Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Psykiatrisessa sairaanhoidossa näkee miten huono asenne ihmisillä on

Sairaanhoitaja
19.12.2018 |

Osa psyykkisesti sairaista on oikeasti sairaita, mutta joka päivä tapaan useita, joilla on vain huono asenne ja liian kovat vaatimukset.

Kaiken pitäisi tulla helposti, pitäisi saada työ ja koti jotka sopisi täysin omiin toiveisiin, ilman että itse tekee mitään. Pitäisi saada rahaa ja palveluita, mutta mitään velvollisuuksia ei saa olla. Lääkkeistä ei suostuta syömään kuin ne joista tulee välitön vaikutus. Kaikki on maailman ja yhteiskunnan syytä, mistään ei ole omaa vastuuta. Ei edes aaenteesta.

Näiden ihmisten takia oikeasti sairaat eivät pääse hoitoon jonojen ollesa valtavat.

Kommentit (458)

Vierailija
381/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Robert Ressler kirjoitti:

Tämä on taas näitä sanoman tehtailemia aloituksia. Yksikään mielenterveysalan ammattilainen ei käyttäisi tuollaista kieltä, mitä aloituksessa on käytetty.

Eikä sinne psyk.sairaalahoitoon myöskään pääse mitkään asenneongelmaiset, vaan kyllä siellä on ihan oikeasti sairaita henkilöitä. Asenneongelmaisia voi näkyä terapiassa, mut ei sairaalassa sentään.

Ei näitä aloituksia tarvitse sanomien tehtailla, ihan vaikuttaa aidolta av-aihevapaa-palstailijan aloitukselta. Jotkut tällaisia aloittavat ajankulukseen, saavat jotain mielihyvää, kun kiistely alkaa.

Vierailija
382/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensinnäkin lääkkeistä on jokaisella täysi oikeus kieltäytyä ja se ei tarkoita, että ihminen olisi hankala tai yhteistyöhaluton. Joillekin ihmisille mitkään eri psyykelääkkeet eivät vain sovi, vaan ne aiheuttavat esim. toimintakyvyn laskua, innottomuutta, tunne-elämän latistumista, orgasmivaikeuksia, tolkutonta ruokahalun lisääntymistä ja siten ylipainoa. Onko se potilaan edun mukaista, että pakotetaan syömään lääkkeitä, jotka vain pahentavat oloa?

Toisekseen, mielenterveysongelmien luonteeseen kuuluu mainitsemasi katkeruus, negatiivisuus, muiden syyttely ja tietynlainen vastuuttomuus. Kun elämä on potkinut tarpeeksi kovaa päähän ja omat voimavarat ovat aivan finaalissa vuosia kestäneen pahan olon vuoksi, sen tuskan haluaisi vain loppuvan mahdollisimman helposti ja nopeasti.

Ap:lla on vielä paljon opittavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
383/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä taitaa olla jo ennestään. Aikoinaan yksi tukarilainen kuvasi, kun hänet tultiin kotoa lääkäri poliisien avittamana passittamaan hoidontarpeen arviointiin ja lätkäisi sitten koko pitkäpiimäisen jankkauksen youtubeen.

Vierailija
384/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siellä taitaa olla jo ennestään. Aikoinaan yksi tukarilainen kuvasi, kun hänet tultiin kotoa lääkäri poliisien avittamana passittamaan hoidontarpeen arviointiin ja lätkäisi sitten koko pitkäpiimäisen jankkauksen youtubeen.

On siellä yhä.

Vierailija
385/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä taitaa olla jo ennestään. Aikoinaan yksi tukarilainen kuvasi, kun hänet tultiin kotoa lääkäri poliisien avittamana passittamaan hoidontarpeen arviointiin ja lätkäisi sitten koko pitkäpiimäisen jankkauksen youtubeen.

On siellä yhä.

Tukiaseman aikoja kaivaten 😍

Sivusta ja ohis.

Vierailija
386/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sallikaa se eutanasia niin ainaskin yksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sun muita psyykkisiä sairauksia vuosikausia sairastanut nuori poistuu luotanne kuluttamasta rakkaita rahojanne.

Voisin kuvitella, että eutanasia laillistuestaan se vasta kallis toimenpide onkin.

