Miksi jotkut vanhemmat fantasioi lapsettomien reissaamisesta ja ryyppäämisestä?
Mulla on työ, kaksi koiraa ja aikaa vievä luottamustoimi. Kävin matkoilla 2013, ja silloinkin siskon perheen kanssa. Alkoholia otin lasillisen lounaalla joskus syksyllä.
Johtuuko tämä siitä, että lapsia hankkineet ovat eläneet "nuoruuselämää" johon kuuluu matkustelu ja biletys, ja sen on katkaissut perhe. Sitten he luulevat, että ympärillä olevien ihmisten elämä jatkuu kuten heillä ennen lapsia? Lapsetonkin kehittyy elämän - ja mielensisällöiltään - ihan ilman lapsia.
Vai johtuuko se siitä, että vanhempi heti tilaisuuden tullen juoksee ryypiskelemään ja reissuun ja koska lapsettomilla on heidän mielestään tähän tilaisuus jatkuvasti, niin sitä niiden elämä jatkuvasti on?
En usko että useammankaan tuntemani lapsettoman elämä (mukaan lukien itseni) muuttuisi hirveästi. En vaan halua lapsia.
Kommentit (44)
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
No kaipaan viininviljelijän elämästä aurinkoa. Kuumatkailijan elämästä tieteellisiä elämyksiä. Käärmeenomistajan elämästä sitä, että sen voi sulkea tankkiin. Lapsiperhe-elämästä sitä, että kaikki nukkuu.
Että sinänsä totta, mutta yhteenkään en silti rupeaisi.
Kai juurikin ajatellaan, että lapsettomat vaikkapa 4-kymppiset elää samanlaista elämää kuin itse vietti ennen lapsia, eli max 27-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
No kaipaan viininviljelijän elämästä aurinkoa. Kuumatkailijan elämästä tieteellisiä elämyksiä. Käärmeenomistajan elämästä sitä, että sen voi sulkea tankkiin. Lapsiperhe-elämästä sitä, että kaikki nukkuu.
Että sinänsä totta, mutta yhteenkään en silti rupeaisi.
Näin juuri. Eikä kukaan ole sinua käännyttämässäkään.
En tiiä, olisko jonkin sortin mielikuvitusjuttu ja kateus. Mä en ole kyllä koskaan kadehtinut lapsettomia tai heidän oletettuja reissujaan. Lapsettomuudessa on omat hyvät ja huonot juttunsa, samoin lapsiperhe-elämässä. Itse valitsin jälkimmäisen, enkä ole katunut hetkeäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Juu kyllä muakin pyydetään ja viimeksi oli mukana enemmän perheellisiä kuin perheettömiä. Yksi 2 lapsen isä, yksi vauvan äiti (isä tuli vastaan kärryjen kanssa ulkona kun lähdettiin) yksi teinin äiti ja sitten minä ja eräs nuorempi sinkkumies.
Meidän töissä kaljat töiden jälkeen kertoo lähinnä siitä, että kuka tykkää sellaista harrastaa. Sekalainen sakki sinkkuja ja perheellisiä ei tee tuota koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kai juurikin ajatellaan, että lapsettomat vaikkapa 4-kymppiset elää samanlaista elämää kuin itse vietti ennen lapsia, eli max 27-vuotiaana.
Max 27-vuotiaana? Suomalaiset saavat lapsensa keskimäärin 31-vuotiaina. Itse olen saanut lapsia 34-40-vuotiaana, joten osaan kyllä erottaa toisistaan lasten saannin ja yleisen kalkkeutumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Juu kyllä muakin pyydetään ja viimeksi oli mukana enemmän perheellisiä kuin perheettömiä. Yksi 2 lapsen isä, yksi vauvan äiti (isä tuli vastaan kärryjen kanssa ulkona kun lähdettiin) yksi teinin äiti ja sitten minä ja eräs nuorempi sinkkumies.
Meidän töissä kaljat töiden jälkeen kertoo lähinnä siitä, että kuka tykkää sellaista harrastaa. Sekalainen sakki sinkkuja ja perheellisiä ei tee tuota koskaan.
En tiedä, miten sinun työpaikkasi kaljoittelijat tähän liittyvät, mutta edelleen: ex tempore ei voi lähteä kaljalle, jos on lapsi hoidosta haettavana samaan aikaan. Sen tietää jokainen perheellinen.
Enkä siis kaipaa kaljoja ylipäätään, nehän ovat järjesteltävissä, vaan sitä tunnetta, että voi tehdä suunnitelmissa täyskäännöksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai juurikin ajatellaan, että lapsettomat vaikkapa 4-kymppiset elää samanlaista elämää kuin itse vietti ennen lapsia, eli max 27-vuotiaana.
Max 27-vuotiaana? Suomalaiset saavat lapsensa keskimäärin 31-vuotiaina. Itse olen saanut lapsia 34-40-vuotiaana, joten osaan kyllä erottaa toisistaan lasten saannin ja yleisen kalkkeutumisen.
