Lue keskustelun säännöt.
Mieheni mustasukkaisuus salikäynneistäni
13.12.2018 |
Aloitin 1,5 vuotta sitten salilla käynnin ja painoharjoittelun. Minulla on miespuolinen henkilökohtainen valmentaja, joka on kahdesti viikossa mukana avustamassa ja pitämässä treeniohjelmaa. Olen käynyt kahvilla miehen kanssa ja pidän häntä ystävänä. Mieheni on nähnyt hänet ja sanoi että "onpa KOMIA!" tapaamisen jälkeen, tietysti sarkastisella äänensävyllä.
Mieheni on yhtään lioottelematta raivona, on pariin otteeseen tullut paikan lähellä olevaan kahvilaan, muka "sattumalta", että näkisi mihin suuntaan kävelen salilta ja kenen kanssa. Seksinharrastus on tyrehtynyt välillämme johtuen siitä, että en suostu antamaan periksi harrastuksistani ja olla kuin jokin koira hänen nuorassaan vain siksi, että hän on mustasukkainen.
Meillä on yhteinen 3-vuotias tyttölapsi. En oikeasti jaksaisi stressata tällaisesta jo töiden ja opiskelujen päälle. Tuntuu oikeasti absurdilta ajoittain... Olen välillä vain nauranut, kun hän kiukuttelee asiasta. Siis aivan suu auki, ihmeissään, niistä syytöksistä joita hän keksii. Tästähän hän on sitten suuttunut vielä kahta kauheammin, ja tavarat lentää, etc... Ei ole satuttanut minua, purkaa esineisiin raivonsa. Toivottomalta silti tuntuu, eikä haluaisi antaa vielä periksi, kun on yhteinen lapsi, perhesuhteet, yms...
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Istukaa pöydän ääreen ja jutelkaa. Kerro että aivan turhaa olla mustasukkainen, rakastat vain miestäsi ja haluat että hän luottaa sinuun.
Haluatko arvata, kuinka monta kertaa olen yrittänyt tätä, ennen kuin tilanne on tulehtunut asteelle jossa ollaan tällä hetkellä?
En jaksa noteerata täällä enää kysymyksiä ja olettamuksia, kun ihmiset eivät lue ketjua kokonaan ja tulevat tänne moralisoimaan rinta rottingilla "epäkohtia", joita suhteessamme ja tilanteen hoidossa edes ollut. Lukekaa ketju kokonaan ja tulkaa täällä jo aiemmin mainituilla faktoilla neuvomaan, muuten kannattaa ehkä jättää se sanallinen arkku raottomatta. Tulee aika epäsivistynyt kuva nimittäin osasta täällä kirjoittelevista ihmisistä. Osa taas kykenee ymmärtämään tilanteemme nyanssit - ja siitä kiitos heille.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi näkökulma on se, ettei ole pyydetty luopumaan vanhoista ystävistä. Pitääkö suhteeseen ottaa mukisematta ja neuvottelematta vastaan kaikki muutokset? Miehen rakastajatar tai välien lähentyminen eksän kanssa tai mies lähtee kiertämään maapalloa kuukausiksi ilman perhettä. Mikä nipo rajoittaja ei suostuisi moiseen.
Hahaha, nuo mainitsemasi asiat ovatkin todella verrannollisa asioita siihen nähden että käy kahvilla jonkun kanssa, et voi olla edes tosissasi? rakastaja tai maailmanympärysmatka vs. kahvilla käynti? Samaan kategoriaan sitten menee varmaan sekin ettei saa kadulla vahingossakaan katsoa ketään vastaantulijaa, naisen pitää peittää itsensä ettei miehet vaan katso jne.. vai mitä?
2x vko pt-treenit, x krt vko muut treenit, x krt kk kahvittelut ja ravintopalaverit ja muu höpötys, kun kerran ollaan ystäviksi jo tultu. Ja mies hoitaa pientä lasta ja maksaa kaiken. Sori, mutta multa loppuisi huumori myös.
Kyse ei ole mistään siitä, ollaanko ihastuneita tai menossa kohti seksiä vaan että tuo tilanne on aivan absurdi ja ap kohtelee miestä kuin itsestäänselvyyttä, jota ei arvosta pätkääkään. Myöskään aiempia ystävyyksiä ei ole kielletty eikä ole kielletty kategorisesti kaikkia ystävyyksiä eikä mies ole vielä laittanut muutenkaan ap:ta valitsemaan, koska haluaa olla "hyvä ihminen" ja nyt sitten vaan hajoilee päänuppinsa sisällä itsekseen ja ap porskuttaa ja v***ilee.
