Tutkimus: vanhempien köyhyys ei yksin selitä huono-osaisuuden periytymistä

Vierailija kirjoitti:

Köyhästä mutta kunnollisesta kouluttamattomasta duunariperheestä lähtöisin.

Itse opistotason koulutuksella keskituloinen asiantuntijatehtävissä ollut ja toimitusjohtaja, mieheni samoin (hänellä tosin taloudellisesti paremmat lähtökohdat)

Lapsista yksi akateeminen, yksi AMK ja yksi ammattikoulun käynyt. Vm ei todellakaan sisaruksiaan tyhmempi.

jatkan vielä: mun lapsuudenkotini oli enemmän kulttuurikoti kuin omani ikinä. Myös poliittisesti aktiivinen

Erot tulevat esiin jo ekaluokalla. Osa lapsista lukee jo ennen kuin aloittavat koulun. Vanhemmat panostavat koulun käyntiin ja koulurutiineihin. Läksyt tarkistetaan ja osallistutaan lapsen vanhempainiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään maisterinpaperit nykyään takaa mitään hyväosaisuutta, koska maistereita on paljon työttömänä. Paljon hyväosaisempi voi olla perhe, jossa vanhemmilla on ammattikoulutus, töitä eikä taloushuolia.

Kahdesta juuri valmistuneesta maisterista se paremmista lähtökohdista tuleva saa todennäköisemmin sen työpaikan

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien heikko tulotaso tai toimeentulotuella eläminen ei yksin selitä huono-osaisuuden siirtymistä heidän lapsilleen, vaan huono-osaisilla vanhemmilla on niukat kulttuuriset resurssit. Vanhempien tottumiset, arvot ja asenteet siirtyvät, ja tämä johtaa esimerkiksi lasten kouluttamattomuuteen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…

Tuo tulos on Suomessa tabu, koska täällä on tunnetusti opittu ajattelemaan, että huono-osaisuutta voidaan poistaa siirtämällä ihmisille rahaa. Modernissa hyvinvointivaltiossa köyhyys ei ole rahakysymys, vaan pitäisi miettiä, miten huono-osaisiin perheisiin voidaan siirtää kulttuuripääomaa tehokkaasti eli kuinka hyväosaiset elävät.

Kultuuripääoma? Vai arvot ja asenteet?

Jos kotona ajatellaan ettei millään ole mitään väliä eikä mikään ponnistus kannata ja koulua pidetään herrojen metkuina ja riistokapitalistien keksintönä, niin ei tarvitse ihmetellä ettei koulu maistu.

Osa vanhemmista voi olla niin alkoholihuuruissa että kotona ei ole mitään lukurauhaa tai edes ruokaa.

Osa vanhemmista taas on muuten vain paljon poissa, työurat ja harrasteet vievät tai uudet suhteet.

Lapsi tarvitsee vanhempiaan vielä teini-iässäkin, kiinnostusta ja kannustusta.

Kultuuripääomasta tulee lähinnä mieleen ooppera ja teatteri, unohtamatta balettia 🙄

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkeinä

Maria Ohisalo,

Tamperelainen sdp-nainen ,

Nasima (vaikka perhe oli kotimaassa etuoikeutettu),

sekä omassa tuttavapiirissä monta.

ai toi Ohisalo olikin multa mennyt ohi. No jo oli aikakin tulla Jarille seuraaja kun on 30 vuotta saanut olla Suomen nuorin entinen köyhä. Joo ja oisko Nasimalle hieman etua tosta että omassa maassaan olivat eliittiä. "Tamperelainen sdp-naien" = Sanna Marin? Hän on sateenkaariperheestä, mikä ei ole samaa kuin resurssien puute.

Onko tuossa jotain tutkimista? Toki rikkauteen liittyy muutakin kuin se että on rahaa ja joillain köyhillä on koulutuksen ja kulttuurin suhteen asenne todella pielessä. 

