Omituinen tyttö lukiosta
Meidän lukiossa on tyttö, joka ei puhu kuin yksittäisiä sanoja ja ei koskaan katso silmiin. Säikky kuin mikä ja vilkuilee hermostuneena. Joskus naputtaa jalkaa maahan ja tollottaa tyhjyyteen. Yritin jutella kyseiselle tytölle, mutta ei juttelusta oikein tule mitään, kun ei paljoa juttele. Kummallista. Huolestuttavaa, kun toista noin ahdistaa.
Kommentit (84)
Hiljaa hyvä tulee. Älä liikaa ahdista tyttöä. Ehkä hän avautuu sinulle myöhemmin. Se vaan voi vaatia aikaa.
Sosiaalisten tilanteiden fobia on ihan suhteellisen yleistä nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuumaatte? Annanko vaan olla.
Miksi ylipäätään on lukiossa, jos ei siellä viihdy?
Alkuperäinen
Kiva, kun yrität ottaa kontaktia! Olin itse hiljainen ja ujo lukiossa kiusaamistaustan takana. Pelkäsin kiusaamisen alkavan uudestaan. Voi olla tosi kiva oikeasti, kun vain rohkaistuu. Väkisin sinun ei tietysti tarvitse olla ystävä, mutta jos tarjoudut esim. paritehtäviin kaveriksi, mutta kunhan et kiusaamiseen mene mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuumaatte? Annanko vaan olla.
Miksi ylipäätään on lukiossa, jos ei siellä viihdy?
Alkuperäinen
Ehkä se on siellä opiskelemassa eikä lässyttämässä turhia kanalauman kanssa?
Mä olin tuollainen lukiossa vuosikymmen sitten. Sain masennusdiagnoosin abivuotta edeltäneenä kesänä. Sen jälkeen on ollut hyviä ja huonoja kausia. Pahimpana hetkenä en lukiossa enkä nytkään halua ketään lähelle mutta kysyisin sinuna edes jotain neutraalisti toisen kerran. Jos sittenkin tyssää, anna olla. Hän saattaa silti arvostaa elettäsi ja muistaa sen myöhemmin. Toisaalta jokaisella on oikeus olla myös yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuumaatte? Annanko vaan olla.
Miksi ylipäätään on lukiossa, jos ei siellä viihdy?
Alkuperäinen
Oppimassa. Halu oppia on suurempi kuin nuo rajoitteet. Herättää kunnioitusta.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa hyvä tulee. Älä liikaa ahdista tyttöä. Ehkä hän avautuu sinulle myöhemmin. Se vaan voi vaatia aikaa.
Sen lisäksi että säälittää niin ärsyttää, kun siitä ei saa mitään otetta. Tein kyseisen tytön kanssa parityötä, koska opettaja määräsi parit. Oli ihan poissa oleva ja kauhean ahdistuneen oloinen, poissaolevakin. Lopulta sitten jaoin esitelmän kahteen osaan ja kun kysyin, että tehdäänkö näin niin myöntyi. Ihme kyllä teki osansa ja sain liitettyä osat yhteen. Ihan hyvä lopputulos, ei siinä mitään. Tervehdyksiin hädin tuskin vastaa. Joskus kun kuulee jotakin hauskaa saattaa hymyillä tai naurahtaa :O. Muuten sitä samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa hyvä tulee. Älä liikaa ahdista tyttöä. Ehkä hän avautuu sinulle myöhemmin. Se vaan voi vaatia aikaa.
Sen lisäksi että säälittää niin ärsyttää, kun siitä ei saa mitään otetta. Tein kyseisen tytön kanssa parityötä, koska opettaja määräsi parit. Oli ihan poissa oleva ja kauhean ahdistuneen oloinen, poissaolevakin. Lopulta sitten jaoin esitelmän kahteen osaan ja kun kysyin, että tehdäänkö näin niin myöntyi. Ihme kyllä teki osansa ja sain liitettyä osat yhteen. Ihan hyvä lopputulos, ei siinä mitään. Tervehdyksiin hädin tuskin vastaa. Joskus kun kuulee jotakin hauskaa saattaa hymyillä tai naurahtaa :O. Muuten sitä samaa.
Tämä siis alkuperäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun yrität ottaa kontaktia! Olin itse hiljainen ja ujo lukiossa kiusaamistaustan takana. Pelkäsin kiusaamisen alkavan uudestaan. Voi olla tosi kiva oikeasti, kun vain rohkaistuu. Väkisin sinun ei tietysti tarvitse olla ystävä, mutta jos tarjoudut esim. paritehtäviin kaveriksi, mutta kunhan et kiusaamiseen mene mukaan.
No, ei ole kiva, jos noin ymmärtämättömältä vaikuttava tyyppi kuin ap yrittää lähestyä. Jos tutustuvatkin, niin loukkaa varmaan tätä tyttöä möläytyksillään tahtomattaankin. "Miksi edes on lukiossa...", voi helvata sentään.
Samanlainen meillä amkissa.
Tulee usein porukan mukaan esim syömään muttei paljoa sano mitään. Oon sitten koittanut vaan olla ja jutella normaalisti, tervehtiä ja niin poispäin.
Nykyään näyttää saaneen luokasta ainakin yhden kaverin, jolle pystyy puhumaan ja luottaa.
Parempaan päin siis ihan vaan hyväksymällä ja sillä, ettei katsota hiljaista 'outoa' kieroon.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin tuollainen lukiossa vuosikymmen sitten. Sain masennusdiagnoosin abivuotta edeltäneenä kesänä. Sen jälkeen on ollut hyviä ja huonoja kausia. Pahimpana hetkenä en lukiossa enkä nytkään halua ketään lähelle mutta kysyisin sinuna edes jotain neutraalisti toisen kerran. Jos sittenkin tyssää, anna olla. Hän saattaa silti arvostaa elettäsi ja muistaa sen myöhemmin. Toisaalta jokaisella on oikeus olla myös yksin.