Toivotaan, että hänelle löytyisi toimivampi lääkitys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
387/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sallikaa se eutanasia niin ainaskin yksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sun muita psyykkisiä sairauksia vuosikausia sairastanut nuori poistuu luotanne kuluttamasta rakkaita rahojanne.

Voisin kuvitella, että eutanasia laillistuestaan se vasta kallis toimenpide onkin.

Toivotaan, että hänelle löytyisi toimivampi lääkitys.

Puhui itsestään, ei jostain toisesta.

Vierailija
388/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri näin, psykiatriassa yritettään kaikkea,mutta se vaikuttavuus jää todella nollaan. Olen nähnyt crt, kongnitiivisen terapian, scitt ryhmät, ryhmähoidon jne... kyseessä on sairaus,johon kuuluu sairaudentunnottomuus. Mihinkään muuhun sairauteen ei liity tallaisia erityispiirteitä. Olen ollut alalla 20 vuotta ja yksi nuori on työelämässä ( normaalissa) sch diagnoosilla. Hänkin sen takia, että asuu kotona kolmekymppisenä ja äiti vahvasti tukee. Jos olisi yksin yksiössä,kuten hoitavat tahot suosittaa, olisi todennäköisesti hoitokierteessä. Omaisille ohjeekis, asettakaa vaatiukset nuorelle alemmaksi,kun hän sairastuu. Elämä muuttuu, halusitte tai ette, sairaus on erittäin vakava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
389/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien tuoda nat*i-saksaa takaisin kun mt-ongelmaiset ovat teidän täydellisen elämänne tiellä, siellä heitettiin mt-ongelmaisetkin uun*in, myös vammaiset jne. Saisitte sitten täydellisen Suomen jossa olisi vain täydellisiä ihmisiä.

No sitähän juuri ollaan tekemässä kun näitä rekistereitä luodaan. Mitä enemmän mt-koodeja Kannassa, sitä aiemmin eliminoidaan.

Kiitos hallitukselle tästä.

Vierailija
390/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju vain vahvistaa huonoja käsityksiä psyk hoitajista.

Tämä ketju osoittaa, millaista VÄÄNTÖÄ hoitajan työ joidenkin potilaiden kanssa on. Kaikki tiedetään paremmin, hoitotoimenpiteet ja hoitavat henkilöt halutaan valita kuin joulumarkkinoiden myyntikojuista, sitoudutaan niihin asioihin, mitkä sattuvat miellyttämään. Kirsikkana kakussa sekoilu ihmissuhteissa, vanhemmuudessa ja talousasioissa. Toki potilaina on myös ihmisiä, joiden kanssa on aidosti mukava tehdä työtä, nämä usein luottavat hoitotahoon, sitoutuvat hoitoon ja yrittävät itse. Ja usein paranevat, jos eivät täydellisesti, ainakin mielekkääseen elämään. 

Julkisella puolella näin. Soten myötä myös se yksityistyy - ja hoitaja tekee juuri kuten maksaja sanoo. Norsunpersenaama peruslukemilla.

Terveydenhuolto ei ole kauppa, josta asiakas valitsee haluamansa. Ei nyt eikä koskaan, ainakaan, mikäli yhteiskunta sitä hiukkaakaan rahoittaa. Toki yksityisellä voi olla esim. lääkäri, joka kirjoittaa potilaalle sitä lääkettä mitä tämän haluaa (bentsodiatsepiinejä), ja potilas lähtee vastaanotolta tyytyväisenä, vaikka todellisuudessa on saanut vain yhden ongelman lisää ja kamppailee pian lääkeriippuvuuden kanssa. Ei terveydenhuollossa tehdä asioita ilkeydestä, päätösten takana on ja on oltava, jokin peruste hoitolinjaukseen. Myöskään itse en hoitajana aina jaksaisi vääntää, oikeasti paljon helpompaa on vain kuunnella, myötäillä ja paijailla, siitä vain ei ole hyötyä, jos halutaan hoidosta jotain tulosta.