Samoja mietteitä tuli minullakin.
Ei syytä olla mustasukkainen mutta kyllähän se ottaa kaaliin kun toinen on viihteellä ja käy vielä sen lisäksi kahvilla. Se kahvittelu on helposti 30min tai enemmänkin. Kaiken tän ajan mies hoitaa lapsia kotona... Ei ei ei. Ei tulisi kuuloonkaan meillä.
Lapset tässä on ikävässä välissä, kun mies periaatteessa voisi itsekin lähteä harrastelemaan, mutta minne lapset ja lapset jäisi kokonaan ilman vanhempia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon fiksu nainen lopettaisi moisen pelleilyn
Pelleilyn? Ai sen, että en ole kyökin ja raudan välissä 24/7, ja hoidan omaa kehoani harrastamalla liikuntaa? "Kunnon fiksu nainen" - joka on mitä tarkalleen ottaen? : D
Että tällaista taas...
ap
Miten se kahvittelu personal trainerin kanssa kehoasi hoitaa?
Jää vähemmän kotitöitä ja osallistumista lasten kanssa kun viivyttelee kahvilla ja jorisee paskaa.
Mukava tulla kotiin kun ruoka on valmis ja ei tarvitse osallistua laittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi näkökulma on se, ettei ole pyydetty luopumaan vanhoista ystävistä. Pitääkö suhteeseen ottaa mukisematta ja neuvottelematta vastaan kaikki muutokset? Miehen rakastajatar tai välien lähentyminen eksän kanssa tai mies lähtee kiertämään maapalloa kuukausiksi ilman perhettä. Mikä nipo rajoittaja ei suostuisi moiseen.
Hahaha, nuo mainitsemasi asiat ovatkin todella verrannollisa asioita siihen nähden että käy kahvilla jonkun kanssa, et voi olla edes tosissasi? rakastaja tai maailmanympärysmatka vs. kahvilla käynti? Samaan kategoriaan sitten menee varmaan sekin ettei saa kadulla vahingossakaan katsoa ketään vastaantulijaa, naisen pitää peittää itsensä ettei miehet vaan katso jne.. vai mitä?
2x vko pt-treenit, x krt vko muut treenit, x krt kk kahvittelut ja ravintopalaverit ja muu höpötys, kun kerran ollaan ystäviksi jo tultu. Ja mies hoitaa pientä lasta ja maksaa kaiken. Sori, mutta multa loppuisi huumori myös.
Kyse ei ole mistään siitä, ollaanko ihastuneita tai menossa kohti seksiä vaan että tuo tilanne on aivan absurdi ja ap kohtelee miestä kuin itsestäänselvyyttä, jota ei arvosta pätkääkään. Myöskään aiempia ystävyyksiä ei ole kielletty eikä ole kielletty kategorisesti kaikkia ystävyyksiä eikä mies ole vielä laittanut muutenkaan ap:ta valitsemaan, koska haluaa olla "hyvä ihminen" ja nyt sitten vaan hajoilee päänuppinsa sisällä itsekseen ja ap porskuttaa ja v***ilee.
Samoja mietteitä tuli minullakin.
Ei syytä olla mustasukkainen mutta kyllähän se ottaa kaaliin kun toinen on viihteellä ja käy vielä sen lisäksi kahvilla. Se kahvittelu on helposti 30min tai enemmänkin. Kaiken tän ajan mies hoitaa lapsia kotona... Ei ei ei. Ei tulisi kuuloonkaan meillä.
Lapset tässä on ikävässä välissä, kun mies periaatteessa voisi itsekin lähteä harrastelemaan, mutta minne lapset ja lapset jäisi kokonaan ilman vanhempia!
Jos hoitovastuu lapsista laitettaisiin tasan, niin mies todellakin saisi istua enemmän kotona. Nainen on kuitenkin ollut raskaana ja synnyttänyt, sekä todennäköisesti ollut pikkulapsiajan 24/7 kiinni lapsessa/lapsissa. Meillä ei todellakaan miehellä olisi nokan koputtamista siihen, että minullakin on oikeus elämään. Plus tietenkin jos joutuu olemaan pitkään pois työelämästä (ja mies ei lämpene sille, että hän jää kotiin), niin siitäkin on tietenkin saatava kompensaatiota. Jos siis ajatellaan nyt siten, miten olisi reilua tehdä.
