Laitoin tonnin naapurin postiluukusta nimettömänä. Leskeksi jäänyt yh, nyt alkoi mietityttää tuleeko paha vai hyvä mieli

Ihanaa Ap! Hienosti tehty.Varakas sukulainen on monena jouluna antanut minulle ja lapsille 200 e ja siitä on kyllä riittänyt paljon iloa. Olen niin kiitollinen hänelle.

Sitten kun omat lapset ovat isompia ja rahatilanteeni helpottaa niin haluan itse auttaa jotakuta tarvitsevaa.

Minä olen kulkenut samassa tavitakissa neljä vuotta ja tavikengätkin on jo kuusi vuotta vanhat. Pitää varmaan ostaa uusi takki ettei kohta ala tulemaan avustuksia luukusta. Vähän ärsyttää tuollainen luokittelu. Minulla ei ole yhtään velkaa ja säästössä on yli 300000 euroa, mutta vaatteet ei vaan ole se tärkein asia elämässäni. Minulla on niin paljon mielenkiinnon kohteita, että tuntuu ettei aika riitä kaikkeen, ja uusien vaatteiden osto ei ole se ykkösasia.

Ei välttämättä mikään positiivinen yllätys olisi tuollainen säälitonni. Mielestäni pitäisi todella tietää kuka sitä rahaa todella tarvitsee kun niitä avustuksia alkaa jakelemaan.

Ajatus on hieno, mutta tiedätkö lesken oikeasti tarvitsevan rahaa? Leskiäitikin voi olla taloudellisesti hyvässä tilanteessa, jos mies on ennen kuolemaansa ollut hyväpalkkaisessa työssä. Siinä tapauksessa leskeneläke voi olla aika hyväkin. Silloin tuntuisi aika hämmentävältä saada avustus tuntemattomalta lahjoittajalta.

Minä tienaan yli 5000 euroa kuukaudessa, omistan puolet velattomasta omakotitalosta hyvällä alueella ja lisäksi minulla on kuusinumeroinen summa sijoituksia. Siitä huolimatta talvitakkini on noin 5 vuotta vanha (ostettu aikoinaan Haloselta satasella), ja olen itse vaihtanut siihen vetoketjun, kun vanha meni rikki. Talvikenkäni ovat noin 10 vuotta vanhat. Tosin juuri totesin, että joudun varmaan välipäivinä ostamaan uudet, kun kantapäissä on jo selvät reiät. Minulla olisi kyllä varaa ostaa vaikka minkälaiset muotivaatteet, mutta inhoan vaateostoksilla käyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on totta niin kaunista. Tosin voisi tuoda pelon siitä, että onko rahalla kuitenkin jotain vastineen odotusta.

Tosielämässä leskelta ja orvolta viedään tulitikutkin.. Siis vertaus siihen satuun.

Niin, pakkohan sen on olla satua, kun jotakin hyvää tapahtuu. Jos joku olisi laittanut koirakakkkaa luukusta, niin kukaan ei epäilisi tarinan todenperäisyyttä.

Hyvää joulua kaikille joka tapauksessa!

Vierailija kirjoitti:

Ansiotuloni on n.80000 ja pääomatuloni n.45000 ja olen kahden lapsen velaton leskiäiti. Tässä on ollut vähän jotain muutakin, kun ostaa itselleen uusia vaatteita. 

Minuun otettiin yhteyttä sosiaalitoimesta, että lapseni on ollut mukana joulupuukeräyksessä ja minä saisin tulla noutamaan lapsille paketteja ja ruokakassin. Kerroin tilanteeni, ja että haluan lahjoittaa nuo edelleen mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Nyt mulla on käsissäni tonni, joulupaketteja ja ruokakassi.