No sanoisin, että se harvalukuinen joukko joka kismittyy vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on sellaisia mammoiksi syntyneitä, joilla menee pasmat sekaisin lapsettomuudesta. Ja sellaisilla on tavalla tai toisella hankkittuna lapset ennen 30v.
Aika surullinen ajatus, että ihminen jotenkin kasvaisi yli matkailustakin aikuistuessaan.
Itse ainakin haluaisin matkailla vielä eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on työ, kaksi koiraa ja aikaa vievä luottamustoimi. Kävin matkoilla 2013, ja silloinkin siskon perheen kanssa. Alkoholia otin lasillisen lounaalla joskus syksyllä.
Johtuuko tämä siitä, että lapsia hankkineet ovat eläneet "nuoruuselämää" johon kuuluu matkustelu ja biletys, ja sen on katkaissut perhe. Sitten he luulevat, että ympärillä olevien ihmisten elämä jatkuu kuten heillä ennen lapsia? Lapsetonkin kehittyy elämän - ja mielensisällöiltään - ihan ilman lapsia.
Vai johtuuko se siitä, että vanhempi heti tilaisuuden tullen juoksee ryypiskelemään ja reissuun ja koska lapsettomilla on heidän mielestään tähän tilaisuus jatkuvasti, niin sitä niiden elämä jatkuvasti on?
En usko että useammankaan tuntemani lapsettoman elämä (mukaan lukien itseni) muuttuisi hirveästi. En vaan halua lapsia.
Joo, eipä se oikeasti niin menekään. Ne jotka ryyppää ne tekee sitä sekä sinkkuna, parisuhteessa että lapsiperheellisenä. Ja ne jotka ei ryyppää ei tee sitä missään elämäntilanteessa. Viina on viisasten juoma. Sama juttu matkustelussa, tiedän perheitä jotka mielellään ovat matkustaneet neljän lapsensa kanssa vaikka nuorin on vielä sylivauva, helppoa kun imettää jne. Ja sitten on ihmisiä joilla ei ole lapsia eivätkä silti tykkää matkustella kun siellä vieraassa maassa on liian kuuma, isoja hämähäkkejä, lentäminen on kauheaa ja ruoka vierasta ja aiheuttaa vatsavaivoja.
Minä en tunne ketään lapsiperheellistä joka haaveilisi sinkkubiletyselämästä, jokainen on saanut sitäkin tehdä tarpeekseen, jos on yleensä koskaan sitä edes halunnut. Taitaa olla urbaanilegenda nämäkin ihmiset jotka sanoo että bilettäisivät ja matkustaisivat jos lapsia ei olisi. Lapset on aika huono tekosyy yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Juu kyllä muakin pyydetään ja viimeksi oli mukana enemmän perheellisiä kuin perheettömiä. Yksi 2 lapsen isä, yksi vauvan äiti (isä tuli vastaan kärryjen kanssa ulkona kun lähdettiin) yksi teinin äiti ja sitten minä ja eräs nuorempi sinkkumies.
Meidän töissä kaljat töiden jälkeen kertoo lähinnä siitä, että kuka tykkää sellaista harrastaa. Sekalainen sakki sinkkuja ja perheellisiä ei tee tuota koskaan.
En tiedä, miten sinun työpaikkasi kaljoittelijat tähän liittyvät, mutta edelleen: ex tempore ei voi lähteä kaljalle, jos on lapsi hoidosta haettavana samaan aikaan. Sen tietää jokainen perheellinen.
Enkä siis kaipaa kaljoja ylipäätään, nehän ovat järjesteltävissä, vaan sitä tunnetta, että voi tehdä suunnitelmissa täyskäännöksen.
Ex-tempore ei voi lähteä kaljoille jos on sovittua menoa. Aikuisilla ihmisillä on lasten lisäksi erilaisia menoja, joissa ei tehdä täysikäännöksiä tosta vain.Sinkkutyökaverini asuu yksin ja pitkällä töistä, hänen täytyy mennä kotiin ulkoiluttamaan koira - aina.
Aika moni vanhempi voi kysyä, että josko se toinen hakisi ne muksut. Minä en voi pyytää ketään valmentamaan ryhmääni, sinne on mentävä ja extemporekaljat jää. Äidilleni voi siskonikin periaatteessa viedä esim. lääkkeet tai muut asiat joita hän ei pysty itse hoitamaan, mutta sekin vaatii sumplimista, sillä siskolla on perhe.
Toisin sanoen, sinulla itselläsi ei vain ole ollut/ole muita velvollisuuksia kuin lapset, niin luulet että lapsettomat elää samanlaista elämää kuin sinä elit.
Juuri tässä on aloituksessa kyse.
