Mieheni kotona äiti tekee kaiken

Vierailija kirjoitti:

Itsestäni on tulossa saman lainen.

Samanlainen kenen kanssa?

-Ap

Meillä on sama anoppilassa, lapsuuden kodissani isä aina osallistui ruoan laittamiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Itse autan äitiä ja isää kotona, tietenkin. Itse ajattelen niin, että jos joku on alistunut aikansa sukupuolirooleihin noin voimakkaasti niin kärsikööt itse, minä en vieraassa kodissa ala miehiä passaamaan. Kyllä se olisi apen tehtävä auttaa ja mieheni, itse autan juuri siinä vaiheessa, kun mieheni nostaa takapuolensa penkistä. Kotona jos meille tulee vieraita, ilmoitan etukäteen, etten ole kenenkään piika ja mieheni kuuluu auttaa keittiössä (mammanpoika kun on niin pitää erikseen mainita).

Ja nyt jos joku kommentoi, että mikä riivinrauta täällä huutelee niin aivan sama. Mielummin riivinrauta, kuin alistunut piika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mä kyllä kanssa sanoisin että Me (miehen nimi) autetaan

Tietenkin epäoikeudellinen kuvio, jos vain yksi "raataa", mutta noin sanoessa lupaa toisen puolesta, eli miehen puolesta. Sekin on hallitsevaa ja kunnioittamatonta käytöstä. Miehellä on oikeus itse päättää, auttaako vai ei. Mielummin sanoisin, että "haluaisin auttaa sinua, mitä voin tehdä?" Kun on saanut vastauksen, sitten kysyä vaikka mieheltä, "tehdäänkö yhdessä?"

Tämä edellä oli tarkoitettu vastaukseksi kommenttiin numero 11.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsestäni on tulossa saman lainen.

Samanlainen kenen kanssa?

-Ap

Heh, jotenkin havahduin tähän, että passaan penskojani ja miestäkin liiankin kanssa.

Jos joku tulee juhlissa kysymään tarviin ko apua, kieltäydyn. Minä itte!!!

Et näin. Suorittaja mamma.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Sama. Ruoanlaitto on harrastukseni enkä halua ketään siihen avuksi. Minulle sopii mainiosti se, että minä laitan ruoan ja mies on vieraiden kanssa. Astioiden keräämisessä hänkin on kyllä mukana, ja kone pesee ne.

Kohteliasta olisi silti tietysti kysyä, voitteko kumppanisi kanssa auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen isä on varmaan just vaihtanut renkaat ja veljet kantaneet saunapuut, joten kaikki ovat tehneet osansa. 

Joka päivähän ne renkaat pitää vaihtaa ja sähkösaunaan on hyvä kantaa puita. Äiti on varmaan nekin kantanut ja käyttänyt auton renkaanvaihdossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsestäni on tulossa saman lainen.

Samanlainen kenen kanssa?

-Ap

Heh, jotenkin havahduin tähän, että passaan penskojani ja miestäkin liiankin kanssa.

Jos joku tulee juhlissa kysymään tarviin ko apua, kieltäydyn. Minä itte!!!

Et näin. Suorittaja mamma.

Kauniisti tehty sinulta, mutta oishan se vastavuoroisuuskin hyvä asia. :) En siis tiedä miten teillä, tai miten asiat koet, mutta kyllä sinäkin ansaitset osasi passauksesta! -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Loukkaannutko, jos vieras kysyy tarvitko apua?

-Ap

Ei siitä kukaan loukkaannu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Sama. Ruoanlaitto on harrastukseni enkä halua ketään siihen avuksi. Minulle sopii mainiosti se, että minä laitan ruoan ja mies on vieraiden kanssa. Astioiden keräämisessä hänkin on kyllä mukana, ja kone pesee ne.

Kohteliasta olisi silti tietysti kysyä, voitteko kumppanisi kanssa auttaa.

Voihan se tosiaan olla, että ovat yhdessä sopineet työnjaon. Sitä eri perheissä on niin erilaisia tapoja, että ei välttämättä heti ymmärrä kaikkea. Pitääpä siis tarjota apua. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä miehen koti se nyt enää on?

Ainakin minun kotini on aina myös lapseni koti. Vanhainkoti on sitten asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mä kyllä kanssa sanoisin että Me (miehen nimi) autetaan

Tietenkin epäoikeudellinen kuvio, jos vain yksi "raataa", mutta noin sanoessa lupaa toisen puolesta, eli miehen puolesta. Sekin on hallitsevaa ja kunnioittamatonta käytöstä. Miehellä on oikeus itse päättää, auttaako vai ei. Mielummin sanoisin, että "haluaisin auttaa sinua, mitä voin tehdä?" Kun on saanut vastauksen, sitten kysyä vaikka mieheltä, "tehdäänkö yhdessä?"

Tämä on kyllä totta. Mielestäni omalle rakkaalleenkin täytyy puhua kohteliaasti ja kunnioittavasti, tai itseasiassa erityisesti hänelle. :) -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä miehen koti se nyt enää on?

Ainakin minun kotini on aina myös lapseni koti. Vanhainkoti on sitten asia erikseen.

