Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerro jotain mielenkiintoista Suomen historiasta!
19.12.2018 |
Haluan oppia :)
Itse tiedän, että 1906 suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa, se oli kova paikka joillekkin miehille ja useissa perheissä ei naiset saaneet äänioikeuttaan miehen käskystä käyttää. Miehet taisi silloin vielä olla aviovaimojensa huoltajia..
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina Suomen historia mielletään synonyymiksi toiselle maailmansodalle tai korkeintaa myös kansalaissodalle? Suomen historiassa on vaikka mitä muutakin mielenkiintoista.
Jaa, en mä ainakaan miellä. Eikä tässä ketjussakaan ole mielletty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viikinkien saagat sisältävät paljon mainintoja Suomen muinaisista kuninkaista. Näiden kuninkaiden historiallisuutta ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
Näistä tunnetuin on "jättiläiskuningas" Kaukamoinen, Kaukamieli, pitkää sukua oliko muistaakseni Kainuun alueelta. Hänet on mainittu muissakin saagoissa, kuin vain skandinaavisissa viikikinkitarinoissa. Tälle hahmolle on historiallistakin näyttöä. Kuninkaat ei kuitenkaan olleet siis mitään koko maan mahtavia hallitsijoita, vaan tosiaan pienempien heimojen päällikköjä. Mutta periaatteessa joo meillä on tavallaan omia muinaisia aatelisia. Näistä ei juuri löydä arkeologista näyttöä, koska Suomessa on pitkä puutyö ja puurakentamisen perinne, eikä puu ikävä kyllä kestä niin hyvin aikaa. Toisaalta suomalaiset oli muinoin hyvin haluttuja laivapuuseppiä tämän samaisen osaamisen vuoksi. Näistä löytyy kirjotelmia jo keskiajalta ja siitä eteenpäin.
Antero Vipunen Kalevalasta on myös mahdollisesti historiallinen hahmo lappalainen Ikämieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ik%C3%A4mieli
Lisäksi meidän tuntemamme Kalevalan edeltäjä on Vanha Kalevala vuodelta 1835. Lönrot siis kasasi ne runonsa ensin erilaiseksi teokseksi, joka ei sisältänyt niinkään sankaritarinoita, vaan enemmän monijumalaisia hahmoja ja Suomen muinaisuskoa. Euroopassa innostuttiin uudesta pohjoisesta löytyneestä kansaneeppoksesta, mutta tästä kirjoitusasusta ei oikein tykättykään sivistyksellisessä mielessä, joten paineessa Lönkka sitten tarinoi nuo runot uusiksi yksijumalaiseen maailmankuvaan ja aidoksi sankarieeppokseksi voimakkailla henkilöhahmoilla ja tarinoilla, jotta teos olisi kirjallisuuspiireissä hyväksyttävämpi. Tämä jälkimmäinen on meidän tuntemamme Kalevala vudelta 1849. Oikea Vanha Kalavala on hiljattain julkaistu taas uutena painoksena, jos aihe kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina Suomen historia mielletään synonyymiksi toiselle maailmansodalle tai korkeintaa myös kansalaissodalle? Suomen historiassa on vaikka mitä muutakin mielenkiintoista.
Kerro sitten vaikka mitä mielenkiintoista äläkä vali-vali-valita siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikinkien saagat sisältävät paljon mainintoja Suomen muinaisista kuninkaista. Näiden kuninkaiden historiallisuutta ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
Näistä tunnetuin on "jättiläiskuningas" Kaukamoinen, Kaukamieli, pitkää sukua oliko muistaakseni Kainuun alueelta. Hänet on mainittu muissakin saagoissa, kuin vain skandinaavisissa viikikinkitarinoissa. Tälle hahmolle on historiallistakin näyttöä. Kuninkaat ei kuitenkaan olleet siis mitään koko maan mahtavia hallitsijoita, vaan tosiaan pienempien heimojen päällikköjä. Mutta periaatteessa joo meillä on tavallaan omia muinaisia aatelisia. Näistä ei juuri löydä arkeologista näyttöä, koska Suomessa on pitkä puutyö ja puurakentamisen perinne, eikä puu ikävä kyllä kestä niin hyvin aikaa. Toisaalta suomalaiset oli muinoin hyvin haluttuja laivapuuseppiä tämän samaisen osaamisen vuoksi. Näistä löytyy kirjotelmia jo keskiajalta ja siitä eteenpäin.