En tiedä ketään, joka olisi harrastanut noin paljon omiaan pikkulapsiaikana. No, ehkä oman isäni, joka sitten ei eron jälkeen enää pitänyt lapsiinsa mitään yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miksi olet ryhtynyt äidiksi ja vaimoksi, jos se on noin vastenmielistä? Olet kuin koiranomistaja, joka ottaa koiran ja sitten jättää sen yksin kotiin pitkiksi päiviksi ja illoiksi ja sitten ihmettelee, kun koira hyppii seinille ja pistää paikkoja sileäksi.
Jos ottaisin tähän nyt vaikka 20 naispuolista kaveriani ja kysyisin, tuntisivatko he mustasukkaisuutta ja olisiko ok, että heidän miehensä kävisi monta kertaa viikossa kahvilla kauniin ja timmin pt:n kanssa, niin takuulla jokainen sanoisi ettei olisi ok! Normaalia ja tervettä mustasukkaisuutta.
Kaverit on sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä lienee provo, mutta oikeasti noita kahvittelevia tyhjäntoimittaja-PT -tyyppejä pyörii just työpaikkani lähistöllä olevassa kahvilassakin noiden saliharrastusta aloittelevien kanssa. Ja jostain syystä melkein aina aamupäivisin.
Sokeakin näkee sivusta, että siellä välillä on semmoista itsekorostusta ja tärkeyttä ilmassa, ettei kyse ole kuin pintapuolisesti suunnitelmista. Yritetään siis tehdä vaikutusta ja esiintyä kokonaisvaltaisena elämänhallinnan asiantuntijoina. Yksi uusioparikin kuulemma jo tullut.
Tämä ei sitten koske oikeasti ammattimaisia PT:itä. Ne tekee hienoa duunia ja itsekin kolme vuotta jo käyttänyt silloin tällöin. Ja on toisen sukupuolinen kuin itse.
Minä olen PT ja mies. Minua ei kiinnosta luoda asiakkaaseen mitään muuta suhdetta kuin treenisuhde. Minä en puhu perheestä enkä utele salin ulkopuolisesta elämästä. Minua ei kiinnosta asiakkaassa mikään muu kuin se, että onko sairauksia, vammoja nivelrikkoja ollut ja mitä hän itse toivoo omalta treeniltä ja kehityssuunnasta ja tarviiko ruokailuun myös apua.
Siitä se lähtee. Aluksi katson kunnon miten jaksaa ja teen siinä muistiinpanoja. Kolme ensimmäistä kertaa olen salilla mukana asiakkaan kanssa, niin että tottuu ja muistaa kaikki. Sitten se harvenee. Välillä käyn kerran viikossa katsomassa ja kuulostelemassa miten menee ja onko treeni sujunut ja tuntuuko se hyvältä. Tarvittaessa muutokset. Pidän tarkkaa kirjaa kehittymisessä ja 2kk jälkeen teen pienen kuntotestin tyylisen jutun ja katson jos aletaan lyömään lisää rautaa tankoon. On mua pyydetty ulos muutamia kertoja, mutta olen kohteliaasti torjunut ne.
Tiedän pari PT jotka istuu enemmän asiakkaan kanssa pullakahvilla, kun salilla treenaamassa. Asiakas maksaa siitä, että saa olla kahvilla toisen kanssa. Se on kusetusta.
Meissä peeteissä on niin paljon eroja, että oikeasti kannattaa tutustuu ja tutkia netistä mitä se peetee on tehnyt ja mikä koulutus sillä on. Hyvällä peeteellä on hyvät nettisivut ja selitykset mitä hän osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos aloittaja olisi mies, vaadittaisiinko häntä hylkäämään naispuoliset kaverit?
Veikkaan että aloittajan kumppania( naista) pidettäisiin siinä tapauksessa nipottajana ja vapaudenriistäjänä jos olisi asetelmasta loukkaantunut.
Tuntuu että naisille ei anneta yhtä paljon vapautta kuin miehille tällaisissa asioissa.
