Paras ja pahin horoskooppimerkki? Perustelut!
Eli otsikon mukaisesti, myös oman merkin voi kertoa jos haluaa. :)
Paras horoskooppimerkki omasta mielestäni on vaaka. Kaikissa tuntemissani vaakaihmisissä on jotain sisäsyntyisesti miellyttävää, käyttäytyminen on muita huomioonottavaa ja mukavaa, ei ole tarvetta lytätä muita. Vaa'at ovat myös kultturelleja ja älykkäitä sekä usein viehättäviä.
Pahin merkki on mielestäni skorpioni tai rapu. Vesimerkit ovat usein hyvin tunteellisia, mikä ei ole mitenkään huono asia, mutta varsinkin skorpioni ja rapu sortuvat helposti huonosta itsetunnosta johtuvaan manipulointiin ja ovat usein kateellisia ja katkeria, ilkeitäkin.
Itse olen härkä.
Kommentit (12684)
Onko kellään mitään hypoteesia siitä miksi Maan merkit (Kauris, Härkä, Neitsyt) pitävät perää?
Minusta maan merkit ovat hyviä. Ehkä he ovat olleet liian vaatimattomia äänestämään itseään.
Vaihdetaan Mars jousimiehessä Marsiin vaikka vaa'assa.
Vihaan tätä dorkaa luonnettani. 5 planeettaa skorpionissa, kuu oinaassa ja mars jousimiehessä. Kuu oinaassa saa tyhmiä impulsiivisia päähänpistoja, mars jousimiehessä rientää toteuttamaan ne ja nuo viisi planeettaa skorpionissa eivät auta asiaa.
Vaihdetaan kaikki merkit joihinkin toisiin!
Vierailija kirjoitti:
Tulen itse parhaiten toimeen vesimiesten kanssa, minkä pitäisi kai olla ristiriitaista, kun olen itse rapu. Mulla on kuitenkin syntymäkartassa eniten ilmamerkkejä. Tuntemani vesimiehet ovat oman tiensä kulkijoita, ihania pohdiskelijoita. Tarvitsen paljon omaa tilaa ja rauhaa, ja nämä antavat sitä aina, kun vaikuttavat itsekin sitä kaipaavan. Olen nyt seurustellut 9 vuotta vesimiehen kanssa ja myös pitkäaikaisin ystäväni on vesimies.
Neitsyet ovat olleet yleisesti omaan makuun turhan kontrollifriikkejä, joten se on yksi vähiten miellyttävistä merkeistä. Tosin tunnen mukavia neitsyitäkin. Leijona ja jousimies taas ovat kaksi merkkiä, joista en välitä lainkaan.
T. rapu, kuukauris, nouseva vaaka
Aika samanlaista täällä. Vesimiehet vetävät puoleensa, ehkä siksikin että sisarukset vesimiehiä. Jos en tule jonkun kanssa toimeen, melko pian selviää että toinen on neitsyt. Neitsyen ominaisuudet, päsmäröinti ja niuhottaminen saavat näkemään punaista. Paras ystäväni ja molemmat lapseni ovat kauriita. Vaikka en aina heitä täysin ymmärrä, tulemme toimeen erittäin hyvin. T. rapu, nouseva leijona, kuu vesimiehessä
Kuu on se miten tunnet ja reakoit ja myös sinun tarpeesi. Aurinko merkki on se mitä haluat ja kuu se mitä tarvitset se on myös kotisi. Eli jos kuu merkkisi on vaassa niin tunnet kuin vaaka.
Vaaka ihmisen heikkous on siinä että he ovat sisäisesti tuntevat olevansa erittäin hyvän näköisiä se itse rakkaus ei onneksi ehkä ulos näy. Mutta voi myös kyllä näkyä
Vierailija kirjoitti:
Vaaka ihmisen heikkous on siinä että he ovat sisäisesti tuntevat olevansa erittäin hyvän näköisiä se itse rakkaus ei onneksi ehkä ulos näy. Mutta voi myös kyllä näkyä
Huoh mitä bsssää taas. Olen vaaka, ja kokenut elämässäni paljon sellaista rumaa oloa suhteessa muihin, siis sellaista joka estää menemästä jonnekin ja tekee mieli piilotella. Jos pitäisin itseäni todella hyvännäköisenä, niin olisin varmaan kuussa. Minäkuva onneksi helpottaa kun ikää tulee ja itsetuntemus kasvaa, mutta edelleen joka kerta kotoa lähtiessä täytyy päästä tietynlaisen olemushäpeän yli jotta voi lähteä.
Se on nimenomaan sellaista kokonaisvaltaisesti olemukseen liittyvää, että kokee olevansa jotenkin ällöttävä, ei niinkään sinänsä ulkonäkö vaikka ulkonäköhän on olemusta.
