Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
19.12.2018 |
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (258)
Suomi oli toisen maailmansodan aikana virallisesti sodassa Ison-Britannian kanssa ja maiden välillä käytiin jopa yksi taistelu, kun brittien alukset pommittivat Petsamossa sijainnutta satamaa. Yhdysvallat sen sijaan ei ikinä julistanut sotaa Suomelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset heimot ovat asuttaneet koko aluetta aina keski-ruotsista Uralille saakka. Etelässä Viron alue. Myöhemmin näille alueille on tulleet expansio-haluiset Venäläiset, Ruotsalaiset yms. ja Suomalaiseksi on jäänyt vain nykyinen Suomen alue.. Jääkauden jälkeen nimenomaan suomalaiset asuttivat tämän Pohjois-Euroopan ensin. Tämänhän Ruotsi ja Venäjä haluaa unohtaa.
Ennen sotia saksan kulttuuri ja kieli oli suosittua.
Vierailija kirjoitti:
Historiasta kiinnostuneet muistakaa että historialla ei voi ikinä mitään perustella. Historialla perusteleminen on vakava argumenttivirhe.
Historialla ei ikinä voi perustella mitään. Historialla perusteleminen on vakava virhe koska silloin ei edistys pääse vaikuttamaan halutulla tavalla. Jos historialla voisi perustella jotain, niin naisilta pitää ottaa äänioikeus pois.
Köyhät maat perustelevat asioita traditioilla ja historialla koska valtaapitävät eivät muulla onnistu perustelemaan omia etuoikeuksiaan ja haluavat pitää vallasta kiinni. Köyhimmät maat ovat vanhoillisia ja edistys on estetty vetoamalla traditioihin.
Länsimaat osoittavat esimerkillään että, vain perustelemalla asiat oikeasti ilman historian taakkaa ja uskaltamalla tehdä uudistuksia voi kehittyä ja saavuttaa yhteisiä päämääriä maan kehityksessä.
Tämä viesti sisältänyt mitään mielenkiintoista asiaa, etenkään Suomen historiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sotaan otettiin jokaisesta talosta yksi hevonen. Ja ne hevoset, jotka tulivat rintamalta takaisin (ja jotka minä tiedän), olivat täysin kaistapäisiä.
Mummolastani vietiin myös hevonen. Sitä ei ehditty vielä kuitenkaan viedä kirkonkylää pidemmälle, kun se tuotiin parin päivän jälkeen jo takaisin. Se nimittäin ilmeisesti reagoi uuteen paikkaan ja tilanteeseen vatsallaan ja piereskeli niin paljon, ettei sitä haluttu 😆
Eipä arvannut Helka-heppa, miltä pelastui.
Tästä opimme, ettei pieruja kannata pidätellä.Sodassa olleet hevoset maastoutuivat ojaan, jos säikähtivät jotain, etenkin pamahdusta.
Jos muuten sotamuistot hevosista kiinnostavat, Ulla-Maija Aaltonen on toimittanut muisteloita sisältävän kirjan nimeltään Kiitos Suomen hevoselle.
Isoäitini perheen hevonen vietiin myös sotaan. Hevosta käsitellyt ja siitä huolta pitänyt sotamies sai postissa leipää ja voita isoäitini äidin toimesta, ja hevonen palasi kuin palasikin elävänä kotiin.
Isoäitini kertoi että hevonen ei kokemuksistaan täysin toipunut, lentokoneen kuullessaan ryntäsi ojaan piiloon, ihan sama mikä kuorma roikkui perässä... Teillä kulkiessa pysähtyi ja kieltäytyi liikkumasta eteenpäin jos tiellä lepäsi jokin epäilyttävän näköinen kivi tms. Silti oli pidetty hevonen ja eli täyden elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on muuten hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa on ns. r y s s ä vihaa. (Huom. en käytä tuota sanaa nyt tässä yhteydessä haukkuakseni venäläisiä, vaan käytän sitä ainoastaan termimäisesti, koska käsite on suomalaisille tuttu.) Nuorempana ajattelin, että r y s s ä viha johtuu ennen kaikkea toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä YYA-ajasta, mutta sittemmin olen tajunnut, että juuret ovat paljo syvemmällä. Isonvihan aikaan suomalaisia vietiin orjiksi Venäjälle (tästä kertoo Topeliuksen klassikkosatu Koivu ja tähti) ja sotajoukot terrorisoivat maata. Kasakat kiduttivat ja murhasivat siviilejä (tutustukaapa esim. Hailuodon joukkomurhaan, Googlella löytynee siitä tietoa).
