohjaavat myös autohankintoja.
Kyselyssä yritysautopäättäjistä puolet ilmoitti aktiivisesti pienentävänsä yritysautojensa CO2-arvoja, 28 prosenttia ilmoitti yrityksen hankkivan sähköautoja ja peräti 39 % vastanneista yrityksistä ilmoitti hankkivansa ladattavia hybridiautoja tulevan neljän vuoden aikana.
Suomeen on tällä hetkellä rekisteröity 1464 kappaletta yritysomistuksessa olevia täyssähköautoja (Lähde: Trafi). Tähän suhteutettuna Suomen yrityssähköautokanta kasvaa jo pelkästään kyselyyn vastanneiden yritysten hankinnoilla 6 %, jokaisen hankkiessa yhden sähköauton.
Yritysautopäättäjistä neljäsosa uskoo teknologisen edistyksen mahdollistamien autoilun palveluiden vaikuttavan tavalla tai toisella yrityksensä autoiluun seuraavan neljän vuoden aikana.
Liikenteen sähköistämisen kannalta on huomattavaa, että leasingautot ohjautuvat tyypillisesti noin kolmen-neljän vuoden käytön jälkeen vaihtoautokauppaan ja vaikuttavat osaltaan myös koko Suomen autokannan uudistumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Energiatehokkuudeltaan sähköauto on parempi kuin polttomoottori auto. Tyypillisesti sähköauton kulutus on noin 10–15 kWh per 100 kilometriä.
Sähköauton toimintasäde on useimpien mielestä sen suurin heikkous. Täyssähköauton toimintasäde on yleensä noin 80-250 kilometriä, mikä riittää monissa tapauksissa päivittäiseen tavalliseen päivittäiseen käyttöön (työ- kauppa- ja harrastusmatkat). Poikkeuksen toimintasäteessä tekee premium-luokan täyssähköauto Tesla, jonka Model S -mallin toimintamatka on jopa 550 kilometriä. Lähivuosina on odotettavissa, että useilta valmistajilta tulee markkinoille lisää sähköautoja, joiden toimintamatkat ovat lähempänä 250 kilometriä tai enemmänkin.
Sähköauton toimintasäde ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa monet seikat, kuten ajo-olosuhteet sekä ajotapa. Sähköauto toimii talvella siinä missä muulloinkin, mutta kova pakkanen verottaa osan toimintamatkasta.
Sähköauton akun lataus
Sähköauton lataaminen tapahtuu auton ollessa pysäköitynä kotona, työpaikalla, kaupassa ja muilla asiointipaikoilla kytkemällä auto lataukseen pysäköinnin ajaksi. Sähköauton voi autosta riippuen ladata hitaalla tai nopealla latauksella.Sähköauton hidas lataus voidaan tulkita lataamiseksi alle 7,4 kW:n teholla. Muun muassa kotitalouspistorasiasta (suko) lataaminen on hidasta lataamista. Auton lataaminen suko-rasiasta on suositeltavaa vain tilapäisesti. Turvallisinta on käyttää kiinteästi asennettavaa ja automerkin hyväksymää latauslaitetta.
Nopealla latauksella tarkoitetaan pikalatausta, johon löytyy mahdollisuus julkisilta paikoilta, kuten huoltoasemilta. Pikalatauksessa sähköauton akuston saa täyteen jopa alle puolessa tunnissa. Kaikissa täyssähköautoissa ei kuitenkaan ole pikalatausmahdollisuutta.
Päivittäisen noin 50 kilometrin ajoon tarvittavan sähköenergian saa ladattua akkuihin keskimäärin kolmessa tunnissa. Sähköauton latausaika on n. 6–12 tuntia, kun akut ladataan tyhjästä täyteen riippuen ajoneuvosta ja lataustavasta.
Tesla ei suosittele pikalatauksen käyttöä kuin satunnaisesti koska se kuluttaa akun ennenaikojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköauto voi saastuttaa perinteistä autoa enemmän:
VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan sähköautojen ympäristöystävällisyys on kuitenkin monimutkainen asia, eivätkä nekään ole lähelläkään päästöttömyyttä, kertoo Taloussanomat.
– Jos ajattelee ympäristövaikutuksia, sähköauto lähtee polttomoottoriautoihin verrattuna ikään kuin takamatkalta sen takia, että sen valmistukseen kulutetaan todella paljon enemmän materiaalia ja energiaa jo ennen kuin se on edes ajettu ulos tehtaasta, Laurikko kertoo.