Antero Vipunen Kalevalasta on myös mahdollisesti historiallinen hahmo lappalainen Ikämieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ik%C3%A4mieli
Lisäksi meidän tuntemamme Kalevalan edeltäjä on Vanha Kalevala vuodelta 1835. Lönrot siis kasasi ne runonsa ensin erilaiseksi teokseksi, joka ei sisältänyt niinkään sankaritarinoita, vaan enemmän monijumalaisia hahmoja ja Suomen muinaisuskoa. Euroopassa innostuttiin uudesta pohjoisesta löytyneestä kansaneeppoksesta, mutta tästä kirjoitusasusta ei oikein tykättykään sivistyksellisessä mielessä, joten paineessa Lönkka sitten tarinoi nuo runot uusiksi yksijumalaiseen maailmankuvaan ja aidoksi sankarieeppokseksi voimakkailla henkilöhahmoilla ja tarinoilla, jotta teos olisi kirjallisuuspiireissä hyväksyttävämpi. Tämä jälkimmäinen on meidän tuntemamme Kalevala vudelta 1849. Oikea Vanha Kalavala on hiljattain julkaistu taas uutena painoksena, jos aihe kiinnostaa.
Pakko sanoa Kalevala ja kalevalainen runous -kurssin käyneenä, että sitä Vanhaa Kalevalaa on ollut koko ajan saatavilla, eikä se ole sen oikeampi kuin se uusi. Kalevala on molemmissa muodoissaan kokoelma kansanrunoutta, joista Lönnrot muovasi eepoksen.
Kun Karjala oli jouduttu luovuttamaan, oli lehmiä ajettava Suomen puolelle ja käveltävä kanssaan. Tämä matka muodostui yli 200 km pitkäksi. Matkan varrella ihmiset ottivat evakoita kotiinsa asumaan. Nämä aikalaiset kertoivat, kuinka suurelta asialta tuntui se, kun joku talonväestä toi villasukat jalkaan, kulkijoiden lämmittämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiteen paha Pajari
Kiteellä on sukupolvesta toiseen kulkenut perimätarina julmasta veronkantajasta, pajarista, joka on pitänyt loisteliasta hovia tällä mäellä. Tapahtumat liittynevät niihin aikoihin, jolloin Ruotsin ja Venäjän välillä vallitsi 25-vuotinen sota Karjalan omistamisesta ( 1570 – 1595 ). Sotaonnen vaihdellessa kantoi veroja milloin Venäjän pajari milloin Ruotsin vouti. Usein sattui, että veronkantaja pisti verot omaan taskuunsa. Tällainen lienee ollut Kiteenkin pajari, joka vaati ankarien verojen lisäksi jokaisen alustalaisiinsa kuuluvan juuri vihityn naisen ensimmäiseksi yöksi hoviinsa. Kesäisin Pajari harrasti ”mäenlaskua” veneellä. Pajarinmäen huipulta Hyypiänjärven rantaan oli rakennettu nilateloilla varustettu tie. Huimaa vauhtia kiisi Pajarin vene pyöriviä teloja myöten jyrkänteen alle. Nuoret tytöt – alastomina ja takaperin kävellen – vetivät hänet mäen päälle.