Sama täällä. Ystävälliset ei kovin läheiset naapurit eivät tajua, että perhe saa kohtalaisen hyvää perhe-eläkettä, isä jättä hulppeat henkivauutusrahat ja sijoituksia, perheen kuukausitulot ovat nettona lähes 6000 e. En ole koskaan hakenut mitään taloudellista apua, mutta joka joulu joku muistaa meidän perheen ja saadaaan joulukori, lapsille villasukkia ja leluja sekä rahaa. Ei todellakaan tarvita!

Varmasti tulee hyvä mieli. Olet oikea jouluenkeli♥️ Varsinkin kun kirjoitit, että hyvää joulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiotuloni on n.80000 ja pääomatuloni n.45000 ja olen kahden lapsen velaton leskiäiti. Tässä on ollut vähän jotain muutakin, kun ostaa itselleen uusia vaatteita. 

Minuun otettiin yhteyttä sosiaalitoimesta, että lapseni on ollut mukana joulupuukeräyksessä ja minä saisin tulla noutamaan lapsille paketteja ja ruokakassin. Kerroin tilanteeni, ja että haluan lahjoittaa nuo edelleen mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Nyt mulla on käsissäni tonni, joulupaketteja ja ruokakassi.

Sama täällä. Ystävälliset ei kovin läheiset naapurit eivät tajua, että perhe saa kohtalaisen hyvää perhe-eläkettä, isä jättä hulppeat henkivauutusrahat ja sijoituksia, perheen kuukausitulot ovat nettona lähes 6000 e. En ole koskaan hakenut mitään taloudellista apua, mutta joka joulu joku muistaa meidän perheen ja saadaaan joulukori, lapsille villasukkia ja leluja sekä rahaa. Ei todellakaan tarvita!

Voithan nää itse käydä viemässä sen vaikka vanhainkotiin tai vähävaraisille😊

Kiitos, kun ilahdutit naapuriasi! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiotuloni on n.80000 ja pääomatuloni n.45000 ja olen kahden lapsen velaton leskiäiti. Tässä on ollut vähän jotain muutakin, kun ostaa itselleen uusia vaatteita. 

Minuun otettiin yhteyttä sosiaalitoimesta, että lapseni on ollut mukana joulupuukeräyksessä ja minä saisin tulla noutamaan lapsille paketteja ja ruokakassin. Kerroin tilanteeni, ja että haluan lahjoittaa nuo edelleen mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Nyt mulla on käsissäni tonni, joulupaketteja ja ruokakassi.

Sama täällä. Ystävälliset ei kovin läheiset naapurit eivät tajua, että perhe saa kohtalaisen hyvää perhe-eläkettä, isä jättä hulppeat henkivauutusrahat ja sijoituksia, perheen kuukausitulot ovat nettona lähes 6000 e. En ole koskaan hakenut mitään taloudellista apua, mutta joka joulu joku muistaa meidän perheen ja saadaaan joulukori, lapsille villasukkia ja leluja sekä rahaa. Ei todellakaan tarvita!

Voithan nää itse käydä viemässä sen vaikka vanhainkotiin tai vähävaraisille😊

Vanhainkodissa ei kovinkaan usein saa itse keitellä kahvia tai keitellä ruokaa. Vähävaraiset ei ota joulukoria, ne haluaa rahaa. Ja lapsilleni annettua rahaa minulla ei ole lupa antaa muille, se olisi varkaus.

Vierailija kirjoitti:

Juuri hyvin noin tehtynä. 

Nöyryyttävää tälle äidille varmasti, että tultaisiin omilla kasvoilla antamaan silkkaa rahaa käteen. 

En tietysti tunne tapausta, mutta kuvauksesta päätellen haluaa pitää kuosia eli lapset siisteinä ja hyvin kasvatettuina. 

Tinkii omista jutuistaan päätelleen vuodesta toiseen olevista vaatteista. 

Nyt tietysti äidille syntyy ongelma siitä, että jos ostaa uutta, niin se pannaan merkille naapurustossa. 

