Prinssi William prinsessa Dianan uskottuna avioeron aikoihin
Miksi tuohon aikaan tällaiseen lapsen psyykkistä hyvinvointia heikentävään käytökseen vanhemman taholta ei puututtu? Kuninkaallisella perheellä olisi varmasti ollut rahaa maksaa terapiakäyntejä koko perheelle avioeron aikoihin. Olisi selvitty paljon vähemmillä vaurioilla, jos lasta ei olisi laitettu kantamaan vanhempiensa taakkoja.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä Williamilla on ollut jotain erityisiä kykyjä, että äiti on luottanut häneen? Ei välttämättä huono asia kuninkaalle?
Kaiken kukkuraksihan Diana oli sitä mieltä, että Harrysta tulisi parempi kuningas kuin Williamista ja harmittelikin, ettei näin käy. William oli pienestä pitäen isänsä lailla totinen ja vähän pahantuulinen, kun taas Harry hurmasi kaikki.
Ei ole helppoa ollut Williamilla.
Ei ollut, ja vaikka kuulostaa julmalta, lapsille oli luultavasti parasta, että äiti kuoli. Kuten Dianalle itselleenkin, oli hyvin onneton ihminen ilmeisesti koko ikänsä.
William näkyy valinneen täysin toisenlaisen vaimon kun Diana oli, varsin viisasta.
Tämä kuulostaa vielä julmemmalta, mutta jos kuningashuone olisi ollut vähemmän vanhoillinen tai Charles vähemmän solmussa itsensä kanssa, ei koko onnetonta liittoa olisi solmittu, eikä Williamia ja Harrya olisi olemassakaan.
Mutta tähänhän historian kiehtovuus perustuu, oli kysymys Tudoreista tai Windsoreista. Kaikki ei mene putkeen, mutta tarina jatkuu.
Kyllä, Charles olisi saanut naida Camillansa jo nuorena, ja saada tämän kanssa lapsia. Veikkaan että niillä lapsilla olisi ollut helpompi lapsuus kuin Williamilla ja Harrylla.
Ja niin paradoksaalista kuin se onkin: jos Charles ja Camilla olisivat eläneet onnellisina ja saaneet pari-kolme tylsää heppahullua prinssiä tai prinsessaa, voi olla että Iso-Britannia olisi jo valmis monarkian lakkauttamiseen.
T. Se, jolle vastasit.
Kai traaginen lapsuus sitten oli se asia, joka esti Charlesia nuorena sitoutumasta Camillaan ja sitten oikeaa hetkeä ei enää tullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä Williamilla on ollut jotain erityisiä kykyjä, että äiti on luottanut häneen? Ei välttämättä huono asia kuninkaalle?
Kaiken kukkuraksihan Diana oli sitä mieltä, että Harrysta tulisi parempi kuningas kuin Williamista ja harmittelikin, ettei näin käy. William oli pienestä pitäen isänsä lailla totinen ja vähän pahantuulinen, kun taas Harry hurmasi kaikki.
Ei ole helppoa ollut Williamilla.
Ei ollut, ja vaikka kuulostaa julmalta, lapsille oli luultavasti parasta, että äiti kuoli. Kuten Dianalle itselleenkin, oli hyvin onneton ihminen ilmeisesti koko ikänsä.
William näkyy valinneen täysin toisenlaisen vaimon kun Diana oli, varsin viisasta.
Tämä kuulostaa vielä julmemmalta, mutta jos kuningashuone olisi ollut vähemmän vanhoillinen tai Charles vähemmän solmussa itsensä kanssa, ei koko onnetonta liittoa olisi solmittu, eikä Williamia ja Harrya olisi olemassakaan.
Mutta tähänhän historian kiehtovuus perustuu, oli kysymys Tudoreista tai Windsoreista. Kaikki ei mene putkeen, mutta tarina jatkuu.
Kyllä, Charles olisi saanut naida Camillansa jo nuorena, ja saada tämän kanssa lapsia. Veikkaan että niillä lapsilla olisi ollut helpompi lapsuus kuin Williamilla ja Harrylla.
Ja niin paradoksaalista kuin se onkin: jos Charles ja Camilla olisivat eläneet onnellisina ja saaneet pari-kolme tylsää heppahullua prinssiä tai prinsessaa, voi olla että Iso-Britannia olisi jo valmis monarkian lakkauttamiseen.
T. Se, jolle vastasit.
Kai traaginen lapsuus sitten oli se asia, joka esti Charlesia nuorena sitoutumasta Camillaan ja sitten oikeaa hetkeä ei enää tullutkaan.
Tuo koko kuvio oli niin sairas, Annekin joutui kysymään luvan avioliittoonsa isosiskoltaan. On pelkästään hyvä, että myöhemmin nuoret ovat enemmän tehneet oman mielensä mukaan, samat ihmisoikeudet kun koskevat vaikka olisi kuninkaallinen.
Camilla ja kaikki muutkin pitivät itsestään selvänä, ettei hänen ja Charlesin avioliitto olisi koskaan mahdollinen, kun Camilla ei ollut ylhäisaatelia. Tuntuu käsittämättömältä, ei ihme että meni pieleen kun piti valita puoliso noin hulluilla perusteilla (suku ja neitsyys).
Hyvä esimerkki siitä, että rahalla, hyvällä taustalla ja kauneudella ei saa onnea.
Monikin ihminen pärjää ihan hyvin ilman äitiä. Charlesin onnettomuuden kruunasi se, että hänellä oli Philip ja Anne lähimpinä perheenjäseninään.