Itse asiassa myötätunto on ihan valtavan suuressa roolissa. Se, että ihmistä kuunnellaan ja annetaan TOIVOA. Se on ennen kaikkea mielenterveyspuolella tärkeää. Tiuskiminen, vääntäminen ja pakottaminen ei johda yhtään mihinkään. On myös lääkäreitä, jotka tekee todella omituisia ja hullujakin päätöksiä. Kävin jossain vaiheessa lääkärillä, kun mieliala oli alkanut aaltoilemaan. Sen sijaan, että minulle olisi tarjottu esimerkiksi keskusteluapua sairaanhoitajalla tai kerrottu kaupungin järjestämistä vertaistukiryhmistä tms, minulle määrättiin mielialalääkkeen tuplaus ja nukahtamiseen käytetty lääke aamuin ja illoin. Monet asiakkaat halutaan syöttää lääkkeillä tokkuraan, eipähän ole valittamassa. On todellakin ihan fiksuakin osata ja uskaltaa kyseenalaistaa lääkärien päätöksiä. Olet myös väärässä tuon ensimmäisen kommentin kanssa. Minä niin kuin jokainen tuntemani, on ihan itse valinnut terapeuttinsa ja yhteiskunta maksaa siitä osan. Se on meidän oikeus. Vituttipa se sinua tai ei. 

Myötätunto on eri asia kuin ongelmissa vellominen. Toki vääristynyttä ajattelua, toimintatavan ongelmia tai omaa vastuuta asioihin  voi osoittaa myötätuntoisella tavalla, mikä tietysti on lähtökohtaisesti toivottavaa. Sen sijaan vaikkapa muutoksen torppaaminen tyyliin "en jaksa", "en osaa", "ei kiinnosta", "ei siitä kuitenkaan oo mitään hyötyä" tai kaikista ankein, joka kysymykseen vastaus " en tiedä", on tätä asioista "keskustelemista", joka ei johda mihinkään. Ja minua ei tietenkään vituta, että potilas saa valita terapeuttinsa, terapia on todistetusti hyödyllinen hoitomuoto, sen sijaan valinnat tyyliin "en halua lääkettä, haluan käyttää samaa lääkettä kuin kaveri, haluan käyttää päihteitä, en mene ryhmään, päiväosastolle, haluan käydä vastaanotolla kerran kahdessa kuukaudessa tai joka toinen päivä, eikä ainakaan aamuaikoja,  haluan katsoa päivät Netflixiä ja valvoa yöt"  ovat näitä valintoja joita kukaan ammattilainen ei tue

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
391/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien tuoda nat*i-saksaa takaisin kun mt-ongelmaiset ovat teidän täydellisen elämänne tiellä, siellä heitettiin mt-ongelmaisetkin uun*in, myös vammaiset jne. Saisitte sitten täydellisen Suomen jossa olisi vain täydellisiä ihmisiä.

No sitähän juuri ollaan tekemässä kun näitä rekistereitä luodaan. Mitä enemmän mt-koodeja Kannassa, sitä aiemmin eliminoidaan.

Kiitos hallitukselle tästä.

Ei eutanasia (piikki) kalliiksi tulisi meille F-koodilaisille (halukkaille). Oikeasti nämä täälläkin nurkuttajat _haluavat_ nähdä kärsimystä - se kuuluu ihmisen luontoon. Sadismista ja vallanhalusta on kyse sodissakin. Olisi liian helppoa antaa meidän lähteä, on nautinnollisempaa tarjota alistavaa mukahoitoa - ja sen jälkeen aivan saatanasti itkeä sen kustannuksista.

Vierailija
392/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on varmasti ihan totta. Rauhan aikana ei voi olla näin suurta määrää (nuoria) ihmisiä, ketkä olisivat oikeasti täysin kyvyttömiä mitään tekemään -tajuaisin, jos olisi tosiaan sota tai jotain muuta koko yhteiskuntaa traumatisoivaa joko meneillään tai olisi ollut elinaikana. Ymmärrän kyllä, että 80-90 -luvun lapset, jotka ovat nyt aikuisia, ovat kokeneet lapsuudessaan laman ja sen mahdolliset vaikutukset perheeseen, mutta...