Tiedän naisen, jolla on tismalleen sama syntymäpäivä kuin minulla, ja olen tajunnut hänen kärsivän samasta. Joskus hänen kotikulmillaan törmäsin sattumalta häneen, niin paineli huppu päässä just sillä tavalla itseään peitellen täysillä ohi, että tajusin heti mistä on kyse. Jos näen häntä jossain tapahtumissa, niin tuota ei huomaa, kun sellaisiin mennessä on ylittänyt itsensä ja työntänyt sellaiset ajatukset pois päästä, jotta voi mennä paikalle. Onneksi sen useimmiten unohtaa sitten kun menee jonnekin, ja elää hetkessä ja keskittyy ympäristöön.
Ai niin, tiedänhän minä yhden miehenkin jolla on sama syntymäpäivä (ja vuosikin), ja hänkin on sellainen lippiksen alta kuikuilija ja piilottelija, vaikka muut pitää häntä hyvännäköisenä.
Meillä on kolmas skorpioni peräkkäin pääministerinä. Oispa kyl mahtavaa kokea pääministeri joka ois kalat tai vesimies. Vois maailma näyttää vähän toiselta heidän käsialansa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolmas skorpioni peräkkäin pääministerinä. Oispa kyl mahtavaa kokea pääministeri joka ois kalat tai vesimies. Vois maailma näyttää vähän toiselta heidän käsialansa jälkeen.
Skorpionit tuhoavat kaiken mihin koskevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolmas skorpioni peräkkäin pääministerinä. Oispa kyl mahtavaa kokea pääministeri joka ois kalat tai vesimies. Vois maailma näyttää vähän toiselta heidän käsialansa jälkeen.
Skorpionit tuhoavat kaiken mihin koskevat.
No sua nyt ei taaskaan kaivattu tänne, niinku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesimies on yksi sellainen merkki, joka ei ärsytä juuri ketään tai niin olen huomannut. Paras ja hauska ja samalla hieman erikoinen hyvällä tavalla merkki.
No, mun mielestä ne juuri ovat jotenkin persoonattomia ja vähän kylmän oloisia..ei ehkä ärsytä, mutta eivät herätä mitään tunteita, ei mitään erikoista heissä kyllä ole.
Jännää että koet Vesimiehet persoonattomina. Mistä merkeistä pidät eniten jos Vesimies on persoonaton?
Oon ainakin huomannut, että ystäväpiirissäni on härkiä, leijonia ja vaakoja. Tietysti toisen skorpionin kanssa myös yhteisymmärrys :)
Minkälaisesta naisesta rapumies pitää?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolmas skorpioni peräkkäin pääministerinä. Oispa kyl mahtavaa kokea pääministeri joka ois kalat tai vesimies. Vois maailma näyttää vähän toiselta heidän käsialansa jälkeen.
Näitä on tosi vähän ylipäätään
Harvinaisia merkkejä poliitikoille
Turkissa Erdogan on kalat, hyvä merkkikö?
obladiiiiidaaa kirjoitti:
Turkissa Erdogan on kalat, hyvä merkkikö?
Oho. Tämä yllätti. Minua kiinnostaa yleisesti eri merkkien tavat olla ja tehdä, yhtään merkkiä en pidä hyvänä tai huonona, se on järjetöntä epäajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolmas skorpioni peräkkäin pääministerinä. Oispa kyl mahtavaa kokea pääministeri joka ois kalat tai vesimies. Vois maailma näyttää vähän toiselta heidän käsialansa jälkeen.
"Toiselta" tarkoittaa uteliaisuutta. Tämä ei ollut mikään arvotus. En ole niin pölhö että jakaisin merkkejä parempiin tai huonompiin, se on täysin järjetöntä kaikilla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaka ihmisen heikkous on siinä että he ovat sisäisesti tuntevat olevansa erittäin hyvän näköisiä se itse rakkaus ei onneksi ehkä ulos näy. Mutta voi myös kyllä näkyä
Huoh mitä bsssää taas. Olen vaaka, ja kokenut elämässäni paljon sellaista rumaa oloa suhteessa muihin, siis sellaista joka estää menemästä jonnekin ja tekee mieli piilotella. Jos pitäisin itseäni todella hyvännäköisenä, niin olisin varmaan kuussa. Minäkuva onneksi helpottaa kun ikää tulee ja itsetuntemus kasvaa, mutta edelleen joka kerta kotoa lähtiessä täytyy päästä tietynlaisen olemushäpeän yli jotta voi lähteä.
Se on nimenomaan sellaista kokonaisvaltaisesti olemukseen liittyvää, että kokee olevansa jotenkin ällöttävä, ei niinkään sinänsä ulkonäkö vaikka ulkonäköhän on olemusta.