R y s s ä viha on fobia, joka on koodattu vanhempiin sukupolviin. Ehkä se ei elä enää niin voimakkaasti, en ainakaan kauheasti tunnista sitä omassa sukupolvessani (nykyäänhän russofiiliys tuntuu olevan yleisempää kuin russofobia, en tiedä) – toki tämä riippuu varmasti myös perhetaustasta. Mutta esim. oma 50-luvulla syntynyt äitini koki 90-luvulla jostain syvältä tulevaa kauhua, kun mökkirannassamme kuuli läheisen mökin rakentajien puhuvan venäjää. Se reaktio tuli jostain syvältä. Nykyään hän ei enää tätä tunnetta koe.
Jos nyt joku venäläistaustainen tätä lukee, niin tarkoitukseni ei todellakaan ole pahoittaa kenenkään mieltä tai haukkua kenenkään etnisyyttä, ainoastaan valottaa tätä suomalaisten tunnetta.
Toisaalta: Suurimman osan autonomia ajasta suomalaiset elivät ihan tyytyväisinä Venäjän tsaarin alamaisina. Päästiinpä ainaisesta sodankäynnistä Ruotsin armeijassa. Osa Venäjän tsaareista oli Suomessa hyvinkin suosittuja ja rakastettuja. Aleksanteri II on se tsaari, jota tiernapojissa ylistetään orjuuden poistajana (poisti maaorjuuden jota Suomessa tosin ei koskaan harjoitettu), ja hänen poikansa Aleksanteri III oli meillä suosiossa myös; väki kerääntyi katselemaan ja hurraamaan kun hän Suomessa vieraili. Heikon Nikoilai II:n ajan sortokausi rupesi muuttamaan mieliä. Silti esim. Mannerheim kunnioitti tätäkin tsaaria omana keisarinaan lopun elämäänsä. Hänhän oli tsaarin armeijan upseeri, jolla oli venäläinen puolisokin. Ilmankos hänestä eivät kaikki laitaoikeistolaiset 20-luvulla oikein pitäneetkään.
Monet nykyään yksikieliset Suomen kaupungit olivat ennen paljon ruotsinkielisempiä. Esimerkiksi Oulussa, Haminassa ja Mikkelissä oli useampi kymmenen prosenttia väestöstä ruotsinkielisiä, johtuen kauppias- ja virkamiesväestön suuresta määrästä. Korkeimmillaan ruotsinkielisen väestön osuus koko maassa on ollut 1600-luvulla (n. 20%), jonka jälkeen suhteellinen osuus on laskenut tasaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikos niin että vielä 1800 luvulla oli lapsilla ainoa pakollinen koulu rippikoulu, ilman sitä ei päässyt oikeisiin töihin eikä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sotaan otettiin jokaisesta talosta yksi hevonen. Ja ne hevoset, jotka tulivat rintamalta takaisin (ja jotka minä tiedän), olivat täysin kaistapäisiä.
Mummolastani vietiin myös hevonen. Sitä ei ehditty vielä kuitenkaan viedä kirkonkylää pidemmälle, kun se tuotiin parin päivän jälkeen jo takaisin. Se nimittäin ilmeisesti reagoi uuteen paikkaan ja tilanteeseen vatsallaan ja piereskeli niin paljon, ettei sitä haluttu 😆
Eipä arvannut Helka-heppa, miltä pelastui.