Itselläni on sellainen psykiatrinen diagnoosi, josta varmasti saisin ennen pitkää työkyvyttömyyseläkkeen, jos sellaisen haluaisin. Kyse on juuri asenteesta: en todellakaan halua eläköityä kolmekymppisenä. Teen töitä, että saan pääni kuntoon ja pääsen (takaisin) työelämään. Olen joskus nuorena ollut tästä vammasta sairaalassakin, mutta ei siellä pelkästään päästä silitetty ja annettu vain pötkötellä, vaan patistettiin kouluun jne. Ja hyvä niin, enpä tiedä, millainen ihminen olisin, jos olisin saanut vain sääliä ja voivottelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
393/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin arvostaisin kärsivällisyyttä "haasteellisena" tapauksena. On väärin että minut tuomitaan jo pelkästään siksi että minulla on mielipiteitä ja periaatteita esim. lääkkeettömyyttä kohtaan tai että vaatii todella paljon kemiaa ja aikaa että voin luottaa ihmiseen. Kumpikin näistä on psyk.puolella epähaluttuja ominaisuuksia, vaikka oikeassa maailmassa ihmisiä on laidasta laitaan. Useimmiten ainakin julkisella puolella potilaan täytyy muovautua hoitoon kuin että hoito muovautuu ihmiselle. Suurin syy miksi hoitoni on epäonnistunut on se että kukaan ei todellisuudessa ole ymmärtänyt minua ja taustojani. Paitsi kaksi ihmistä pääsi lähelle; psykiatri ja psykologi, jotka arvioivat minua erillisinä ajankohtina diagnoosia varten. Mutta itse hoitajat ovat olleet täysin pihalla ja olen tosiaan aistinut tuon turhautumisen sekä oletuksen että olen tahallaan vaikea vaikka verbaalisesti kukaan ei ole suoraan sitä sanonut ääneen. Sen vain näkee katseesta ja kehonkielestä. Sen takia hoitajat myös huomaamatta suhtautuvat minuun alentuvasti koska olen kuin lapsi joka ei heidän mielestään ymmärrä parastaan.

Vierailija
394/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrisella puolella on tosiaan aika iso, ja hirvittävän turhauttava, potilasjoukko, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä palveluita haluavat. Lääkkeistä kelpaavat bentsot (niiden haittavaikutuksista ei olla), muut eivät. Vaikuttavista lääkkeettömistä hoitomuodoistakaan valtaosa ei kelpaa. Masennus- ja ahdistuskoulut, päiväsairaalat yms. ovat ehdoton ei, ei, pitkä terapia yleensä kelpaa, mutta terapeuteissa on aina vikaa, kun eivät ole tarpeeksi ymmärtäväisiä. Tai ainakin terapeutin pitäisi olla just se yks traumaterapeutti. Ja kun kolme vuotta terapiaa on takana ja mitään edistystä parempaan ei ole tapahtunut, tarvittaisiin toki lisää terapiaa, koska kyllä se "auttaa", vaikka kolmen vuoden kokeilulla ei olekaan auttanut, vaan tilanne on jopa pahentunut.

Oikeasti siis halutaan lähinnä joku, jonka on pakko myötätuntoisesti kuunnella, kun potilas kertoo, kuinka pahasti häntä on kohdeltu ja kuinka hän on olosuhteiden uhri. Sinänsä monia on kohdeltukin pahasti, mutta ei kukaan niitä pahasti kohteluja voi enää muuksi muuttaa, joten paremman elämän avaimet ovat muualla kuin siinä, että saa 10 000 kerran kertoa, kuinka äiti, isä, sisarus, luokkakaveri, puoliso tms. teki pahasti ja nyt on koko elämä pilalla ja se on sen pahantekijän syy.

Juuri näin!

Ja mitkähän ovat ne paremman elämän avaimet? "Esitä ettet enää välitä" ei riitä vastaukseksi. Riippuvuuksia esimerkiksi on hankala purkaa ellei päästä käsiksi niihin syihin, jotka ovat olleet riippuvuuden syntymisen taustalla.

Kyky reflektoida myös ja ennen kaikkea omaa osuuttaan ja osallisuuttaan omaan elämäänsä, ymmärrys, että juuri itsellä on ne ratkaisut ja halu parantaa sitä omaa elämäänsä ja tehdä sen eteen konkreettisia asioita ja poistua omalta mukavuusalueelta.

Ratkaisu ei ole se, että käytetään terapeuttia jonain ihanneäidin korvikkeena ja paijausautomaattina, vaan opitaan löytämään ne keinot, jolla itsensä hoitaminen, huolenpito, lohduttaminen, rauhoittaminen ja "paijaaminen" onnistuu ihan itse. Sen jälkeen jos vielä oppii, miten lohduttaa ja paijata toista, niin on mahdollisuus esimerkiksi terveeseen parisuhteeseen, jossa saa toiseltakin sitä huolenpitoa tasa-arvoisesti itse annetun huolenpidon kanssa.