Sosiaalisessa mediassa saa ihan eri kuvan siitä.
alkuperäinen
Mahtaa olla mielenkiintoinen tyyppi kun pitää näinkin paljon puntaroida asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa hyvä tulee. Älä liikaa ahdista tyttöä. Ehkä hän avautuu sinulle myöhemmin. Se vaan voi vaatia aikaa.
Sen lisäksi että säälittää niin ärsyttää, kun siitä ei saa mitään otetta. Tein kyseisen tytön kanssa parityötä, koska opettaja määräsi parit. Oli ihan poissa oleva ja kauhean ahdistuneen oloinen, poissaolevakin. Lopulta sitten jaoin esitelmän kahteen osaan ja kun kysyin, että tehdäänkö näin niin myöntyi. Ihme kyllä teki osansa ja sain liitettyä osat yhteen. Ihan hyvä lopputulos, ei siinä mitään. Tervehdyksiin hädin tuskin vastaa. Joskus kun kuulee jotakin hauskaa saattaa hymyillä tai naurahtaa :O. Muuten sitä samaa.
Öö, et välttämättä vaikuta viestisi perusteella kovinkaan empaattiselta ja helposti lähestyttävältä ihmiseltä, suosittelen sua treenaan sosiaalisia taitoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin tuollainen lukiossa vuosikymmen sitten. Sain masennusdiagnoosin abivuotta edeltäneenä kesänä. Sen jälkeen on ollut hyviä ja huonoja kausia. Pahimpana hetkenä en lukiossa enkä nytkään halua ketään lähelle mutta kysyisin sinuna edes jotain neutraalisti toisen kerran. Jos sittenkin tyssää, anna olla. Hän saattaa silti arvostaa elettäsi ja muistaa sen myöhemmin. Toisaalta jokaisella on oikeus olla myös yksin.
Sosiaalisessa mediassa saa ihan eri kuvan siitä.
alkuperäinen
Aika yleistä nykyisin. Saattaa olla erilainen sinulle kuin muille hänen kavereilleen joita on saanut muualta kuin lukiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun yrität ottaa kontaktia! Olin itse hiljainen ja ujo lukiossa kiusaamistaustan takana. Pelkäsin kiusaamisen alkavan uudestaan. Voi olla tosi kiva oikeasti, kun vain rohkaistuu. Väkisin sinun ei tietysti tarvitse olla ystävä, mutta jos tarjoudut esim. paritehtäviin kaveriksi, mutta kunhan et kiusaamiseen mene mukaan.
No, ei ole kiva, jos noin ymmärtämättömältä vaikuttava tyyppi kuin ap yrittää lähestyä. Jos tutustuvatkin, niin loukkaa varmaan tätä tyttöä möläytyksillään tahtomattaankin. "Miksi edes on lukiossa...", voi helvata sentään.
En tietenkään sano ääneen mitään. Kiinnostaisi nähdä, mitä puuhailee vapaa-ajalla. Somessa jakanut musiikkia ja kuvia eläimistä sekä festareilta. Ihme hiippari.
alkuperäinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaa hyvä tulee. Älä liikaa ahdista tyttöä. Ehkä hän avautuu sinulle myöhemmin. Se vaan voi vaatia aikaa.
Sen lisäksi että säälittää niin ärsyttää, kun siitä ei saa mitään otetta. Tein kyseisen tytön kanssa parityötä, koska opettaja määräsi parit. Oli ihan poissa oleva ja kauhean ahdistuneen oloinen, poissaolevakin. Lopulta sitten jaoin esitelmän kahteen osaan ja kun kysyin, että tehdäänkö näin niin myöntyi. Ihme kyllä teki osansa ja sain liitettyä osat yhteen. Ihan hyvä lopputulos, ei siinä mitään. Tervehdyksiin hädin tuskin vastaa. Joskus kun kuulee jotakin hauskaa saattaa hymyillä tai naurahtaa :O. Muuten sitä samaa.
Eli nyt tiedät, että hän tekee osansa ajallaan ja asiallisesti. Se on enemmän kuin monista voi sanoa. Tiedät myös, että hänellä on huumorintajua. Ei sulla tarvitse olla mitään "otetta"'. Olisiko hänen helpompaa kommunikoida kirjoittamalla? Ootko muuten itse tyttö vai poika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun yrität ottaa kontaktia! Olin itse hiljainen ja ujo lukiossa kiusaamistaustan takana. Pelkäsin kiusaamisen alkavan uudestaan. Voi olla tosi kiva oikeasti, kun vain rohkaistuu. Väkisin sinun ei tietysti tarvitse olla ystävä, mutta jos tarjoudut esim. paritehtäviin kaveriksi, mutta kunhan et kiusaamiseen mene mukaan.
No, ei ole kiva, jos noin ymmärtämättömältä vaikuttava tyyppi kuin ap yrittää lähestyä. Jos tutustuvatkin, niin loukkaa varmaan tätä tyttöä möläytyksillään tahtomattaankin. "Miksi edes on lukiossa...", voi helvata sentään.
En tietenkään sano ääneen mitään. Kiinnostaisi nähdä, mitä puuhailee vapaa-ajalla. Somessa jakanut musiikkia ja kuvia eläimistä sekä festareilta. Ihme hiippari.
alkuperäinen
Stalkkaatko sä sitä, sä vaikutat itse aika erikoiselta, jopa pelottavalta
Mitä tuumaatte? Annanko vaan olla.