Tästä opimme, ettei pieruja kannata pidätellä.Sodassa olleet hevoset maastoutuivat ojaan, jos säikähtivät jotain, etenkin pamahdusta.
Jos muuten sotamuistot hevosista kiinnostavat, Ulla-Maija Aaltonen on toimittanut muisteloita sisältävän kirjan nimeltään Kiitos Suomen hevoselle.
Isoäitini perheen hevonen vietiin myös sotaan. Hevosta käsitellyt ja siitä huolta pitänyt sotamies sai postissa leipää ja voita isoäitini äidin toimesta, ja hevonen palasi kuin palasikin elävänä kotiin.
Isoäitini kertoi että hevonen ei kokemuksistaan täysin toipunut, lentokoneen kuullessaan ryntäsi ojaan piiloon, ihan sama mikä kuorma roikkui perässä... Teillä kulkiessa pysähtyi ja kieltäytyi liikkumasta eteenpäin jos tiellä lepäsi jokin epäilyttävän näköinen kivi tms. Silti oli pidetty hevonen ja eli täyden elämän.
Voi hevosparkaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomelle kaavailtiin myös siirtomaita, jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan. Esimerkiksi Namibiasta suunniteltiin Suomen siirtomaata.
20 % Venäjän keisarikunnan hienopaperista tuli autonomisesta Suomesta. Tolstoi, Dostojevski ym. ovat raapustaneet tekstinsä Suomesta tuotuun paperiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen oikeisto on aina halunnut saksalaisia, niin nytkin Eu: kautta.
Vierailija kirjoitti:
Suomen oikeisto on aina halunnut saksalaisia, niin nytkin Eu: kautta.
Suomen vasemmisto on halunnut venäläisiä, niin nytkin Nato- ja EU- vastaisuuden kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa oli 1900-luvun alussa kieltolaki, joka tuli silloin tarpeeseen. Monien perheiden rahat meni siihen kun isä ne ryyppäsi. Viina oli todella paha juttu noihin aikoihin. Sitten kun oli kieltolaki, niin juotiin salaa pirtua, sen salakuljetus oli iso bisnes.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa oli 1900-luvun alussa kieltolaki, joka tuli silloin tarpeeseen. Monien perheiden rahat meni siihen kun isä ne ryyppäsi. Viina oli todella paha juttu noihin aikoihin. Sitten kun oli kieltolaki, niin juotiin salaa pirtua, sen salakuljetus oli iso bisnes.
Suomessa ei ikinä ole ollut niin suurta alkoholin kulutusta per henkilö kuin kieltolain aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kun sotalapsia lähetettiin Ruotsiin laivalla, meinasi venäläiset ampua laivan.
Lapsia vietiinkin sen jälkeen junalla Lapin kautta Ruotsiin. Laivamatkat kävi liian varallisiksi, myös miinojen takia. Om mummoni kertoi että kun olivat junassa vielä Suomen puolella koko juna pysäytettiin vaikka oltiin jossain keskellä metsää ja kaikki valot sammutettiin, ilmeisesti venäläisiä pommikoneita oli liikkeellä. Siellä sitten jouduttiin odottamaan pitkän aikaa pimeässä ja hiljaa ennen kuin oli taas turvallista jatkaa. Koko matka Turunmaalta Etelä-Ruotsiin kesti noin kaksi viikkoa välietappeineen ja junanvaihtoineen, junassa suomalaislapset muuten myös rokotettiin.
Suomalaisia muinaisnimiä ennen kristinuskon vaikutusta:
Muinaisnimiä Kustaa Vilkunan mukaan: Aikamieli, Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo, Himottu, Hirvi, Hyvätty, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia, Jurva, Kaivattu, Kaipia, Kauko, Kaukovalta, Keiho, Kekko, Kokko, Kontio, Kostia, Kotarikko, Kultamies, Kultimo, Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs, Lempiä, Lempo, Maanavilja, Meripäivä, Mielikki, Mielitty, Mielo, Montaja, Nousia, Osma (=ahma), Osmo (=nuori mies), Otava, Päivälapsi, Päiviä, Rautia (=seppä), Sarijoutsi, Sotijalo, Talvikki, Tapatora, Tapo, Tiera, Toiva, Toivelempi, Toivikki, Toivottu, Torio, Tornia, Unaja, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö.