Tässä on muuten hyvä esimerkki siitä, miksi Suomessa on ns. r y s s ä vihaa. (Huom. en käytä tuota sanaa nyt tässä yhteydessä haukkuakseni venäläisiä, vaan käytän sitä ainoastaan termimäisesti, koska käsite on suomalaisille tuttu.) Nuorempana ajattelin, että r y s s ä viha johtuu ennen kaikkea toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä YYA-ajasta, mutta sittemmin olen tajunnut, että juuret ovat paljo syvemmällä. Isonvihan aikaan suomalaisia vietiin orjiksi Venäjälle (tästä kertoo Topeliuksen klassikkosatu Koivu ja tähti) ja sotajoukot terrorisoivat maata. Kasakat kiduttivat ja murhasivat siviilejä (tutustukaapa esim. Hailuodon joukkomurhaan, Googlella löytynee siitä tietoa).
R y s s ä viha on fobia, joka on koodattu vanhempiin sukupolviin. Ehkä se ei elä enää niin voimakkaasti, en ainakaan kauheasti tunnista sitä omassa sukupolvessani (nykyäänhän russofiiliys tuntuu olevan yleisempää kuin russofobia, en tiedä) – toki tämä riippuu varmasti myös perhetaustasta. Mutta esim. oma 50-luvulla syntynyt äitini koki 90-luvulla jostain syvältä tulevaa kauhua, kun mökkirannassamme kuuli läheisen mökin rakentajien puhuvan venäjää. Se reaktio tuli jostain syvältä. Nykyään hän ei enää tätä tunnetta koe.
Jos nyt joku venäläistaustainen tätä lukee, niin tarkoitukseni ei todellakaan ole pahoittaa kenenkään mieltä tai haukkua kenenkään etnisyyttä, ainoastaan valottaa tätä suomalaisten tunnetta.
Eivät läheskään aina olleet venäläisiä ne rajan takaa tulijat. Kyllä siinä lähinnä heimoveljet tappelivat keskenään Tukholman ja Novgorodin/Moskovan yllyttäminä.
Historiasta kiinnostuneet muistakaa että historialla ei voi ikinä mitään perustella. Historialla perusteleminen on vakava argumenttivirhe.
Historialla ei ikinä voi perustella mitään. Historialla perusteleminen on vakava virhe koska silloin ei edistys pääse vaikuttamaan halutulla tavalla. Jos historialla voisi perustella jotain, niin naisilta pitää ottaa äänioikeus pois.
Köyhät maat perustelevat asioita traditioilla ja historialla koska valtaapitävät eivät muulla onnistu perustelemaan omia etuoikeuksiaan ja haluavat pitää vallasta kiinni. Köyhimmät maat ovat vanhoillisia ja edistys on estetty vetoamalla traditioihin.
Länsimaat osoittavat esimerkillään että, vain perustelemalla asiat oikeasti ilman historian taakkaa ja uskaltamalla tehdä uudistuksia voi kehittyä ja saavuttaa yhteisiä päämääriä maan kehityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Historiasta kiinnostuneet muistakaa että historialla ei voi ikinä mitään perustella. Historialla perusteleminen on vakava argumenttivirhe.
Historialla ei ikinä voi perustella mitään. Historialla perusteleminen on vakava virhe koska silloin ei edistys pääse vaikuttamaan halutulla tavalla. Jos historialla voisi perustella jotain, niin naisilta pitää ottaa äänioikeus pois.
Köyhät maat perustelevat asioita traditioilla ja historialla koska valtaapitävät eivät muulla onnistu perustelemaan omia etuoikeuksiaan ja haluavat pitää vallasta kiinni. Köyhimmät maat ovat vanhoillisia ja edistys on estetty vetoamalla traditioihin.
Länsimaat osoittavat esimerkillään että, vain perustelemalla asiat oikeasti ilman historian taakkaa ja uskaltamalla tehdä uudistuksia voi kehittyä ja saavuttaa yhteisiä päämääriä maan kehityksessä.
Anna esimerkki siitä, milloin historialla perusteleminen on argumentaatiovirhe. Tämä kirjoituksesi tuntuu nyt irralliselta.