Keskimääräisillä eurooppalaisilla päästölaskelmilla sähköauto ottaa vastaavan dieselauton ympäristöystävällisyydessään kiinni noin 50 000–70 000 kilometrin jälkeen. Vastaavaa, Suomen oloihin suhteutettua kilometrilaskelmaa on Laurikon mukaan hyvin vaikea tehdä. Lukuun vaikuttaa muun muassa akun koko sekä akkukemia.
Ympäristön kannalta vanhasta autosta sähköautoon vaihtaminen ei Laurikon mukaan kannata. Jos omistaa vanhan auton, jolla ajaa vain vähän, sen aiheuttamat päästöt tulevat vain kertyvästä ajosta, sillä auton valmistukseen käytetty energia on jo kuitattu.
mielenkiintoinen. Sähköautot eivät tee nyt tulemistaan ensimmäistä kertaa, vaan ne olivat suosittuja kulkupelejä jo autoilun ottaessa ensiaskeleitaan 1900-luvun vaihteessa ja alussa. Tuolloin sähköautojen yleistyminen tyssäsi pitkälti samoihin asioihin, joiden kanssa painitaan osittain vielä nykypäivänä; autojen lataaminen oli hidasta ja ajomatkojen pidennyttyä niiden toimintamatka ei enää riittänyt. Sähköautojen valmistus loppui kokonaan polttomoottori-Fordin massatuotannon alettua.
Nykyajan vaatimuksiin sähköautot sopivat mainiosti. Ne ovat hiljaisia, käyttökustannuksiltaan edullisia ja ympäristöystävällisiä. Täyssähköautojen toimintamatka riittää hyvin kattamaan päivittäisen ajotarpeen suurimmalla osalla ihmisistä ja ladattavien hybridien kokonaistoimintamatka on yhtä suuri kuin polttomoottoriautoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköauton lataaminen on edullista. Sähköllä ajaminen tulee kilometriä kohden keskimäärin kolme kertaa halvemmaksi kuin bensiinillä, koska energiaa kuluu vähemmän ja sähkö on edullista verrattuna polttoaineisiin.
Täyssähköauton moottoriäänet ovat hiljaisemmat sekä auton sisällä että sen ulkopuolella. Toisaalta liikenne- ja rengasmelu voivat tuntua voimakkaammilta suurilla nopeuksilla, koska moottoriäänet eivät ole peittämässä muita ääniä. Sähköauto kiihtyy nopeammin kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriajoneuvo. Tästä on etua erityisesti kaupunkiliikenteessä.
Sähköauto ei ole huoltovapaa, mutta suhteessa polttomoottoriautoon siinä on vähemmän huoltoa tarvitsevia osia. Liikkuvia osia täyssähköauton moottoristossa on vain muutamia, kun taas polttomoottoriautossa niitä on satoja. Sähköautossa ei ole vaihteistoa, kytkintä eikä siihen tarvitse vaihtaa öljyjä. Sähkömoottori kestää helposti yli miljoonan kilometrin ajon.
Täyssähköautoja on helppo ladata kotona, työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä muun toiminnan aikana, eikä latauskaapelin kytkemiseen tarvita kuin muutama sekunti. Erillistä latauskäyntiä huoltoasemalla (vrt. polttomoottoriauton tankkaus) ei välttämättä tarvita.
Sähköautot hyödyntävät jarrutusenergian talteenottoa, jolloin vauhtia hidastettaessa energiaa otetaan talteen akustoon. Akut siis latautuvat ajaessa.
Suomen verotus suosii vähäpäästöisiä autoja ja sähköauton verotus on kevyempää kuin polttomoottoriautojen. Täyssähköautoista maksetaan alin mahdollinen autovero, ajoneuvoveron perusvero sekä käyttövoimavero. Vähäpäästöisyydestä sähköauton omistaja saa etua myös autoverotuksessa. Sähköauto kuluttaa sähköä keskimäärin noin 0,2 kWh/km, joka vastaa rahallisesti noin 2 € kustannusta 100km ajomatkalla. Keskimääräisellä 1500 km ajomäärällä kuukaudessa tämä tarkoitta noin 30 € kuukausittaista kustannusta.
Ympäristöystävällistä
Täyssähköauton hiilidioksidipäästöt ajon aikana ovat 0 g. Koko energiaketjun yli katsottuna sähköauton päästöt jäävät kaikilla sähköntuotantotavoilla vähäisemmiksi kuin polttomoottoriauton. Sähköautoa voi ladata myös uusiutuvalla energialla, jolloin päästöt jäävät lähes olemattomiksi. Sähköautojen laajamittainen käyttö ratkaisisi myös muun muassa kaupunkien ilmansaasteongelmat.
