Tutkimus: vanhempien köyhyys ei yksin selitä huono-osaisuuden periytymistä

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien heikko tulotaso tai toimeentulotuella eläminen ei yksin selitä huono-osaisuuden siirtymistä heidän lapsilleen, vaan huono-osaisilla vanhemmilla on niukat kulttuuriset resurssit. Vanhempien tottumiset, arvot ja asenteet siirtyvät, ja tämä johtaa esimerkiksi lasten kouluttamattomuuteen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…

Tuo tulos on Suomessa tabu, koska täällä on tunnetusti opittu ajattelemaan, että huono-osaisuutta voidaan poistaa siirtämällä ihmisille rahaa. Modernissa hyvinvointivaltiossa köyhyys ei ole rahakysymys, vaan pitäisi miettiä, miten huono-osaisiin perheisiin voidaan siirtää kulttuuripääomaa tehokkaasti eli kuinka hyväosaiset elävät.

Tulonsiirrot ovat kyllä ainoana keinona suhteellisen olematon. Huono-osaisiin perheisiin kun syydetään rahaa, se ei silti kanna sitä perhettä minnekään. Se tukeminen jää krooniseksi. Parhaimmillaan huono-osaisiin perheisiin syydetään erilaisia tukia saman verran kuin mitä esim. sosiaalityöntekijä itse saa palkkaa ja silti se huono-osainen perhe ei koskaan pääse ylös siitä tilanteestaan. Kukaan ei koskaan käy töissä, lapsia ei kouluteta ja kaikki raha palaa. Taskuihin ei jää mitään.  Monesti vielä lapsille opetetaan haitallisia käyttäytymismalleja. Tukia pyritään maksimoimaan vilpillisin keinoin, asioita ei hoideta, vaan viranomaisilta menee valtavasti aikaa yrittäen selvittää hoitamattomuuden takia jääviä sotkuja. Mutta taulutelkkarit näissä perheissä on aina vimpan päälle. Yhtään kirjaa sen sijaan ei ole missään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään maisterinpaperit nykyään takaa mitään hyväosaisuutta, koska maistereita on paljon työttömänä. Paljon hyväosaisempi voi olla perhe, jossa vanhemmilla on ammattikoulutus, töitä eikä taloushuolia.

Osana hyväosaisuutta on sekin, että ei valitse pääaineekseen jotain mahdollisimman ei-työllistävää kuten muinaisuskonnot.

Aikomuksena elää lopun elämäänsä vanhempien rahoilla? Harvalla on tuohon mahdollisuus, vaikka olisi hyvin toimeentulevasta perheestä.

Siksi mahdollisimman ei-työllistäviä asioita opiskelevat ne, joiden perheillä ei sitä hyvää toimeentuloa ole, mutta on vankka usko siihen, että mikä tahansa pääaine on avain autuuteen. Hyvätuloiset tietävät, että niin ei ole ja siksi valitsevat pääaineen, joka todennäköisesti takaa myös palkkatyön tai yrittäjyyden.

Totta. Hyväosaisten lapset menevät lääkikseen ja yliopistoihin ulkomaille. Ja vanhemmat mainostavat lastensa menestystä.

Kun eivät Suomessa päässeet pääsykokeista läpi. Sitten itketään, kun Suomessa ei ymmärretä/arvosteta ulkomaisia tutkintoja.

Aika hyvin päästäisiin eteen päin, kun kerättäisiin älylaitteet ja televisiot kodeista pois. Lapset liikkeelle ja kirjastoihin. Rahan sijasta pääsylippuja kulttuuritapahtumiin, teattereihin ym. Ohjausta ihan arkisiin asioihin, esim. mitä laitat perheelle ruoaksi, mitä jätät ostamatta kaupasta ja arjen ohjaamista sivistyskeskeisempään suuntaan.

Huom kyse on eriarvoisista alueista. Mistä luulette ilmiön johtuvan? Millä tapaa kulttuuri selittäisi tuon?