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Hmm. Jos ei ole lapsia haettavana hoidosta niin kaljalle? Kai nyt kaikilla on vaikka ja mitä arjessaan, josta ei todellakaan lähdetä kaljalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Minä en ole eläissäni ollut työpaikassa jossa mentäisiin kaljalle töiden jälkeen, eikö se ole englantilainen tapa? Ei ne lapsettomatkaan mitään deekuja sentään ole että arkena mennään baariin.
En mä ainakaan fantasioi mistään ryyppäämisestä ja reissaamisesta.
Mä reissataan lasten kanssa tai kahdestaan. Ennen lapsia ei ollut rahaa eikä huvittanutkaan lähteä muualle kuin Ruotsin laivalle ryyppäämään.
Kävin kyllä nuorena sinkkuna festareilla ja jatkan sitä nytkin, äitinä, vaimona ja keski-ikäisenä haahkana. Ja ryyppään jos huvittaa.
Lapset ovat jo teinejä ja heidän ollessaan pieniä, oli tukiverkkoja.
Ei silloin yhtäkkiä ex-tempore päässyt mihinkään, nyt taas pääsee mutta iän myötä haluaa varmistella enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Hmm. Jos ei ole lapsia haettavana hoidosta niin kaljalle? Kai nyt kaikilla on vaikka ja mitä arjessaan, josta ei todellakaan lähdetä kaljalle?
Mietin samaa. Ehkä sellaiset joilla ei juuri muuta elämänsisältöä tai haasteita ole, hankkii perheen herkemmin. Kasvattaahan se sitten viimeistään vastuuseen jos ei ole muuta aikuiselämässään ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ryypiskelijä, mutta jos jotakin lapsettomasta elämästä kaipaan, niin extempore-kaljoja kollegoiden kanssa töiden jälkeen.
Ja lämpimästi kannustan extempore-kaljoille kaikkia, joilla ei ole lapsia haettavana hoidosta.
Jollain toisella se kaivattu asia voi olla toisenlainen. Mutta varmasti jokainen lapsiperheellinen kaipaa jotain lapsettomilta ajoilta. Samoin jokainen itselleen rehellinen lapseton kaipaa jotakin asiaa lapsiperhe-elämästä. Kukaan ei saa ihan kaikkea.
Kyse ei ollut siitä, mitä sinä kaipaat, vaan minkälaista elämää perheelliset kuvittelee lapsettomien elävän.
Tuskin se on pelkkää omaa kuvitelmaani, kun kollegat kysyvät minua mukaan kaljalle töiden jälkeen.
Juu kyllä muakin pyydetään ja viimeksi oli mukana enemmän perheellisiä kuin perheettömiä. Yksi 2 lapsen isä, yksi vauvan äiti (isä tuli vastaan kärryjen kanssa ulkona kun lähdettiin) yksi teinin äiti ja sitten minä ja eräs nuorempi sinkkumies.
Meidän töissä kaljat töiden jälkeen kertoo lähinnä siitä, että kuka tykkää sellaista harrastaa. Sekalainen sakki sinkkuja ja perheellisiä ei tee tuota koskaan.
En tiedä, miten sinun työpaikkasi kaljoittelijat tähän liittyvät, mutta edelleen: ex tempore ei voi lähteä kaljalle, jos on lapsi hoidosta haettavana samaan aikaan. Sen tietää jokainen perheellinen.
Enkä siis kaipaa kaljoja ylipäätään, nehän ovat järjesteltävissä, vaan sitä tunnetta, että voi tehdä suunnitelmissa täyskäännöksen.
Ex-tempore ei voi lähteä kaljoille jos on sovittua menoa. Aikuisilla ihmisillä on lasten lisäksi erilaisia menoja, joissa ei tehdä täysikäännöksiä tosta vain.Sinkkutyökaverini asuu yksin ja pitkällä töistä, hänen täytyy mennä kotiin ulkoiluttamaan koira - aina.
Aika moni vanhempi voi kysyä, että josko se toinen hakisi ne muksut. Minä en voi pyytää ketään valmentamaan ryhmääni, sinne on mentävä ja extemporekaljat jää. Äidilleni voi siskonikin periaatteessa viedä esim. lääkkeet tai muut asiat joita hän ei pysty itse hoitamaan, mutta sekin vaatii sumplimista, sillä siskolla on perhe.
Toisin sanoen, sinulla itselläsi ei vain ole ollut/ole muita velvollisuuksia kuin lapset, niin luulet että lapsettomat elää samanlaista elämää kuin sinä elit.
Juuri tässä on aloituksessa kyse.
Aloituksessa puhuttiin vanhenemisesta ja ihmisenä kehittymisestä. Nyt puhutkin erilaisista ulkoisista vastuista ja velvollisuuksista: koiraa pitää ulkoiluttaa, äidin lääkkeistä huolehtia jne.
Eivät kaikki lapsettomat halua koiraa vaivoikseen tai sitovia harrastuksia, eikä siinä(kään) ole kysymys iästä tai kypsyydestä, vaan elämän eri valinnoista.
On ihmisiä, joiden on pakko katsoa lapsettomia "huono ihminen" lasien läpi.