Joulu on parikymppiselle pahinta aikaa
Kirjoitin tästä jo toiseen lankaan, mutta mikään ei satu yhtä paljoa kuin joulu.
Vanhemmat ja isovanhemmat ovat sitä mieltä että olet jo aikuinen, etkä tarvitse mitään. Jos jotain saa, niin sukkia, ja jotain joulusukkiahan ei tule käytettyä ikinä. Tili on nollissa, vuokra syö opintotuen ja asumistuen, ja sinnittelet velkarahalla päivästä toiseen. Tässä elämäntilanteessa tarvitsisi lahjoja enemmän kuin koskaan. Ei sitä lapsena kukaan tarvitse nukkeja tai legoja, mutta aikuinen ihminen voisi tarvita esimerkiksi kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen, kun ei niihin muuten ole rahaa. Tai lahjakortti ruokakauppaan. Ruokaa, elämiseen.
Poikaystävää ei ole, eli muistamista ei sieltä suunnalta. Kaverit on köyhiä ja samassa tilanteessa, ei muistamista sieltä suunnalta. Mulla ei ole omaa perhettä, en ole äiti kellekkään, tai täti eli ei muistista niiltä suunnilta.
Pahinta mennä kotiin ja katsoa vierestä sitä kulutusjuhlaa. Mun arvo on heikennyt kun olen täyttänyt 18v. Kun arvoa ei ole, ei ihmiset muistakkaan. Tänä jouluna istun taas nurkassa ja katson kun pienemmille serkuille ja sisaruksille jaetaan lahjoja. ”Olethan säkin saanut silloin pienempänä”. Mä istun siinä, yksin, eikä ketään kiinnosta että mä edes olen siellä, koska olen aikuinen, sinkku ja arvoton.
Kommentit (37)
Onneksi sun ei sentään oleteta lahjovan sukulaisiasi. Mitä jos alkaisit viettämään joulut iteksesi niinkuin parhaaksi näet? Mä en vanhempien helmoihin mennyt joulua viettämään enää sen jälkeen kun muutin pois kotoa ja vieläkin pidän sitä parhaana päätöksenä.
Kyllä minä sain 20 -vuotiaana joululahjoja, kuten vielä 50-vuotiaanakin.
Olen pahoillani puolestasi, mutta tilanteesi johtuu perheestäsi, ei joulusta sinänsä.
Jos sinulla joskus on oma perhe, niin tiedät toimia sitten eri tavalla.
Älä mene ollenkaan sinne yksi joulu. Sittenpähän huomaavat.
Itse ainakin saan vielä lahjoja vanhemmilta, mummuilta, kummeilta ja tädeiltä ym :D
Ja itse annan heille myös lahjat tietysti.
Terveisin
N25
Surullista :(
Meillä kyllä tapana muistaa kaikkia niin ettei odoteta heidän muistavan joiden rahallisesta tilanteesta tiedetään ettei vaan riitä (just esim opiskelevat tai työttömät) mutta heille annetaan lahjoja ja pyritään juuri käytännöllisyyteen. Toivottavasti löydät kuitenkin jouluun iloa <3
Onpas outoa, kyllä meillä on aina lahjottu kaikki ikään katsomatta. Nytkin on joulun alla äiti soitellut ja kysellyt osaisinko antaa jotain vinkkejä sisarusten lahjoihin. Kaikki ollaan jo yli kolmekymppisiä.
Parhaita olivat juuri nuo köyhät opiskelijajoulut kun ei tarvinnut edes viettää niitä. Sai rauhassa tehdä harkkoja/lukea rästitentteihin ja jos oli vähän rahaa, baariin pokaamaan jonkun yksinäisen naisen ja "joulupukiksi" yönajaksi.
Noille ei vaan osannut antaa arvoa ennen kuin menetti ne. Tämäki ittepäisyyspäivä on vain yhtä jouluhössötyksen harjoittelua - ei taaskaan kysytty mitään kun illaksi piti kutsua "juhlaseurue" meille, vaikeaa hänen oli mennä muualle juhlimaan kavereidensa kanssa?
Mene kirkkoon ja kuuntele joulun sanomaa. Et tarvitse muuta.
Minä ole viisikymppinen ja saan edellee vanhemmiltani lahja jouluna ja syntymäpäivänä.
Samoin omat lapseni ja mieheni lapset saavat lahjat vaikka ovat kaikki jo täysi-ikäisiä.
Joten vika on vanhemmissasi, ei joulussa.
Siis sä pääset valmiiseen joulupöytään, eikä tartte edes lahjoa muita. Sulta on vaan nyt jääny aikuistumatta, jos pienempien lahjat aiheuttaa kateutta. Leivänpaahdin edes mikään välttämättömyys ole ja varsinkaan jos lahja sukatkin jää sulta käyttämättä, niin aika kulutusjuhlaa kyllä vietät.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tästä jo toiseen lankaan, mutta mikään ei satu yhtä paljoa kuin joulu.