Muinaisnimiä Suomen Kulttuurihistoria I:n mukaan: Airikka, Ampuja, Hellikki, Hopea, Hyvätty, Janakka, Joutsi, Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kalamies, Kalervo, Kalpio, Kare, Koira, Koveri, Kulta, Kultimo, Kupias, Kurikka, Kuutamo, Laulaja, Lemmikki, Lyylikki, Mieho, Miela, Mielipäivä, Miekka, Mietti, Neuvo, Ora, Otra, Paasia, Paaso, Puukko, Päivö, Rahikka, Raita, Rasantaja, Repo, Salme, Susi, Säisä, Tammi, Tapavaino, Tietävä, Tornio, Toivas, Toivettu, Toivio, Tuiretuinen, Tulo (=tuli), Tuntia, Tuomikki, Tuuli, Untamo, Uro, Vaania, Vaino, Vaito, Vartia, Vasara, Venemies, Vesi, Vesivalo, Viljo, Väinä, Äiniö.
Sääksmäen isäntien nimiä pannakirjeessä vuodelta 1340: Asikka, Kallas, Kuningas, Laso, Meurakas, Mielenpito, Mielitty, Miemo, Satatieto, Yijä/Yi/Yö.
1300-luvun aatelisvaltakirjoissa mainittuja suomalaisia nimiä: Hyvälempi, Mielivalta.
Päälliköihin, johtajiin ja uskomusolentoihin yhdistettyjä nimiä: Ahti, Ahti Rikas, Ahti Saarelainen, Arijoutsi, Antero, Ehtaro, Hirvi, Hyvätty, Hämäläinen, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikuturso, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilmarinen, Ilmatoivia, Joukahainen, Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kaleva, Kari, Kaukiainen, Kaukomieli, Kaukopäivä, Kukurtaja, Kullervo, Kultimo, Kuura, Lemminkäinen, Lempinen, Lempivalko, Lempo, Mielikäinen, Montaja, Niera, Nousia, Osma, Pakkanen, Panu, Rasantaja, Rauma, Rautia, Sampsa Pellervoinen, Sarijoutsi, Seppo, Seppo Ilmarinen, Sotijalo, Tapio, Tiera, Ukko, Uljas, Untamo, Unti, Unto, Urho, Urho Kaukopäivä, Uro Venemies, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vehnäpää, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Väinämöinen, Väinö, Äijö
Tyttärien nimiä: Aamu, Aili, Aino, Auni, Hellikki, Hyvälempi, Ilmatar, Ilta, Kivutar, Lemmikki, Liekko, Lyylikki, Mielikki, Mielitty, Päivä, Salme, Sirja, Suvi-Marja, Suvi-Päivi, Suvi-Tuuli, Talvikki, Tuuli, Tuulitar, Vilutar
Luulenpa, että esim. nimillä Vihavaino tai Mielivalta on ollut vähän eri merkitykset kuin nykyään. :) Mieli- alku on liittynyt hyvään ja rakkaaseen, eli Mielivalta saattaa tarkoittaa hyvää, pidettyä valtamiestä tai hyvin vallitsevaa. Voisiko Vihavaino liittyä vihoittavaan eli vihannoivaan? Vihannoiva vainio peräti?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia muinaisnimiä ennen kristinuskon vaikutusta:
Muinaisnimiä Kustaa Vilkunan mukaan: Aikamieli, Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo, Himottu, Hirvi, Hyvätty, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia, Jurva, Kaivattu, Kaipia, Kauko, Kaukovalta, Keiho, Kekko, Kokko, Kontio, Kostia, Kotarikko, Kultamies, Kultimo, Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs, Lempiä, Lempo, Maanavilja, Meripäivä, Mielikki, Mielitty, Mielo, Montaja, Nousia, Osma (=ahma), Osmo (=nuori mies), Otava, Päivälapsi, Päiviä, Rautia (=seppä), Sarijoutsi, Sotijalo, Talvikki, Tapatora, Tapo, Tiera, Toiva, Toivelempi, Toivikki, Toivottu, Torio, Tornia, Unaja, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö.