29.9.1714 venäläiset tappoi Hailuodossa 800 sinne paennutta siviiliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
29.9.1714 venäläiset tappoi Hailuodossa 800 sinne paennutta siviiliä.
Saman sodan aikana venäläiset myös nylkivät suomalaisia siviilejä elävänä ja seivästivät vauvoja aidanseipäisiin. Suomettumisen aikana historiankirjoitus pyrki selittämään nämä tarinat venäläisvastaisena propagandana, mutta uudenpi tutkimus tukee väitettä siitä, että isoviha oli todella yhtä julma kuin tarinoissa kerrotaan.
Vierailija kirjoitti:
Viikinkien saagat sisältävät paljon mainintoja Suomen muinaisista kuninkaista. Näiden kuninkaiden historiallisuutta ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
Liedosta, lähellä Aurajokea, on löydetty muinaiskruunu, kullattu tai platinaa, 1870 luvulla. Myytiin Turkuun ja taottiin muodottomaksi. Aikalaiskertomukset kertovat. Liedon vaakunassa myös kruunu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi ei ensin meinattu hyväksyä YK:n jäseneksi, koska Suomessa käytettiin vuodessa enemmän heroiinia, kuin koko Euroopassa yhteensä. Sitä käytettiin yskänlääkkeisiin. Korvikkeitakin olisi ollut, mutta Suomi käytti säästösyistä juuri heroiinia yskänlääkkeissä, jota muualla keinona pidettiin täysin moraalittomana.
Partisaanit surmasivat raa'asti siviileitä mm. Kuusamossa ja Lapissa.
Kun sotalapsia lähetettiin Ruotsiin laivalla, meinasi venäläiset ampua laivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikingit tekivät mielellään "hankintareissuja" Suomeen, mutta ajan myötä jättivät väliin koska täällä ei ollut oikein mitään muuta pöllittävää kuin harvat nätit naiset.
Esim eräs viimeisistä reissuista meni niin, että 2000 miehen voimin Kokemäenjokea ylös sisämaahan (laivoja vedettiin kuivilla "ylöspäin"), Nokian ohitte Tampereen Pyhäjärvelle, sieltä Vanajavettä pitkin etelään ja lopulta Suomenlahteen Vantaanjokea pitkin. Tuossa vaiheessa retkikunna koko oli enää 50 miestä, mm reissun päällikkö kuoli haavoihinsa Suomenlahden rannoilla Ja kyllähän se vaikeuttaa ryöstelyä kun joka kalliolta viskellään keppiä ja kiveä niskaan...
http://blog.kansanperinne.net/2011/11/viikinkien-sotaretki-hameeseen-vu…
Suomalaisia on suhteellisesti laskien, viety eniten orjiksi. Pääasiassa isonvihan aikaan venäläisten toimesta. Kyllä skanditkin viikinkiaikaan teki samaa. Meillä ei ole velkaa ja vastuuta tässä mielessä kenellekään.
Historiassa suurilla osalla ihmisistä on ollut melko hiljaista ja arkista elämä.
Suomessa ei ole koskaan ollut samanlaista yläaatelia kuin vaikkapa Englannissa. Suomalaiset aateliset ovat olleet suhteellisen köyhiä eurooppalaisiin kolleegoihinsa verrattuna, kuten koko maakin. Suomessa aateliset eivät myöskään omistaneet talonpoikia tai heidän tilojaan kuten Keski-Euroopassa.
Kamelit tulisi kieltää suomen lailla ja evoluutio oppia tulisi lisätä kouluissa.
Alue: Aihe vapaa
Tähän liittyen: kannattaa googlettaa Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. Fleming kuoli kesken sodan. Kun Kaarle-herttua kukisti kapinalliset, hän halusi varmistaa, että Fleming varmasti oli kuollut, joten Flemingin arkku avattiin ja Kaarle-herttua riisti Flemingiä parrasta.