Sähkönhinta tulee nousemaan kaikilla jos tuo hullutus saa vallan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautot lisäävät hiilidioksidipäästöjä
Vältä sähköautoja, jos haluat pitää hiilidioksidipäästöt kurissa. Tähän johtopäätökseen päätyy eri autovaihtoehtojen vertailussa uuden tutkimuksen mukaan.
Aiemmat analyysit ovat jo osoittaneet sähköautojen aiheuttavan tavallisia, fossiilisilla polttoaineilla käyviä autoja suuremman ns. ilmastojäljen, kun laskelmiin sisällytetään autojen käytössä syntyvien päästöjen lisäksi myös autojen valmistuksen aiheuttamat päästöt.
Sähköautojen valmistuksen ympäristövaikutus ja hiilidioksidipäästöt ovat nimittäin huomattavasti suuremmat kuin perinteisten autojen, toteaa tutkija Katja Tasala Gradin Tukholman teknisestä korkeakoulusta.
”Eniten ympäristötuhoa aiheutuu sähkömoottorin monista eri materiaaleista. Moottoriin tarvitaan useita maametalleja – ja niiden louhinta vaatii suunnattomat määrät energiaa ja vettä, ja lisäksi louhintaprosessissa vapautuu radioaktiivisia aineita maakerroksista. Louhinnassa on käytettävä erikoistekniikoita, mikä kuormittaa valtavasti ympäristöä”, hän toteaa Dagens industri -lehden haastattelussa.
Useat tutkimukset kertovat vastaavaa viestiä, muun muassa maailman johtavana hiilijalanjäljen tutkijana tunnetun Lancasterin yliopiston professorin Mike Berners-Leen esittelemä tutkimus.
Yllä oleva kuva perustuu Berners-Leen laskentamenetelmään. Pylväiden sininen osuus näyttää, miten paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy neljän autotyypin valmistuksessa. Punainen osuus näyttää samojen autojen 60 000 km ajossa syntyvät hiilidioksidipäästöt. Kuvassa on vertailun vuoksi kolmen 10 vuotta vanhan bensiini- tai dieselauton päästöt vastaavanpituisessa ajossa.
Sähkö- ja hybridiautojen (kaksi oikeanpuoleista pylvästä) ajosta aiheutuvat päästöt riippuvat siitä, minkätyyppisellä sähköllä ne ladataan.
Tesla kuluttaa yhdistetyssä ajossa ilmoituksen mukaan 0,211 kWh/km. Jos auto ladataan hiilivoimalla tuotetulla sähköllä, päästöksi tulee 162 grammaa hiilidioksidia kilometriltä
https://katternodigital.fi/fi/article/sahkoautot-lisaavat-hiilidioksidi…
Sähköautot ovat paholaisen keksintö.
Autokorjaamot katoavat ja ihmiset jäävät työttömiksi.
Tappiot kasvaa ekobisneksessä edelleen.Älkää ihmiset alistuko ryöstettäväksi.
Suomessa on suunniteltu otettavaksi käyttöön miljoona sähköautoa. Se on kunnianhimoinen ja toimivuudeltaan arveluttava suunnitelma.
Etuna siinä on auton moottorin käynnistyminen pakkasellakin vaivattomasti. Merkittävänä haittapuolena on se, että auton lämmitys ja ikkunoiden huurteen poisto vie virtaa paljon.
Sähköä saadaan autolle tehdystä pistokkeesta ja siihen virtaa tulee Suomessa pääasiassa ydinvoimaloista, Saksassa useimmiten hiilivoimaloista ja Tanskassa tuulivoimaloista tuulella ja saksalaisista hiilivoimaloista tyynellä.
Muualla Euroopassa virranlähteet ovat samantapaisia. Muu maailma ja varsinkin Aasia tupruttaa surutta alailmakehään pakokaasuja.
Sähköauton, uusien pistorasioiden ja akkujen rakentamiseen tarvitaan kobolttia, nikkeliä, kultaa ja hiiltä moninkertaisesti perinteisiin autoihin verrattuna.
Noiden metallien louhinnassa tulee kymmeniä kertoja enemmän päästöjä tavalliseen autoon nähden, kuten esimerkiksi valtion pyörittämän Talvivaaran grafiittiliuskeen päästöistä tiedetään.
Siten sähköauton valmistus aiheuttaa suurimmat päästöt. Niillä pitää ajaa 50 000 –70 000 kilometriä, jotta pääsee tasoihin biodieselauton päästöjen kanssa.