Juuri tämä! Naurattaa tämä keskustelu.
Itteni mielestä tuollainen sairaaloinen mustasukkaisuus on sairasta, kukaan ei omista ketään vaikka olet parisuhteessa. Yhtälailla ap voi mennä pt-miehen tai pt-NAISEN kanssa kahville treenin jälkeen? Ainiin mutta hups, hetihän se kahvittelu merkitsee kunnon panoa vessassa. Huh huh.Ei kai se kahvittelu tuossa ole pahinta vaan tuo ap:n asenne kielii jostain ongelmasta.
Asenne? Ai se, että pitää tärkeistä periaatteista ja itsemääräämisoikeudestaan kiinni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi ap:n mies ei ole vielä astellut salille sanomaan suoria sanoja tälle trainerille. Minä miehenä menisin keskustelemaan kahden kesken ja käskisin jättämään naiseni rauhaan. Toki voisi lapsen ottaa mukaan niin tajuaisi tilanteen vakavuuden.
Helvetti jos ei mene jakeluun että perhettä rikotaan taas ja lapset on kärsijöinä.
Sen verran voi odottaa aikuiselta ihmiseltä vastuullisuutta että pidetään se perhe kasassa. Se on lapselle äärimmäisen tärkeä tunne saada molemmat vanhemmat ja aistia kodin lämmössä rakkaus. Etenkin nyt joulun alla.
Suututtaa ihan tälläiset provot.
Minä en menisi sanomaan pt.lle suoria sanoja. Ei se PT:n vika ole. Hänhän ei välttämättä edes tiedä että nainen on varattu. Kyllä tässä on tasan kaksi joita on höynäytetty: oma aviomies sekä pt.
Juuri tuon takia pitää mennä sanomaan suorat sanat pt;lle
Aviomieshän on tavannut ptn. Miten muuten hän tietäisi kommentoida "onpa komia!"? Kyllä ptllä taitaa olla tiedossa, että varatun naisen fitness-kehitystä ja kyykkytoistoja ollaan edistämässä.
Minä haastaisin kaksintaisteluun. Olen ennenkin lennätellyt miehiä jotka eivät tajua missä menee raja.
Tuo kahvittelu on turpalöylyn paikka.
Joo. Pitäähän se ilmoittaa, kuka vaimosi omistaa !
Oikeasti, juoksisin karkuun jos olisin tuollaisessa suhteessa, että kahvittelu on "turpalöylyn paikka".
Vierailija kirjoitti:
Jos ottaisin tähän nyt vaikka 20 naispuolista kaveriani ja kysyisin, tuntisivatko he mustasukkaisuutta ja olisiko ok, että heidän miehensä kävisi monta kertaa viikossa kahvilla kauniin ja timmin pt:n kanssa, niin takuulla jokainen sanoisi ettei olisi ok! Normaalia ja tervettä mustasukkaisuutta.
Kaverit on sitten erikseen.
Aika huonoitsetuntoinen kaveripiiri sinulla ja huonot parisuhteetkin heillä, minä saisin aivan erilaisen otannan. En ymmärrä miten tuo voisi haitata ketään. En olisi koskaan yhdessä ihmisen kanssa, johon luottaisin niin vähän, että tuntisin mustasukkaisuutta.
Normaalia ja tervettä on se, ettei tunne mitään mustasukkaisuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen kummemmin puuttumatta, yllätyin miten monella täällä on sopimus puolisonsa kanssa siitä, ettei esim kahden kesken saa käydä kahvilla/syömässä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Itselleni ei ole koskaan tullut mieleenkään sellaisia vaatia, vain siksi että minulla olisi turvallinen olo. Luotan mieheeni 100% mutta jos hän ei osoittautuisikaan luottamukseni arvoiseksi, kiellot ja sopimukset tuskin siinä paljon painaisivat.
En myöskään ihan ymmärrä argumenttia ”mihin niitä kaveritapaamisia tarvitsee” - kaveri on kaveri sukupuolesta riippumatta. Toki ymmärrän että tilanne on varsinkin ajankäytöllisesti eri, jos on lapsia. En myöskään ymmärrä miksei uusia kaverisuhteita saisi solmia vaikka on suhteessa, niin kauan kun löytyy ajankäytön kanssa molempia tyydyttävä tasapaino.