Muinaisnimiä Suomen Kulttuurihistoria I:n mukaan: Airikka, Ampuja, Hellikki, Hopea, Hyvätty, Janakka, Joutsi, Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kalamies, Kalervo, Kalpio, Kare, Koira, Koveri, Kulta, Kultimo, Kupias, Kurikka, Kuutamo, Laulaja, Lemmikki, Lyylikki, Mieho, Miela, Mielipäivä, Miekka, Mietti, Neuvo, Ora, Otra, Paasia, Paaso, Puukko, Päivö, Rahikka, Raita, Rasantaja, Repo, Salme, Susi, Säisä, Tammi, Tapavaino, Tietävä, Tornio, Toivas, Toivettu, Toivio, Tuiretuinen, Tulo (=tuli), Tuntia, Tuomikki, Tuuli, Untamo, Uro, Vaania, Vaino, Vaito, Vartia, Vasara, Venemies, Vesi, Vesivalo, Viljo, Väinä, Äiniö.
Sääksmäen isäntien nimiä pannakirjeessä vuodelta 1340: Asikka, Kallas, Kuningas, Laso, Meurakas, Mielenpito, Mielitty, Miemo, Satatieto, Yijä/Yi/Yö.
1300-luvun aatelisvaltakirjoissa mainittuja suomalaisia nimiä: Hyvälempi, Mielivalta.
Päälliköihin, johtajiin ja uskomusolentoihin yhdistettyjä nimiä: Ahti, Ahti Rikas, Ahti Saarelainen, Arijoutsi, Antero, Ehtaro, Hirvi, Hyvätty, Hämäläinen, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikuturso, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilmarinen, Ilmatoivia, Joukahainen, Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kaleva, Kari, Kaukiainen, Kaukomieli, Kaukopäivä, Kukurtaja, Kullervo, Kultimo, Kuura, Lemminkäinen, Lempinen, Lempivalko, Lempo, Mielikäinen, Montaja, Niera, Nousia, Osma, Pakkanen, Panu, Rasantaja, Rauma, Rautia, Sampsa Pellervoinen, Sarijoutsi, Seppo, Seppo Ilmarinen, Sotijalo, Tapio, Tiera, Ukko, Uljas, Untamo, Unti, Unto, Urho, Urho Kaukopäivä, Uro Venemies, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vehnäpää, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Väinämöinen, Väinö, Äijö
Tyttärien nimiä: Aamu, Aili, Aino, Auni, Hellikki, Hyvälempi, Ilmatar, Ilta, Kivutar, Lemmikki, Liekko, Lyylikki, Mielikki, Mielitty, Päivä, Salme, Sirja, Suvi-Marja, Suvi-Päivi, Suvi-Tuuli, Talvikki, Tuuli, Tuulitar, Vilutar
Siinä av-mammalle hyvä lista sen varalle, että pitää kysyä nimivaihtoehtoja lapselle.
Hirvi Korhonen
Puukko Mäkinen
Alue: Aihe vapaa
Saksalainen lento-osasto Kuhlmey oli suuressa roolissa torjuttaessa Kannaksen suurhyökkäystä kesällä 1944. Tämän ovat tunnustaneet myös suomalaiset lentäjäveteraanit. Suomalaiset kävivät muistaakseni 1990-luvulla Saksassa tervehtimässä Kurt Kuhlmeyn leskeä, KK oli jo silloin edesmennyt. Leski oli liikuttunut miesvainajansa saamasta kiitoksesta, hän sanoi tuolloin että Saksassa näitä asioita ei sopinut muistella ainakaan julkisesti.