Tiedän naisen, jolla on tismalleen sama syntymäpäivä kuin minulla, ja olen tajunnut hänen kärsivän samasta. Joskus hänen kotikulmillaan törmäsin sattumalta häneen, niin paineli huppu päässä just sillä tavalla itseään peitellen täysillä ohi, että tajusin heti mistä on kyse. Jos näen häntä jossain tapahtumissa, niin tuota ei huomaa, kun sellaisiin mennessä on ylittänyt itsensä ja työntänyt sellaiset ajatukset pois päästä, jotta voi mennä paikalle. Onneksi sen useimmiten unohtaa sitten kun menee jonnekin, ja elää hetkessä ja keskittyy ympäristöön.
Ai niin, tiedänhän minä yhden miehenkin jolla on sama syntymäpäivä (ja vuosikin), ja hänkin on sellainen lippiksen alta kuikuilija ja piilottelija, vaikka muut pitää häntä hyvännäköisenä.
Tää kuvaus osui kyllä ihan nappiin, kiitos! Minäkin olen vaaka ja on päiviä, jolloin tahtoisin muuttua näkymättömäksi koska tunnen itseni vastenmieliseksi tavalla, jota tähän saakka on ollut hyvin vaikea selittää. Hyvä tietää, että muutkin kärsivät tästä. Nämä tuntemukset eivät toisaalta mitenkään sulje pois kauniista asioista nauttimista - niihin kuuluu myös vaatteet ym. ulkonäköön liittyvä. Välillä tykkään laittautua, mutta en koskaan ole täysin tyytyväinen peilikuvaani. Nuorempana täydellisyyden tavoittelu johti syömishäiriöön. Iän myötä olen oppinut keskittymään enemmän ympäröivän maailman kauneuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaka ihmisen heikkous on siinä että he ovat sisäisesti tuntevat olevansa erittäin hyvän näköisiä se itse rakkaus ei onneksi ehkä ulos näy. Mutta voi myös kyllä näkyä
Huoh mitä bsssää taas. Olen vaaka, ja kokenut elämässäni paljon sellaista rumaa oloa suhteessa muihin, siis sellaista joka estää menemästä jonnekin ja tekee mieli piilotella. Jos pitäisin itseäni todella hyvännäköisenä, niin olisin varmaan kuussa. Minäkuva onneksi helpottaa kun ikää tulee ja itsetuntemus kasvaa, mutta edelleen joka kerta kotoa lähtiessä täytyy päästä tietynlaisen olemushäpeän yli jotta voi lähteä.
Se on nimenomaan sellaista kokonaisvaltaisesti olemukseen liittyvää, että kokee olevansa jotenkin ällöttävä, ei niinkään sinänsä ulkonäkö vaikka ulkonäköhän on olemusta.
Tiedän naisen, jolla on tismalleen sama syntymäpäivä kuin minulla, ja olen tajunnut hänen kärsivän samasta. Joskus hänen kotikulmillaan törmäsin sattumalta häneen, niin paineli huppu päässä just sillä tavalla itseään peitellen täysillä ohi, että tajusin heti mistä on kyse. Jos näen häntä jossain tapahtumissa, niin tuota ei huomaa, kun sellaisiin mennessä on ylittänyt itsensä ja työntänyt sellaiset ajatukset pois päästä, jotta voi mennä paikalle. Onneksi sen useimmiten unohtaa sitten kun menee jonnekin, ja elää hetkessä ja keskittyy ympäristöön.
Ai niin, tiedänhän minä yhden miehenkin jolla on sama syntymäpäivä (ja vuosikin), ja hänkin on sellainen lippiksen alta kuikuilija ja piilottelija, vaikka muut pitää häntä hyvännäköisenä.
Tää kuvaus osui kyllä ihan nappiin, kiitos! Minäkin olen vaaka ja on päiviä, jolloin tahtoisin muuttua näkymättömäksi koska tunnen itseni vastenmieliseksi tavalla, jota tähän saakka on ollut hyvin vaikea selittää. Hyvä tietää, että muutkin kärsivät tästä. Nämä tuntemukset eivät toisaalta mitenkään sulje pois kauniista asioista nauttimista - niihin kuuluu myös vaatteet ym. ulkonäköön liittyvä. Välillä tykkään laittautua, mutta en koskaan ole täysin tyytyväinen peilikuvaani. Nuorempana täydellisyyden tavoittelu johti syömishäiriöön. Iän myötä olen oppinut keskittymään enemmän ympäröivän maailman kauneuteen.
Vaaalla voi olla niin korkeat tai epärealistiset esteettiset kriteerit että häpeää kuollakseen jos ei itsekään nitä täytä. Jos ei ole jotain törkeän itsevarmaa tekijää mukana kuvioissa. Arvelen vain, en ole itse vaaka.
Eivät minun tuntemani vaa'at mitenkään itseriittoisia ole. Päinvastoin, heillä on ihana kyky nähdä kauneutta muissa ja myös kertoa se heille.
Tulimerkki sopis, mutta ilmakin voi olla jees