No ei varmasti synny vai onko ihmiset noin kyyliä? Nostan hattua vanhemmille jotka pistävät lapsensa edelle näinkin pienissä asioissa että jos ei ole varaa pueututtaa koko perhettä hyvin niin ainakin lapset puetutetaan siististi ja se ensisijainen panos on lapsiin.

Sen kerran kun sitten olisi varaa itsellekin ostaa vaikka ne uudet kengät tai takin niin se ei muille kyllä kuulu. Eiköhän jokainen kyyläkin tajua että nyt on vissiin rahaa ollut vähän enemmän ja ollut varaa ostaa itselleen uusi takki tinkimättä lasten tarpeista.

No, mulla on vuonna 2007 ostetut talvitakit. Hyvät ja päätin käyttää niin kauan kun kestää. Ekologista

Miksei kukaan auta niitä todellisia avuntarvitsijoita? Eli yksinäisiä miehiä. Jos naispuoliset naapurit menisivät saunatakissa tällaisen miehen luokse tai maksulliset naiset laittaisivat 50% hinnat joulun kunniaksi. Suomi olisi paljon iloisempi paikka elää.

Kiitti naapuri, laitan sen säästöön tonne muiden tonnien jatkoksi.

Olen kateellinen. Olisipa joku joskus huomannut minutkin.

Minä olisin kiitollinen satasesta. Sillä saisi lapsen synttärit järjestettyä. Ovat pari päivää ennen joulua. Yh leski olen minäkin. Joulua ei ole vietetty enää , ei riitä rahat. Ei ole suuria perhe- eläkkeitä eikä henkivakuutusrahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiotuloni on n.80000 ja pääomatuloni n.45000 ja olen kahden lapsen velaton leskiäiti. Tässä on ollut vähän jotain muutakin, kun ostaa itselleen uusia vaatteita. 

Minuun otettiin yhteyttä sosiaalitoimesta, että lapseni on ollut mukana joulupuukeräyksessä ja minä saisin tulla noutamaan lapsille paketteja ja ruokakassin. Kerroin tilanteeni, ja että haluan lahjoittaa nuo edelleen mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Nyt mulla on käsissäni tonni, joulupaketteja ja ruokakassi.

Sama täällä. Ystävälliset ei kovin läheiset naapurit eivät tajua, että perhe saa kohtalaisen hyvää perhe-eläkettä, isä jättä hulppeat henkivauutusrahat ja sijoituksia, perheen kuukausitulot ovat nettona lähes 6000 e. En ole koskaan hakenut mitään taloudellista apua, mutta joka joulu joku muistaa meidän perheen ja saadaaan joulukori, lapsille villasukkia ja leluja sekä rahaa. Ei todellakaan tarvita!

Tää on jotenkin niin tyypillistä. Joku haluaa muistaa, syystä jota ei tiedetä ja siitä harmistutaan, koska ei ole tarvetta.

Jos ei ole tarvetta, niin laita lahja kiertoon jonnekin missä se tulee tarpeeseen. Problem solved.

Jotenkin tuntuu kummalta, että omasta vapaasta tahdosta joku haluaa antaa lahjan tai auttaa ja siitä kiukutellaan, joko niin ettei tarvita, ei kehtaa ottaa apua vastaan tai mä tarvitsisin ennemmin kuin muut. Asiaan tyytyväistä ei helposti löydä, joku aina pielessä. Liekö tää sitä suomalaista luonteenpiirrettä..?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ansiotuloni on n.80000 ja pääomatuloni n.45000 ja olen kahden lapsen velaton leskiäiti. Tässä on ollut vähän jotain muutakin, kun ostaa itselleen uusia vaatteita. 

Minuun otettiin yhteyttä sosiaalitoimesta, että lapseni on ollut mukana joulupuukeräyksessä ja minä saisin tulla noutamaan lapsille paketteja ja ruokakassin. Kerroin tilanteeni, ja että haluan lahjoittaa nuo edelleen mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Nyt mulla on käsissäni tonni, joulupaketteja ja ruokakassi.