No voi herran tähden, sitä varten sen terapeutin pitääkin nuo taidot asiakkaalle opettaa, kun tällä ei niitä valmiiksi ole! Ja kyllä terapeutti on nimenomaan usein vanhemman korvike, eli opettaa asiakkaalle ne taidot, jotka tämän olisi pitänyt saada vanhemmiltaan, kuten vaikka se kyky arvioida omia tunteita ja ajatuksia ja rauhoittaa itseä. Sitä varten ne terapeutit on nimenomaan olemassa!

Toki, mutta potilaalla pitää olla halu opetella ja itse oppia. Terapeutti ei voi kaataa päähän tuota osaamista sen enempää kuin kieltenopettaja voi opettaa vierasta kieltä, jos oppilas ei itse opiskele. Ongelmana molemmissa vain tuppaa olemaan se, että sitä omaa osuutta ei haluta tehdä, vaan terapiassa halutaan, että se terapeutti jotenkin vain taianomaisesti siirtäisi ne taidot tai vielä mieluummin vain loputtomasti ymmärtäisi, paijaisi ja kertoisi, kuinka arvokas ja hieno ihminen ja muutenkin tosi taitava ja herkkä ja korkeammalla tasolla kuin muut potilas on.

Jos terapeutti esimerkiksi vaatii, että potilas tekisi terapiassa sovitut tehtävät ja kokeilisi terapiassa keksittyjä asioita käytännössä, on terapeutti ihan ilkeä, ei ymmärrä mitään ja pitää vaihtaa. Näitä potilaita on valitettavasti tosi paljon. Sitten on kolme vuotta terapia-aikaa käytetty neljän eri terapeutin kanssa ja mitään ei ole saavutettu, mutta varmasti jossain olisi se täydellinen terapeutti, joka heidät parantaisi, jos vain saa lisää rahaa terapiaan ja elämiseen.

Miksi ihmeessä olet psyk. sairaanhoitaja tai terapeutti tai mikä lie, kun sinulla on tuollainen asenne potilaita kohtaan? Vai pitikä opiskella terapeutiksi että pärjää oman perheen kanssa, kun ei oikein empatiaa ole hoitamaan omia lapsia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
395/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.

No, onneksi näin ei kuitenkaan ole kuin sinun mielikuvituksessasi.

Tuo väite ei ole vale. Psykiatrisia sairauksia ei voi todentaa minkäänlaisin luotettavin testein, ne eivät siis ole ns. oikeita sairauksia joita voidaan tehokkaasti ja täsmällisesti hoitaa. Ne todellakin perustuvat psykiatrien omiin, henilökohtaisiin näkökulmiin. DSM on psykiatrien Raamattu, joiden diagnooneista on päätetty psykiatrien kesken. Tästä kertoo mm. James Davies kirjassaan. Koko psykiatria on ihan totaalista pseudotiedettä.

Vierailija
396/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.

No, onneksi näin ei kuitenkaan ole kuin sinun mielikuvituksessasi.

Tuo väite ei ole vale. Psykiatrisia sairauksia ei voi todentaa minkäänlaisin luotettavin testein, ne eivät siis ole ns. oikeita sairauksia joita voidaan tehokkaasti ja täsmällisesti hoitaa. Ne todellakin perustuvat psykiatrien omiin, henilökohtaisiin näkökulmiin. DSM on psykiatrien Raamattu, joiden diagnooneista on päätetty psykiatrien kesken. Tästä kertoo mm. James Davies kirjassaan. Koko psykiatria on ihan totaalista pseudotiedettä.

: D

Vierailija
397/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.

No, onneksi näin ei kuitenkaan ole kuin sinun mielikuvituksessasi.

Tuo väite ei ole vale. Psykiatrisia sairauksia ei voi todentaa minkäänlaisin luotettavin testein, ne eivät siis ole ns. oikeita sairauksia joita voidaan tehokkaasti ja täsmällisesti hoitaa. Ne todellakin perustuvat psykiatrien omiin, henilökohtaisiin näkökulmiin. DSM on psykiatrien Raamattu, joiden diagnooneista on päätetty psykiatrien kesken. Tästä kertoo mm. James Davies kirjassaan. Koko psykiatria on ihan totaalista pseudotiedettä.