Sanna Marin kertoo tulevansa vähävaraisesta kodista, äiti ollut lastenkodissa, isä alkoholiongelmainen, eronneet.

Minulla pitkään jatkuva köyhyys ja sairaus on johtanut toivottomuuteen ja siihen, että kulttuuri ei enää innosta yhtä lailla. Kun elämä on pelkkää selviämistä, ei siihen jää energiaa ja korkean kulttuurin asiat tuntuvat kaukaisilta. Luetaan yhä joka päivä, seuraan tiedeuutisia eikä varsinaisesti katsota televisiosta roskaa vaikkakin kyllä koneelta ohjelmia, mutta en jaksa kuin harvoin viedä lapsen jonnekin. Köyhyys on siis muuttanut kodin henkistä ilmapiiriä, ei keräänny monipuolista kokemusta kodin ulkopuolisesta maailmasta.

Niin no jos opettaa lapsilleen että "sossutuilla olla pitää." ja "sijoittajat ovat kapitalistipaskoja" niin tottakai ne siirtyy. Osa tämän kierteen osaa katkaista ja opettaa lapsilleen miten maailma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin nuori koulukavereilleni(ns. paremman perheen lapsille)maksettiin hyvistä koenumeroista. Itse en saanut. Minusta tämä kertoo kaiken olennaisen. Nämä kaverit eivät myöskään saaneet nähdä ystäviään koetta edeltävänä päivinä. Itselläni tällaista sääntöä ei ollut.

Meillä ei makseta koenumeroista, lapsi on turhankin innokas 10 perään, koenumerot 8-10 painottuen 9-10. Motivaatio löytyy omasta osaamisesta ei rahasta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/23/pitaako-lapselle-maksaa-hyvist…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo lukiossa opiskelijat tarkkaan havainnoivat, kuka tulee keskiluokasta ja kuka köyhällistöstä. Jos tulet köyhällistöstä ja pyrit eteenpäin, sinua pidetään nousukasmaisena ja tärkeilevänä öykkärinä tai narttuna, joka ei ymmärrä omaa paikkaansa staattisessa maailmassa. Jopa opettajat saattavat osallistua tähän. Se on asenteellinen ongelma, ja on ihan käsittämätöntä, että tällaista vielä on.

Kuulostaa lähinnä oudolta 😂 yliopistossa oli siivojien, pienviljeluiöiden lapsia opiskelemassa ilman mitään ongelmia 🙄

Hyvin ovat myös työllistyneet.

Yliopisto on hiukan eri asia. Sinne tulee opiskelijoita ympäri Suomea, ja nykyään jopa ympäri maailmaa. Yliopistossa opiskelutahti on myös niin tiukka, ettei siellä opiskelijat ehdi perehtymään toistensa lähtökohtiin. Myös itse opiskelu yhdistää enemmän kuin yhteiskuntaluokka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo lukiossa opiskelijat tarkkaan havainnoivat, kuka tulee keskiluokasta ja kuka köyhällistöstä. Jos tulet köyhällistöstä ja pyrit eteenpäin, sinua pidetään nousukasmaisena ja tärkeilevänä öykkärinä tai narttuna, joka ei ymmärrä omaa paikkaansa staattisessa maailmassa. Jopa opettajat saattavat osallistua tähän. Se on asenteellinen ongelma, ja on ihan käsittämätöntä, että tällaista vielä on.

Kuulostaa lähinnä oudolta 😂 yliopistossa oli siivojien, pienviljeluiöiden lapsia opiskelemassa ilman mitään ongelmia 🙄

Hyvin ovat myös työllistyneet.

Tuo pyrkyryys on muutenkin tämän nykyajan nuoren sukupolven juttu. Ei sitä vanhemmat ymmärräkään tuota tälläytymistä, pakko pyrkiä yliopistoon ja konsensushyminää, joka kieltää omat mielipiteet.