Minä opiskelen vielä ja mies on juuri aloittanut työt, olemme etäsuhteessa (pian viisi vuotta yhdessäoloa täynnä), elämme hyvin liikkuvaista ja aktiivista elämää, molemmilla laajat kaveripiirit, joista osa yhteisiä, osa puolituttuja, osaa en ole edes tavannut. Silti on itsestäänselvää, että toinen tulee arvojärjestyksessä aina ensin ja yhteistä aikaa järjestetään aina kun voidaan. Usein kahvitteluista ym mainitaan toiselle, mutta ei siksi että pitäisi, vaan siksi että on tapana vaihtaa kuulumiset. Tulisin hulluksi jos minun pitäisi koko ajan tietää missä ja kenen kanssa mieheni pyörii.
Teillä ei taida olla lapsia. Suhde on paljon haavoittuvampi silloin kun niitä on. Lapsia haluaa suojella kaikilta mahdollisilta uhilta.
Kyllä mäkin luotan mieheeni. Epäluottamus on eri asia kuin halu suojella perhettään. Vain ylimielinen ihminen ajattelee että en ikinä retkahtaisi varattuun/työkaveriin/harrastuskaveriin jne. Monet suhteet on alkanut siitä että ollaan ensin vain kavereita.
Voi helvetti, oikeasti.
Lapsikortti on huono tekosyy sille, ettet luota kumppaniisi pätkääkään. Meillä on lapsi, ja silti molemmat omaamme edelleen vastakkaista sukupuolta olevia kavereita ja tuttuja.
Mikä ihmeen järki on olla edes yhdessä, jos et kertakaikkiaan luota puolisoon?
Mä en tajua miten niin iso osa vastaajista haukkuu naista. Kuinka suppeita teidän suhteet on? Ei kavereita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei tuo nyt mikään suuri rikos ole jos on KERRAN käynyt pt:n kanssa kahvilla. Isompi ongelma on jälleen kerran voimaantuneen naisen hurahtaminen johonkin juttuun jolloin muu elämä saa jäädä. Tällä kertaa se on tämä voimaharjoittelu ja kun siihen vielä yhdistetään vastakkaista sukupuoleta oleva valmentaja eli pt niin soppa on tietenkin valmis. Mihin normaali ihminen ees tarvitsee jotain valmentajaa... mene sinne salille ja treenaa omatoimisesti niinkuin muutkin. Ja lopeta sen lifestylen pakottaminen kotona niin miehesikin rauhoittuu. Tai mikä parempaa menkää miehesi kanssa sinne salille yhdessä.
" voimaantuneen naisen hurahtaminen" :D
Tämä on niin totta. Tässä on hyvä analyysi. Miehen käytös ei ole ok mutta tässä tärkein fokus on tässä koko kuviossa. Miestä saa ärsyttää kuvio, sen kanssa apn on pystyttävä elämään että se ärsyttää. Kuka tässä on se heikkoitsetuntoinen?
Ei puolison tarvitse pitää sun kaikista kavereista. Ei edes siitä ptstä. Aptä se itsenäisyys pelottaa, kun täytyy uskaltaa olla eri mieltä jostain miehensä kanssa. Ja heti ero mielessä, kun jostain asiasta eri mieltä ovat. Joskus ihmiset vaan on eri mieltä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveän helposti monet sanoo että aina voi lähteä menemään jos ei miellytä. Eikö nämä ihmiset ajattele perheen lasta? Vanhempien ero tuon ikäiselle on valtava kriisi. Itsellänikin on saman ikäinen ja jo pelkkä isän työmatka aiheuttaa valtavat haasteet lapsen käytöksen kanssa eli lapsen huono olo näkyy.
Kyllä se lapsi pahemmin vinoon kasvaa siitä, jos näkee normaaliksi parisuhdemalliksi mustasukkaisuuden ja toisen tekemisten rajoittamisen.
Mustasukkailu kun harvemmin rajoittuu yhteen kertaan, ap:n nyt joustaessa seuraavaksi rajoitetaankin ap:n muitakin menoja.
Ero on pienempi paha tuon rinnalla.Mustasukkaisuutta on tervettä ja sairasta ja tähän asti annettujen tietojen valossa miehessä ei ole sairaalloista mustasukkaisuutta.
"Terve" mustasukkaisuus on vain askel kohti sairaalloista.