Kirjoitelmastasi päätellen psyykkiset sairaudet ovat valitettavan tosia.

Vierailija
398/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien tuoda nat*i-saksaa takaisin kun mt-ongelmaiset ovat teidän täydellisen elämänne tiellä, siellä heitettiin mt-ongelmaisetkin uun*in, myös vammaiset jne. Saisitte sitten täydellisen Suomen jossa olisi vain täydellisiä ihmisiä.

No sitähän juuri ollaan tekemässä kun näitä rekistereitä luodaan. Mitä enemmän mt-koodeja Kannassa, sitä aiemmin eliminoidaan.

Kiitos hallitukselle tästä.

Ei eutanasia (piikki) kalliiksi tulisi meille F-koodilaisille (halukkaille). Oikeasti nämä täälläkin nurkuttajat _haluavat_ nähdä kärsimystä - se kuuluu ihmisen luontoon. Sadismista ja vallanhalusta on kyse sodissakin. Olisi liian helppoa antaa meidän lähteä, on nautinnollisempaa tarjota alistavaa mukahoitoa - ja sen jälkeen aivan saatanasti itkeä sen kustannuksista.

Ei hinta määräydy käytettävän piikin hinnan mukaan. Ei psykiatrisen sairaalahoidon vuorokausihintakaan määräydy annettavien pillereiden mukaan.  Jos määräytyisi, niin Silloin se olisi halvimmasta päästä.

Vierailija
399/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä psyyken puolen diagnooseissa on se erikoisuus että diagnoosi muuttuu ja vavaihtelee aina lääkärin vaihtuessa. Ovat siis tulkinnanvaraisia diagnooseja, eli riippuvat siitä, keneltä asiaa kysytään. Syöpien kohdalla näin ei ole.

No, onneksi näin ei kuitenkaan ole kuin sinun mielikuvituksessasi.

Tuo väite ei ole vale. Psykiatrisia sairauksia ei voi todentaa minkäänlaisin luotettavin testein, ne eivät siis ole ns. oikeita sairauksia joita voidaan tehokkaasti ja täsmällisesti hoitaa. Ne todellakin perustuvat psykiatrien omiin, henilökohtaisiin näkökulmiin. DSM on psykiatrien Raamattu, joiden diagnooneista on päätetty psykiatrien kesken. Tästä kertoo mm. James Davies kirjassaan. Koko psykiatria on ihan totaalista pseudotiedettä.

Kyllä nykytutkimuksella pystytään esim. aivojen kuvantamisella ja välittäjäaineenvaihduntaa testaamalla diagnosoimaan mielisairauksia. Ennen ei pystytty, mutta kehitys kehittyy. Sairauksillahan on aina fyysinen vaste elimistössä, eikä ole vain ajatusten häiriöitä, kuten ennenvanhaan kuviteltiin.

Vierailija
400/458 |
20.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei samantien tuoda nat*i-saksaa takaisin kun mt-ongelmaiset ovat teidän täydellisen elämänne tiellä, siellä heitettiin mt-ongelmaisetkin uun*in, myös vammaiset jne. Saisitte sitten täydellisen Suomen jossa olisi vain täydellisiä ihmisiä.

No sitähän juuri ollaan tekemässä kun näitä rekistereitä luodaan. Mitä enemmän mt-koodeja Kannassa, sitä aiemmin eliminoidaan.

Kiitos hallitukselle tästä.

Ei eutanasia (piikki) kalliiksi tulisi meille F-koodilaisille (halukkaille). Oikeasti nämä täälläkin nurkuttajat _haluavat_ nähdä kärsimystä - se kuuluu ihmisen luontoon. Sadismista ja vallanhalusta on kyse sodissakin. Olisi liian helppoa antaa meidän lähteä, on nautinnollisempaa tarjota alistavaa mukahoitoa - ja sen jälkeen aivan saatanasti itkeä sen kustannuksista.

Leireihin ja lääkkeet pois (myös vaatteet, hiukset, yms omaisuus valtiolle). Kannattiko käydä hakemassa F-koodeja?

T. Hallitus

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kaksi