Minun ei. En edes asu enää samassa paikassa kuin hänen kanssaan asuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo mä kyllä kanssa sanoisin että Me (miehen nimi) autetaan

Tietenkin epäoikeudellinen kuvio, jos vain yksi "raataa", mutta noin sanoessa lupaa toisen puolesta, eli miehen puolesta. Sekin on hallitsevaa ja kunnioittamatonta käytöstä. Miehellä on oikeus itse päättää, auttaako vai ei. Mielummin sanoisin, että "haluaisin auttaa sinua, mitä voin tehdä?" Kun on saanut vastauksen, sitten kysyä vaikka mieheltä, "tehdäänkö yhdessä?"

Juuri näin. Minustakin on outoa, että täällä ihan käsketään miestä tekemään tai juurikin luvataan toisen puolesta. 

Keräisin käytetyt astiat kauniisti ja kyselemättä sekä kantaisin keittiöön. Sitten kysyisin, voiko auttaa.

Itse en hevin päästä ketään tiskaamaan, koska juhlissa otan käyttöön "hienot" astiat, jotka todella tiskataan käsin - alta ja päältä. En myöskään tiskaa vieraiden aikana, koska sen voi tehdä myöhemmin ja samalla esim. kuunnella radiota.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Juuri näin.

Jos kutsumme vieraita (myös kotoa pois muuttanut parisuhteessa elävä lapsi lasketaan kyläilijäksi, hän ei enää asu täällä), niin todellakaan he eivät tule keittiöön laittamaan ruokaa tai kanniskele tiskejä. Meillä toinen vanhempi on vieraiden kanssa, toinen tekee tarjoilujärjestelyjä.

Jos vieras tarjoaa apuaan, niin tapanani on kysyä, että vaikuttaako siltä, että en itse osaa. Meille ei kannata tulla kylään, jos tarkoituksena on osoittaa, että emme osaa toimia isäntäväkenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä miehen koti se nyt enää on?

Ainakin minun kotini on aina myös lapseni koti. Vanhainkoti on sitten asia erikseen.

Samoin meillä lapsen koti on minunkin kotini, vaikka miniä ei pidä siitä, että minulla on avaimet poikani kotiin. Mutta samaa perhettä kun ollaan, niin oikeudet on joka suuntaan samat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Juuri näin.

Jos kutsumme vieraita (myös kotoa pois muuttanut parisuhteessa elävä lapsi lasketaan kyläilijäksi, hän ei enää asu täällä), niin todellakaan he eivät tule keittiöön laittamaan ruokaa tai kanniskele tiskejä. Meillä toinen vanhempi on vieraiden kanssa, toinen tekee tarjoilujärjestelyjä.

Jos vieras tarjoaa apuaan, niin tapanani on kysyä, että vaikuttaako siltä, että en itse osaa. Meille ei kannata tulla kylään, jos tarkoituksena on osoittaa, että emme osaa toimia isäntäväkenä.

En usko, että kukaan haluaa osoittaa, ettette osaisi toimia isäntäväkenä. Kuulostatte hyvin vieraanvaraisilta. Varmaankin haluavat vain olla kohteliaita. -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 38-vuotias ja jos kutsun vieraita, en halua, että he osallistuu keittiöhommiin. Mies tietysti osallistuu, mutta toki niin, että toinen meistä aina seurustelee vieraiden kanssa. Joskus on voitu sopia, että mies vastaa seurustelusta ja silloin voi näyttää, että vain minä raadan, mutta totuus on yhteinen sopimus ja toisella kertaa sitten eri tavalla.

Juuri näin.

Jos kutsumme vieraita (myös kotoa pois muuttanut parisuhteessa elävä lapsi lasketaan kyläilijäksi, hän ei enää asu täällä), niin todellakaan he eivät tule keittiöön laittamaan ruokaa tai kanniskele tiskejä. Meillä toinen vanhempi on vieraiden kanssa, toinen tekee tarjoilujärjestelyjä.

Jos vieras tarjoaa apuaan, niin tapanani on kysyä, että vaikuttaako siltä, että en itse osaa. Meille ei kannata tulla kylään, jos tarkoituksena on osoittaa, että emme osaa toimia isäntäväkenä.

En usko, että kukaan haluaa osoittaa, ettette osaisi toimia isäntäväkenä. Kuulostatte hyvin vieraanvaraisilta. Varmaankin haluavat vain olla kohteliaita. -Ap

Tai sitten haluavat osoittaa, että tietävät meitä paremmin, miten tulee toimia. Mikä sen kätevämpää kuin miniä kertomassa appivanhemmille, että näiden parisuhde on jotenkin vääristynyt, koska molemmat eivät sulkeudu keittiöön ja jätä vieraita keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sama. Miehen isä ei edes kiitä noustessaan pöydästä ja astiat jäävät niille sijoilleen, muut sentään siirtävät ne tiskipöydälle ja kiittävät :D minustakin tuntuu aina oudolta ehdottaa että auttaisiko kun oma perhe ei pane tikkua ristiin.

Näin toimittiin ennen tasa-arvoa.