Niinhän minullakin ex oli ensin vain "vähän huolissaan". Lopulta kaupassakäyntejäni kellotettiin ja piti todistaa kuiteista, että kävin oikeasti kaupassa enkä "salarakkaalla".
Väestöliiton mielipide:
Mustasukkaisuudesta puhuttaessa voidaan erottaa niin sanottu normaali ja sairaalloinen mustasukkaisuus. Ero on siinä, miten hallitsemattomasti mustasukkaisuutta ilmaistaan ja minkälaisia muotoja se saa. Myös se, miten suhteettoman voimakas tunne on suhteessa tapahtuneeseen, vaikuttaa erotteluun.
On siis normaalia ja tilanteeseen sopivaa tuntea mustasukkaisuutta silloin, kun puoliso flirttailee avoimesti tai on uskoton. Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta on kyse silloin, kun toisen käyttäytyminen ei ole missään suhteessa siihen, toinen sen kokee. Tyypillistä tällöin on aiheeton syyttely. Asianomainen ei myöskään ota vastuuta omasta tunteestaan tai koe syyllisyyttä kohtuuttomasta käyttäytymisestään.
Realistinen ja tilannekohtainen mustasukkaisuus voi olla parisuhdetta tukevaa ja rakentavaa riippuen siitä, miten suhteessa tulkitaan ja käsitellään. Jotkut voivat olla allergisia ihan terveellekin mustasukkaisuudelle. Toiset taas kaipaavat kumppanin mustasukkaisuutta, koska se kertoo heidän mielestään välittämisestä.
Sillä perusteella, mitä ap kertoo, boldattu osa sopii tilanteeseen täysin. Ap on mielestään käynyt kaverin kanssa kahvilla, ei mitään muuta. Mies on reagoinut tähän syyttämällä pettämisestä, kieltämällä ko. henkilön tapaamisen, huutamalla, heittelemällä tavaroita ja lopettamalla seksielämän yksipuolisesti (koska ap on omien sanojensa mukaan ollut yhä aloitteellinen, vaikka se monelta näköjään menikin ohi). Miehen käytös ei siis ole missään järjellisessä mittakaavassa ap:n kokemukseen teostaan.
Missään ei muuten sanottu, että ap käyttäisi näihin kahvitteluihin jotenkin paljon aikaa, vaan se on ihan kommentoijien omaa tulkintaa.
Aika sairaita parisuhteita teillä, jos oikeasti pidätte normaalina kaikkia sopimuksia tyyliin "parisuhteen aikana ei solmita uusia ystävyyssuhteita" ja "vastakkaista sukupuolta olevan tyypin kanssa et sitten saa käydä kahvilla, jos ette samalla tee töitä". Ei tulisi kyllä itselle mieleenkään! Jos luottaisin puolisooni noin vähän, niin kyllä se olisi jo itsessään parisuhdeongelma. Ei ihme, että niin moni kertoo eronneensa, kun "suhteessa alkoi tuntua, ettei saa henkeä".
Vähän eri asia mielestäni myös harrastusvalkun kanssa ystävystyminen ja jonkun lääkärin kanssa kaveeraaminen... Esim. meidän ratsastus- ja tanssiryhmillä on ollut tapana viedä ohjaajalle pieni lahja kauden lopussa. En tuotakaan tekisi lääkärille, mutta kokemukseni mukaan harrastuspiireissä ihan normaalia. Tunnen paljonkin ihmisiä, jotka ovat ystäviä/kavereita harrastusohjaajansa kanssa, ja olen itsekin ollut.
Juuri näin.
Parisuhteen pitäisi olla mukava lisä elämässä, eikä normaalia elämää rajoittava vankila. Ja normaaliin elämään lasken uudet ystävät (sukupuoleen katsomatta), kahvilla käynnit tuttavien kanssa jne.
Jos teille kahvittelu on yhtäkuin pettäminen/ pettämisen esiaste, niin se kertoo vain ja ainoastaan TEISTÄ ITSESTÄNNE. Eli te itse olette niin valmiita pettämään, että on rajattava houkutukset pois, jottei käy "vahinkoja".
Minulle ei tule mieleen pettämissekoiluja jos mies käy naispuolisen kaverinsa kanssa kahvilla, kun itselleni se uskollisuus ja luottamus on niin itsestäänselvää. Jos sen luottamuksen rikkoo, niin rikkoontuu parisuhdekin, ja tämä ollaan miehen kanssa läpipuhuttu suhteen alkuaikoina.