On niitä rikkaissakin perheissä mielenterveysongelmaisia tai alkoholiriippuvaisia jälkeläisiä, ne vain salataan paremmin. Käydään yksityisillä lääkäreillä jne.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä inhottavin perintö jonka olen saanut köyhiltä duunarivanhemmiltani on huono itsetunto ja alemmuuskompleksi. Niistä ei totisesti ole ollut mitään hyötyä korkeakoulussa opiskellessa, ja vielä vähemmän työelämään pyrkiessä.

Eikö, jotenkin lössähti se kouluun tai mihinkään panostaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo lukiossa opiskelijat tarkkaan havainnoivat, kuka tulee keskiluokasta ja kuka köyhällistöstä. Jos tulet köyhällistöstä ja pyrit eteenpäin, sinua pidetään nousukasmaisena ja tärkeilevänä öykkärinä tai narttuna, joka ei ymmärrä omaa paikkaansa staattisessa maailmassa. Jopa opettajat saattavat osallistua tähän. Se on asenteellinen ongelma, ja on ihan käsittämätöntä, että tällaista vielä on.

Kuulostaa lähinnä oudolta 😂 yliopistossa oli siivojien, pienviljeluiöiden lapsia opiskelemassa ilman mitään ongelmia 🙄

Hyvin ovat myös työllistyneet.

Sinä siis muistat, ketkä olivat siivoojien lapsia teidän yliopistossanne. Hmm..

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

No eipä sitäkään kyllä uskoisi, kun joessa pestiin pyykit ja pari kantturaa oli navetassa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

Kyllä 50-luvun vanhemmilla oli resurssit pääsääntöisesti aika vähissä. Mutta 50- ja 60-luvulla koulutus takasi sosiaalisen ja taloudellisen varmuuden. Nykyään koulutus ei välttämättä niitä asioita takaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

Kyllä 50-luvun vanhemmilla oli resurssit pääsääntöisesti aika vähissä. Mutta 50- ja 60-luvulla koulutus takasi sosiaalisen ja taloudellisen varmuuden. Nykyään koulutus ei välttämättä niitä asioita takaa.

Miksei enää takaa?

Ei rahattomuus-köyhyys niin huono asia ole kuin henkinen köyhyys.

Liikaa on sitä ettei kiinnostuta mistään muusta kuin omista vieteistä.

Jos lapselle antaa huomiota, aikaa ja hyväksyntää, se on pääomaa jota ei rahalla saa. Eikä sitä tiliä voi tyhjentää.

Empatiakykyä ja sitä ettei katkeroidu ei korvaa mikään ura ei tutkinnot.

Tälläkin hetkellä narsistit yrittää järjestää itselleen työvuoroja jouluksi, kun ne ei kestä että voi jakaa lomat rakkaiden kanssa. Kun ne ei itse arvosta rakkautta eikä hyvyyttä.

Köyhäkin koti jossa ei juoda on lapselle kiva, jos vaikka yhdessä tehdään joulukoristeita tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

Kyllä 50-luvun vanhemmilla oli resurssit pääsääntöisesti aika vähissä. Mutta 50- ja 60-luvulla koulutus takasi sosiaalisen ja taloudellisen varmuuden. Nykyään koulutus ei välttämättä niitä asioita takaa.

Miksei enää takaa?

Koska ennen vanhaan, "hyvinä aikoina" riitti että kävelet reippaan näkösenä johonkin paikkaan ja kysyt "oisko töitä?" Ja siinä sitte eläkkeeseen asti kivasti meni aika. Samat ihmiset ovat myös niitä jotka haukkuu meitä nuoria että ollaan laiskoja yms. kun ei töitä löydy sillä, että kävelee jonku pomon luokse ja ilmoittaa tulevansa duuniin. 