Minun matalasti koulutettu äitini piti koulutusta hyvin tärkeänä ja hoki aina, että minun pitäisi mennä lukioon koska on lukupäätä ja etten ole ammattikouluihminen. Kapinoinnin vuoksi yritin silti tehdä juuri päinvastoin, mutta huomasin äidin olleen sittenkin oikeassa ja päädyin sinne lukioon.

Suomalainen köyhä on opetettu arvostamaan materiaalia. Kun rahaa ei tule ovista ja ikkunoista, kohdistuu arvostus asioihin, joita voi hankkia rahalla. Köyhillä näkee usein sellaisia älylaitteita ja hilavitkuttimia, joita monella rikkaalla ei tulisi oikeasti mieleenkään ostaa. Samalla tällainen materiaalikeskeisyys vie aikaa siltä, että oikeasti pyrkisi kehittämään itseään laaja-alaisesti.

Mutta kulttuuripääoman rappio on aivan kansallinen ongelma, ja se kyllä lisää luokkaeroja. Ihmisten lukutaito on rapistunut vuosi vuodelta, ja ihmiset kävelevät kaupungilla nenä kiinni kännykässä. Ero yläluokan ja keskiluokan välillä on kasvanut myös kulttuurisesti.

Suomalainen huono-osainen on maailmanlaajuisesti rikas. Meillä on riittävät taloudelliset resurssit siihen, että huonoistakin lähtökohdista oleva voisi nousta korkealle yhteiskunnassa. Sääli, että vanhempien arvostuksilla ja asenteilla on niin iso rooli tässä. Niitä ei niin vain muutetakaan lähettämällä toimeentulotuki tai joku apulisä tilille kuukausittain. Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan ole kuulleetkaan toimeentulotuesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään maisterinpaperit nykyään takaa mitään hyväosaisuutta, koska maistereita on paljon työttömänä. Paljon hyväosaisempi voi olla perhe, jossa vanhemmilla on ammattikoulutus, töitä eikä taloushuolia.

Osana hyväosaisuutta on sekin, että ei valitse pääaineekseen jotain mahdollisimman ei-työllistävää kuten muinaisuskonnot.

Aikomuksena elää lopun elämäänsä vanhempien rahoilla? Harvalla on tuohon mahdollisuus, vaikka olisi hyvin toimeentulevasta perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Erot tulevat esiin jo ekaluokalla. Osa lapsista lukee jo ennen kuin aloittavat koulun. Vanhemmat panostavat koulun käyntiin ja koulurutiineihin. Läksyt tarkistetaan ja osallistutaan lapsen vanhempainiltaan.

Erot voi tulla esiin varhain, mutta ei kouluarvosanoissa. Mulla oli ekaluokalla luokan paras keskiarvo, yo-kokeissa luokan paras pojista, köyhät vanhemmat, nykyään itsekin köyhä.

Ehkä inhottavin perintö jonka olen saanut köyhiltä duunarivanhemmiltani on huono itsetunto ja alemmuuskompleksi. Niistä ei totisesti ole ollut mitään hyötyä korkeakoulussa opiskellessa, ja vielä vähemmän työelämään pyrkiessä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien heikko tulotaso tai toimeentulotuella eläminen ei yksin selitä huono-osaisuuden siirtymistä heidän lapsilleen, vaan huono-osaisilla vanhemmilla on niukat kulttuuriset resurssit. Vanhempien tottumiset, arvot ja asenteet siirtyvät, ja tämä johtaa esimerkiksi lasten kouluttamattomuuteen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…

Tuo tulos on Suomessa tabu, koska täällä on tunnetusti opittu ajattelemaan, että huono-osaisuutta voidaan poistaa siirtämällä ihmisille rahaa. Modernissa hyvinvointivaltiossa köyhyys ei ole rahakysymys, vaan pitäisi miettiä, miten huono-osaisiin perheisiin voidaan siirtää kulttuuripääomaa tehokkaasti eli kuinka hyväosaiset elävät.