Existäni kaksi oli sairaalloisen mustasukkaisia. Se alkaa juuri sillä, että ollaan muka niin huolissaan. Soitellaan perään tarkistussoittoja jne, sitten tutkitaan salaa puhelinta ja tietokoneen evästeitä, "leikillään" puhutaan siitä, että olisinko mahdollisesti pettänyt, seuraavaksi syytellään ihan suoraan. Miespuoliset kaverit aiheuttavat ekana mustasukkaisuuskohtauksia, seuraavaksi halutaan rajata naiskaveritkin kun "houkuttelevat sut pahoille teille!".
Aiemman exän kanssa homma meni siihen, että lopulta piti todistaa ruokakaupassa käynnitkin kuiteilla. Toisen exän kanssa pistin pelin poikki, kun soitti työpäiväni aikana syyttelypuhelun. Oli varma, että minulla oli suhde miespuolisen työkaverini kanssa, ja päätti soittaa tästä rähinäpuhelun. No, yksin jäi rähisemään.
Nykyiselle totesin jo alussa, etten enää katso mitään mustasukkaisuussekoiluja, vaan minun kanssani tarvitse olla jos en ole hänen mielestään luotettava.
Jos mies on mustasukkainen kahvilla käynnistä, on syytä juosta karkuun - ja lujaa.
Hyi helvetti, ei voi tuohon muuta sanoa... Kaikkein ällöttävin miestyyppi ylivoimaisesti, on juuri tämä menoja penäävä patologinen mustasukkainen creep.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä 30-45v pariskuntien ei kannattaisi harrastella mitään sellaista missä ollaan omissa harrastuksissa. Samaan aikaan salilla on ok.
Tuo ikä ja kriisit aiheuttaa yleensä aina ihastumisia ja sitten parisuhde kariutuu lähes aina ja kärsijöinä on lapset.
Pitäisi löytyä sen verran kypsyyttä että osaa asettaa ne lapset etusijalle.
Eikä ne harrastuksesta löydetyt suhteetkaan ole pysyviä. Esimerkiksi lentopallon tyyliset harrastukset ovat täynnä pettäviä naimisissa olevia tyyppejä. Lentopallo on yksi pahimpia harrastuksia ja samoin kaikki joukkuelajit.
Ap:n tapauksessa en olisi huolissaan. Salilla olevat miehet eivät ole mikään uhka ja niissä piireissä ei seksiä yleensä harrasteta tai edes tapailla. Kahvillakin keskustellaan vaan siitä treenaamisesta ja oikeista tekniikoista. Lentopallot ja jalkapallot on pahoja lajeja. Sielä on paljon miehiä ja mahdollinen ihastuminen on todennäköisempää.
Kuten ap:kin sanoi niin ei hänen valmentaja ole edes kiinnostava seksuaalisessa mielessä. Ei salityypit ylipäätään ole seksikkäitä. Munattomia möhkäleitä monet ovat ja innostuneita enemmän siitä treenaamisesta.
Tilanne on siinä mielessä paha että suhdehan tuossa on nyt menossa pieleen, jos ap ei anna periksi ja lopeta salilla käyntiä. Voihan ap vaihtaa saliakin?
Nyt kyseessä on se että kumpi on tärkeämpää. Tämä pitäisi olla se juttu.
...vaan onko erojen syynä nämä harrastukset, vai ahdistava parisuhde, jossa ei mitään omaa tilaa.
Mieheni repeäisi nauramaan jos ilmoittaisin, ettei kummankaan harrastukset nyt enää vaan sovi, kun ollaan kolmekymppisiä ja lapsikin on. Että nyt vaan molemmat lopetetaan harrastukset, ja nyhjätään vain kotona, ja ulkona käydään vain perheenä.
Ahdistun ihan jo ajatuksestakin, ei tuo ole mitään elämää. Kyllä elämässä täytyy olla myös jotain ihan omaa, oli sitten kuinka "aikuinen" ja perheellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Nainen teki väärin, mutta pointtini olikin, ettei mikään kyttäys olisi tuota estänyt.