Vanhemmat ja isovanhemmat ovat sitä mieltä että olet jo aikuinen, etkä tarvitse mitään. Jos jotain saa, niin sukkia, ja jotain joulusukkiahan ei tule käytettyä ikinä. Tili on nollissa, vuokra syö opintotuen ja asumistuen, ja sinnittelet velkarahalla päivästä toiseen. Tässä elämäntilanteessa tarvitsisi lahjoja enemmän kuin koskaan. Ei sitä lapsena kukaan tarvitse nukkeja tai legoja, mutta aikuinen ihminen voisi tarvita esimerkiksi kahvinkeittimen ja leivänpaahtimen, kun ei niihin muuten ole rahaa. Tai lahjakortti ruokakauppaan. Ruokaa, elämiseen.
Poikaystävää ei ole, eli muistamista ei sieltä suunnalta. Kaverit on köyhiä ja samassa tilanteessa, ei muistamista sieltä suunnalta. Mulla ei ole omaa perhettä, en ole äiti kellekkään, tai täti eli ei muistista niiltä suunnilta.
Pahinta mennä kotiin ja katsoa vierestä sitä kulutusjuhlaa. Mun arvo on heikennyt kun olen täyttänyt 18v. Kun arvoa ei ole, ei ihmiset muistakkaan. Tänä jouluna istun taas nurkassa ja katson kun pienemmille serkuille ja sisaruksille jaetaan lahjoja. ”Olethan säkin saanut silloin pienempänä”. Mä istun siinä, yksin, eikä ketään kiinnosta että mä edes olen siellä, koska olen aikuinen, sinkku ja arvoton.
Aika outoa, en osaa samaistua, koska mun kasvaessa lahjojen arvokin vain suureni. Mutta mä olenkin miljonääri-isoäidin perillinen.
Tee lahjalista ja usko joulupukkiin. Monelle lahjojen ostamisessa on ongelma juuri tuo ettei keksitä mitä ostaa, koska kaikilla on muka kaikkea. Toiset ostavat ihan mielellään lahjoja, jos toinen ihan oikeasti toivoo ja ilahtuu niistä lahjoista. Eli nyt vaan laitat lahjalista sukulaisillesi ja toivot, että joku haluaa lahjoa sinua. Kirjoitat ihan ystävällisesti, ettei ole pakko, mutta sinä ilahtuisit näistä lahjoista paljon ja toivotat kaikille hyvää joulua köyhänä opiskelijana.
No jos tili on tyhjä se varmaan johtuu oman taloudenhallinnan puutteista.
Sen sijaan että sä täällä valitat, kannattaisko avata suu ja kertoa että ottaisit rahaa?
Olet marttyyri jo ennen jouluaattoa.Kertoo sun asenteesta aika paljon että kitiset täällä sen sijaan että avoimesti kertoisit rahattomuudestasi perheelle ja kadehdit pienempiä sukulaisia.
.
Ihan sama tilanne on lapsellani kuin sullakin eli tulot koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta mutta hän ei valita rahapulastaan vaikka elääkin opintolainalla.Nykyisellä korkotasolla lainan ottaminen on ihan järkevää, varsinkin jos sitä kaikkea ei laita menemään.
Sulla on ap asenneongelma.
Ps. leivän paahtamiseen ei tartte leivänpaahdinta, sen voi tehdä ihan paistinpannulla ja kahvinkeittimen saa kympillä tai kahdella.
Niin on yli 6-kymppisellekin. On nähnyt jo monta joulua ja lapsenlapsilla on tavaraa niin paljon, että lisää ei enää tarvittaisi. Silti niille pitää jotain keksiä, koska JOULU.
Jaa. Johtuiskohan kuitenkin perheestäsi eikä iästäsi? Itse olen 26-vuotias ja menen joka joulu pariksi yöksi äidilleni jouluherkkujen pariin ja vaikka kuinka sanoisin etten tarvitse lahjoja niin aina niitä on useampikin kuusen alla minulle ja siskolleni. Me annamme toki myös äidillemme lahjat. Äitini kanta on että oma lapsi on aina oma lapsi (siis että lapsesta huolehditaan) oli se lapsi kuinka vanha tahansa.
Jaa, ei meillä vaan. Äiti ja mummo ostaa lahjoja lasten/lastenlasten iästä riippumatta, ja näin köyhänä silloin on juuri hyvä aika pyytää jotain tarpeellista mikä kotoa puuttuu/ihan vaan rahaa tai lahjakortti jos ei puutu mitään. Tietysti ostetaan niille myös jotain. Muutenkin joulu on meillä on mukavaa ja stressitöntä aikaa.
Ei miies tarvitse muuta kuin valurauutapannun ja laadukkaan veiitsen.