Ei suinkaan, vaan on tunnetusti opittu ajattelemaan, että koulutus ratkaisee kaiken. Mitäs, kun on jo se korkea koulutus? Mutta monta työpaikkaa on jäänyt saamatta esim. ajokortin puutteen takia, jota ei ole rahaa ajaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on tiedetty aina, sitä ei vain saa sanoa ääneen. Meillä on runsaasti esimerkkejä erilaisista maistereista, joita haastatellaan televisiossa ihmetellen, että miten sinusta köyhän yh:n puolislummissa kasvaneesta tytöstä tuli tuollainen akateeminen. Sitten selviää, että äiti (yleensä se on aina äiti) piti viikonloppubiletystä tärkeämpänä teatteria, elokuvia, satujen lukemista, maailman ihmettelyä jne. Ja että kotona oli kirjahylly, jota koko lähitienoon väki kävi ihmettelemässä ja sille nauramassa.

Nythän Helsingissä on Oodi, jota kutsutaan kirjastoksi, vaikka sielläkirjat ovat sivuroolissa.Ainakin saadaan nuoriso kuluttamaan aikaansa "kirjastossa".

Missä tallaisia maistereita on? Suomen viimeinen köyhä joka nousi, oli Jari Sarasvuo, ainakin niistä jotka tunnetaan nimeltä, eikä hänkään noussut akateemisella koulutuksella.

Sanooko nimi Katriina Järvinen sinulle mitään?

Hän on Sarasvuota vanhempaa ikäluokkaa.

Jo lukiossa opiskelijat tarkkaan havainnoivat, kuka tulee keskiluokasta ja kuka köyhällistöstä. Jos tulet köyhällistöstä ja pyrit eteenpäin, sinua pidetään nousukasmaisena ja tärkeilevänä öykkärinä tai narttuna, joka ei ymmärrä omaa paikkaansa staattisessa maailmassa. Jopa opettajat saattavat osallistua tähän. Se on asenteellinen ongelma, ja on ihan käsittämätöntä, että tällaista vielä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuosta kulttuurisen pääoman puutteesta kirjoittanut moneen köyhyyskeskusteluun, mutta se saa aina valtavasti alapeukkuja.

No kuka haluaisi myöntää olevansa tyhmä ja että lapsistakin tulee?

Rehellinen ihminen tietysti. Mutta taitavat monet olla sekä tyhmiä että epärehellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään maisterinpaperit nykyään takaa mitään hyväosaisuutta, koska maistereita on paljon työttömänä. Paljon hyväosaisempi voi olla perhe, jossa vanhemmilla on ammattikoulutus, töitä eikä taloushuolia.

Osana hyväosaisuutta on sekin, että ei valitse pääaineekseen jotain mahdollisimman ei-työllistävää kuten muinaisuskonnot.

Aikomuksena elää lopun elämäänsä vanhempien rahoilla? Harvalla on tuohon mahdollisuus, vaikka olisi hyvin toimeentulevasta perheestä.

Siksi mahdollisimman ei-työllistäviä asioita opiskelevat ne, joiden perheillä ei sitä hyvää toimeentuloa ole, mutta on vankka usko siihen, että mikä tahansa pääaine on avain autuuteen. Hyvätuloiset tietävät, että niin ei ole ja siksi valitsevat pääaineen, joka todennäköisesti takaa myös palkkatyön tai yrittäjyyden.

Yllättävän paljon selittää genetiikka. Äidilläni ja pojallani on lukihäiriö. He ovat (testatusti, koska ongelmat vastivat selityksiä) älykkäitä ja molemmilla on hyvä kulttuurikoti, jossa on ymmärretty koulutuksen tärkeys, luettu satuja ja kiinnitetty huomiota taiteeseen ja yhteiskuntaan, mutta molemmilla on huomattavia vaikeuksia selvitä taloudellisesti ja vähän muutenkin elämässään (molemmat ovat naiveja ja hyväuskoisia, nykyään toinen parikymppisenä ja toinen kuusikymppisenä). Minulla sitä lukihäiriötä ei ole, ja minä olen nyt nelikymppisenä professori yliopistossa.