Eli sikäli koko mustasukkainen käytös on turhaa, koska aiheellisessa tapauksessa se ei lopputulosta muuta, aiheettomassa taas ajaa toisen karkuun jatkuvia aiheettomia syyttelyjä.Hmmm....eli mielestäsi miehen ei olisi kannattanut lainkaan ottaa asiaa puheeksi, epäillä saati sitten olla mustasukkainen tai saada pettämistä loppumaan.
Miten tuo olisi sitten saatu loppumaan?Ilman "kyttäystä" ja "mustasukkaisuutta" perheessä elettäisiin 50 prosenttisesti autuaan tietämätöstä kaksoiselämää ja toinen 50% nauttisi salasuhteesta omalla tahollaan, kunnes kaikki palikat olisivat kasassa ja miehelle voisi sanoa "good bye"? tai jotain muuta.
En ihan ymmärrä viestiäsi ja oheistustasi, vaikka sanoitkin naisen tehneen väärin.
Mies ei ehkä olisi voinut estää tapahtunutta pettämistä (se kuka vierasta haluaa, varmasti sen mahdollisuuden jollain tavalla järjestää), mutta ainakin hän sai loppumaan päivittäisen vaimonsa kaksoiselämän, tämän pettämisen ja itsensä nöyryyttämisen. Mielestäni mies teki oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan täysin absurdi ketju. Minulla on useampi miespuolinen ystävä, jonka kanssa teen paljon muutakin kuin vain käyn kahvilla, vietetään ihan oikeasti aikaa yhdessä, ja miehelleni ei ole ikinä tullut mieleenkään olla asiasta yhtikäs mitään mieltä. En ymmärrä miksi ihmeessä pitäisikään. Teillä on aivan hulluja parisuhteita.
Sama täällä. Mulla on miespuolisia (hetero) opiskelukavereita, joiden luona olen jopa nukkunut, jos vaikka mennyt myöhään ja julkiset ei enää käytettävissä. Ollaan tehty ruokaa, juotu viinipullo ja juteltu niitä näitä. Ei olla nussittu - asia ei ole ollut edes pöydällä, koska olemme frendejä.
Tämä suomen takapajuisuus ihmissuhteissa ja seksin kanssa on kyllä jotain aivan leuat kosolti auki loksauttavaa. Siis KUINKA juntteja ihmisiä täällä on? Oikeesti. Siis O I K E E S T I.
Minulla ja miehelläni on ystäviä ennen meidän suhdetta. Niistä ei olla mustasukkasia, koska ne ihmiset on ollut iät ja ajat ennen kun ollaan edes tavattu ja molemmat tuntevat toistemme mies ja naisystävät. Minä olen ollut miesystäväni kanssa lomamatkalla ja se oli ihan lomamatka kahden pitkään tunteneen ystävän välillä. Kyllä me molemmat tiedostetaan sellanen asia, että ne tietyt asiat olisi tapahtunut jo ennen meidän suhdetta ja ei välttämättä oltais edes ikinä tavattu. Nyt kun olemme yhdessä, niin miksi meidän pitäisi nyt hypätä ystäviemme sänkyyn. Siihen molemmilla on ollut aikaa toteuttaa 30v ennen meitä....
Mutta ei meistä kumpikaan hyväksyisi tai ainakaan hyvällä katsoisi, jos nyt tulisi täysin vieras henkilö yhtäkkiä jostain jomman kumman elämään ja olisi uusi paras ystävä. Sellanen haisee aina. Aikuisena hyvin hyvin harvoin tapaa niin mielenkiintoista ihmistä, että sellasen kanssa jostain kuntosalilta jatkaisi kahvitteluun. Varsinkaan vastakkaisesta sukupuolesta ja pelkän ystävyyden merkeissä. Toiselle tulee aina ne tunteet ja viaton kahvittelu muuttuu.
Molemmilla olisi peiliin katsomisen paikka. Käy salilla jos haluat, mutta kahvitteluja voisit miettiä, onko ne todella tarpeen. Ja miehesi pitää lopettaa lapsellinen pihtaaminen, ei se nyt niin saa koskaan mennä, että seksillä kiristetään. Tai aletaan tavaroita viskellä, siinä on jo vihanhallintaongelmaa.
Istukaa pöydän ääreen ja jutelkaa. Kerro että aivan turhaa olla mustasukkainen, rakastat vain miestäsi ja haluat että hän luottaa sinuun.