Sama täällä. Ystävälliset ei kovin läheiset naapurit eivät tajua, että perhe saa kohtalaisen hyvää perhe-eläkettä, isä jättä hulppeat henkivauutusrahat ja sijoituksia, perheen kuukausitulot ovat nettona lähes 6000 e. En ole koskaan hakenut mitään taloudellista apua, mutta joka joulu joku muistaa meidän perheen ja saadaaan joulukori, lapsille villasukkia ja leluja sekä rahaa. Ei todellakaan tarvita!

Tää on jotenkin niin tyypillistä. Joku haluaa muistaa, syystä jota ei tiedetä ja siitä harmistutaan, koska ei ole tarvetta.

Jos ei ole tarvetta, niin laita lahja kiertoon jonnekin missä se tulee tarpeeseen. Problem solved.

Jotenkin tuntuu kummalta, että omasta vapaasta tahdosta joku haluaa antaa lahjan tai auttaa ja siitä kiukutellaan, joko niin ettei tarvita, ei kehtaa ottaa apua vastaan tai mä tarvitsisin ennemmin kuin muut. Asiaan tyytyväistä ei helposti löydä, joku aina pielessä. Liekö tää sitä suomalaista luonteenpiirrettä..?

Lahjoittaminen ei ole niin yksikertaista, kun te luulette. Silloin kun vanhemmalle syntyyn tilivelvollisuus maistraattiin lapsen omaisuudesta lähes kaikkeen joutuu pytämään lupaa maistraatilta. 

Mun uusin takki on yli 10v ja talvikengät melkein samoin. Lenkkarit on uusimmat alle 3v. Käytän ne loppuun, vaikka joku olisikin sitä mieltä, että ne on vanhat. Vältän tarpeetonta kulutusta. Vanhin vaatekappaleeni on 80-luvulta.

Kai ap laittoi nimen kuoren päälle ja saaja tietää, että raha on hänelle varmasti eikä odoteta mitään vastapalvelusta? Poliisille vieminen tulee mieleen. Jenkkileffat tuo mieleen, että huumepiirit haluavat kuriiria yms.

Leskiäitihän ei koskaan ole köyhä. Hän saa eläkkeen miehestään hautaan asti, sekä lapset saavat ainakin 21.vuotiaiksi  myös hyvät eläkkeet isästään, tai niin kauan kunnes valmistuvat ammattiin. Lisäksi hänelle jää koko yhteinen omaisuus, jota ei jaeta kuten avioero tapauksissa.

Siis leski ei ole köyhä eikä rahan tarpeessa. ,  eronnut yksinhuoltajaäit useimmiten on, riipuen miten paljn yhteistä omaisuutta on ollut ja miten se on jaettu. Ja tietenkin millaiset elatusmaksut  isä kykenee/suostuu maksamaan ja kuinka paljon isä osallistuu lasten kuluihin sekä käykä yh-äiti töissä.

Joten hukkaan meni aloittajan rahat, ei le köyhä äiti kyseessä. Aloittaja tuskin on tuon leken kaikkia kenkiä nähnytkään, tai sitten tykkää pitää aina samoja. Kyse ei ole  etteikö varaa uusiin olisi.

Useimmiten leskellä myös  jo uusi mies oven kahvassa roikkumassa. Varallisuuus vetää puoleensa, ainakin onnenonkijoita, ja näin eläen saattaa köyhyyskin astua jossain vaiheessa kuvioihin.

Toiseksi, provohan aloitus onkin.

Jos kyseessä on kerrostalo, johon ei pääse tuosta vain sisään ja kuori ei ole käynyt postin kautta, niin todennäköisesti arvaa, että kyseessä on naapuri. Vaikka teko on hyvä, niin voi olla että tuosta tulee sellainen olo, että joku on kytännyt pidempään ja perhe on näyttänyt säälittävältä.