En sano, että genetiikka säätelee kaikkea tai että yhteiskunnan pitäisi luopua yrittämästä muuttaa lasten kasvuympäristöä sopivammaksi, mutta sanon, että tässä ei ole edetty vielä kovin pitkälle. Eikä se ”lukekaa satuja” oikeasti riitä vielä mihinkään. Meillä todellakin luettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitkään maisterinpaperit nykyään takaa mitään hyväosaisuutta, koska maistereita on paljon työttömänä. Paljon hyväosaisempi voi olla perhe, jossa vanhemmilla on ammattikoulutus, töitä eikä taloushuolia.

Osana hyväosaisuutta on sekin, että ei valitse pääaineekseen jotain mahdollisimman ei-työllistävää kuten muinaisuskonnot.

Aikomuksena elää lopun elämäänsä vanhempien rahoilla? Harvalla on tuohon mahdollisuus, vaikka olisi hyvin toimeentulevasta perheestä.

Siksi mahdollisimman ei-työllistäviä asioita opiskelevat ne, joiden perheillä ei sitä hyvää toimeentuloa ole, mutta on vankka usko siihen, että mikä tahansa pääaine on avain autuuteen. Hyvätuloiset tietävät, että niin ei ole ja siksi valitsevat pääaineen, joka todennäköisesti takaa myös palkkatyön tai yrittäjyyden.

Totta. Hyväosaisten lapset menevät lääkikseen ja yliopistoihin ulkomaille. Ja vanhemmat mainostavat lastensa menestystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien heikko tulotaso tai toimeentulotuella eläminen ei yksin selitä huono-osaisuuden siirtymistä heidän lapsilleen, vaan huono-osaisilla vanhemmilla on niukat kulttuuriset resurssit. Vanhempien tottumiset, arvot ja asenteet siirtyvät, ja tämä johtaa esimerkiksi lasten kouluttamattomuuteen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-suurten-suomalaiskaupunki…

Tuo tulos on Suomessa tabu, koska täällä on tunnetusti opittu ajattelemaan, että huono-osaisuutta voidaan poistaa siirtämällä ihmisille rahaa. Modernissa hyvinvointivaltiossa köyhyys ei ole rahakysymys, vaan pitäisi miettiä, miten huono-osaisiin perheisiin voidaan siirtää kulttuuripääomaa tehokkaasti eli kuinka hyväosaiset elävät.

Ei suinkaan, vaan on tunnetusti opittu ajattelemaan, että koulutus ratkaisee kaiken. Mitäs, kun on jo se korkea koulutus? Mutta monta työpaikkaa on jäänyt saamatta esim. ajokortin puutteen takia, jota ei ole rahaa ajaa?

Kyllä korkeakoulutus suojaa aika tehokkaasti huono-osaisuudelta, joka on pitkälti henkistä ja kulttuurisen pääoman niukkuutta. Ei vähävarainen maisteri ole samalla tavalla köyhä kuin kouluttamaton kolmannen polven toimeentulotukivainen, vaikka eläisikin jaksottain esim. työttömyysetujen varassa.

"Ei yksin selitä" = selittää, mutta sen lisäksi on muutakin

Tuo on vähän kuin sanoisi että syrjintä ei yksin selitä vähemmistöjen asemaa, ja sitten jengi sivuuttaisi syrjinnän kokonaan ja alkaisi puhua muista tekijöistä

Vierailija kirjoitti:

Jo lukiossa opiskelijat tarkkaan havainnoivat, kuka tulee keskiluokasta ja kuka köyhällistöstä. Jos tulet köyhällistöstä ja pyrit eteenpäin, sinua pidetään nousukasmaisena ja tärkeilevänä öykkärinä tai narttuna, joka ei ymmärrä omaa paikkaansa staattisessa maailmassa. Jopa opettajat saattavat osallistua tähän. Se on asenteellinen ongelma, ja on ihan käsittämätöntä, että tällaista vielä on.

Kuulostaa lähinnä oudolta 😂 yliopistossa oli siivojien, pienviljeluiöiden lapsia opiskelemassa ilman mitään ongelmia 🙄

Hyvin ovat myös työllistyneet.