Toinen syy, että on niin hulluna eri aloja ja koulutuksia joista osa ovat pahasti päällekkäisiä ja toisesta valmistuu työhön valmis tyyppi ja toisesta ei ihan jne. Myös se, että eletään lähes kaikilla aloilla täysin työnantajan markkinoilla, eli vastavalmistunut saataa törmätä siihen ihanaan valikoimiseen tyyliin: ekassa paikassa: "Ei me oteta kun ei ole kokemusta" Toisessa: "Miten sulla ei ole vielä kokemusta kertynyt alalta?" Ja kierre on valmis.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

Kyllä 50-luvun vanhemmilla oli resurssit pääsääntöisesti aika vähissä. Mutta 50- ja 60-luvulla koulutus takasi sosiaalisen ja taloudellisen varmuuden. Nykyään koulutus ei välttämättä niitä asioita takaa.

Miksei enää takaa?

Koska ennen vanhaan, "hyvinä aikoina" riitti että kävelet reippaan näkösenä johonkin paikkaan ja kysyt "oisko töitä?" Ja siinä sitte eläkkeeseen asti kivasti meni aika. Samat ihmiset ovat myös niitä jotka haukkuu meitä nuoria että ollaan laiskoja yms. kun ei töitä löydy sillä, että kävelee jonku pomon luokse ja ilmoittaa tulevansa duuniin. 

Toinen syy, että on niin hulluna eri aloja ja koulutuksia joista osa ovat pahasti päällekkäisiä ja toisesta valmistuu työhön valmis tyyppi ja toisesta ei ihan jne. Myös se, että eletään lähes kaikilla aloilla täysin työnantajan markkinoilla, eli vastavalmistunut saataa törmätä siihen ihanaan valikoimiseen tyyliin: ekassa paikassa: "Ei me oteta kun ei ole kokemusta" Toisessa: "Miten sulla ei ole vielä kokemusta kertynyt alalta?" Ja kierre on valmis.  

Aikamoisia tekosyitä taas. Syyllistetään ympäristöä eikä omaa itseään. Jännää, että kuitenkin vastavalmistuneetkin pääsevät töihin, mutta on sitten tämä tietty ryhmä sellaisilla tietyillä asenteilla, jotka eivät vain jostain maagisesta syystä pääse töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei selitä, miksi säätykierto on joskus suurempaa, joskus vähäisempää. Vai vaihteleeko kulttuuriresurssien määrä eri aikoina niin, että esim 50-luvun vanhemmilla oli enemmän resursseja, koska heidän lapsensa kohosivat sosiaalisesti enemmän kuin nykyään?

Kyllä 50-luvun vanhemmilla oli resurssit pääsääntöisesti aika vähissä. Mutta 50- ja 60-luvulla koulutus takasi sosiaalisen ja taloudellisen varmuuden. Nykyään koulutus ei välttämättä niitä asioita takaa.

Miksei enää takaa?

Koska ennen vanhaan, "hyvinä aikoina" riitti että kävelet reippaan näkösenä johonkin paikkaan ja kysyt "oisko töitä?" Ja siinä sitte eläkkeeseen asti kivasti meni aika. Samat ihmiset ovat myös niitä jotka haukkuu meitä nuoria että ollaan laiskoja yms. kun ei töitä löydy sillä, että kävelee jonku pomon luokse ja ilmoittaa tulevansa duuniin. 

Toinen syy, että on niin hulluna eri aloja ja koulutuksia joista osa ovat pahasti päällekkäisiä ja toisesta valmistuu työhön valmis tyyppi ja toisesta ei ihan jne. Myös se, että eletään lähes kaikilla aloilla täysin työnantajan markkinoilla, eli vastavalmistunut saataa törmätä siihen ihanaan valikoimiseen tyyliin: ekassa paikassa: "Ei me oteta kun ei ole kokemusta" Toisessa: "Miten sulla ei ole vielä kokemusta kertynyt alalta?" Ja kierre on valmis.  

Aikamoisia tekosyitä taas. Syyllistetään ympäristöä eikä omaa itseään. Jännää, että kuitenkin vastavalmistuneetkin pääsevät töihin, mutta on sitten tämä tietty ryhmä sellaisilla tietyillä asenteilla, jotka eivät vain jostain maagisesta syystä pääse töihin.

Se voi olla asuinpaikka kysymyskin.