Puolison vuorotyö pilaa perhe-elämän

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannattaisi valita puolisokseen mitään amista.

Korkeastikouluutetut ne vasta työtä tekevätkin. Itse teen 7 päivää viikossa töitä ja vähintään sen 12 tuntia.

Tällä hetkellä olen sairaana joten minulla on aikaa käyttää tälläisiin turhuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kyllä perhe elämää ajatellen hankalalta kuviolta. Mies on tipahtanut tavallaan muun perheen kyydistä elämään omaa arkeaan. Ja sinä pyörität kaiken kantaen vastuuta teidän yhteisistä lapsista ja arjesta. Jotta toinen voi käydä töissä.

Miten mies meinaisi eron sattuessa hoitaa lapsia? Olisiko hänellä varaa maksaa yksinään esim asuntoa johon mahtuvat myös lapset silloin,kun ei ole töissä? Onko hän rakentanut koko kuvion sinun varaasi, että olet siinä kumppanina hänelle kun itse hän on taustalla omassa elämässään? Silloin ehkä kannattaisi myös herätä pitämään huolta siitä, että suhde jatkuu. Muuten on melkoinen märkärätti vasten kasvoja huomata,että yksinään ne vaihtoehdot vain loppuvat.

Miten AP on meinannut elättää lapsen? Yhteiskunnan ja miehen rahoilla vai?

Ihan omilla rahoillaan?

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä valita, sinulla on asiat kuitenkin hyvin. Täällä mies hoitaa lapsia ja minä käyn töissä.

N26

On hyvin joo, kysymys olikin mitä virkaa on puolisolla jota ei koskaan näe, joka ei hoida lapsia ja joka ei tuo talouteen edes merkittäviä rahasummia näillä uhrauksillaan? Mitä rakennusaineita siinä enää on parisuhteelle?

Älytöntä. Mun äiti oli lastensa ollessa

pieniä aina töissä. Isä hoiti kotia ja tilaa. Nykyään yhdessä omistusta, hyvä eläke ja hyväkuntoinen (työn ja liikunnan ansiosta). Ja avioliittokin on kestänyt hyvin, kun ei toisen naama kyllästytä eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannattaisi valita puolisokseen mitään amista.

Korkeastikouluutetut ne vasta työtä tekevätkin. Itse teen 7 päivää viikossa töitä ja vähintään sen 12 tuntia.

Tällä hetkellä olen sairaana joten minulla on aikaa käyttää tälläisiin turhuuksiin.

Riippuu korkeakoulutetusta. Jos osaa pelata korttinsa, niin saa 150 000€ vuodessa pienemmillä työtunneilla. Työn laatua pienemmät työtunnit eivät vähennä.

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa erota.  Sitten se vasta onkin hauskaa, kun olet lasten kanssa oikeasti yksin. Ja ne ihanat, rikkaat, päivätöitä tekevät miehet ei pahemmin innostu yksinhuoltajasta. Joten yksin saat olla lasten kanssa sen jälkeen

Miten niin ihan oikeasti yksin? Enemmän varmaan silloin omaa aikaa saisin, kun mies pitäisi tottakai lapsia myös vuorollaan.

En etsi mitään rikasta päivätyötä tekevää miestä. Oikeasti olet itse aika rassukka, jos kuvittelet että monikaan nainen nykypäivänä on riippuvainen miehestä. Päinvastoin tuntuu helpottavalta ajatukselta olla rehdisti sitten yksin, kuin huonossa parisuhteessa joka ei anna enää mitään.

Ja minähän tienaan miestäni enemmän jo nyt, päivätyöstä. Että se siitä rahan perässä juoksemisesta. Miehen uhrautumista työlle voisi jotenkin paremmin ymmärtää, jos hän oikeasti tienaisi noilla työajoilla rahaa. Silloin asioita voisi kompensoida esim. palkkaamalla siivojan tai lastenhoitajan tai vaikka lähtemällä sinne lomalle joskus. Se auttaisi varmaan hänen omaakin jaksamista. Mutta ei näillä palkoilla...

Jos et olisi riippuvainen miehestä, et kitisisi miehen työajoista, kun teillä ei ole yhteistä aikaa. Tämä kitinä on juuri merkki siitä, että olet riippuvainen miehestä, kun et kestä elämää, kun mies ei ole sinua paijaamassa koko aikaa.

Miten mies niitä lapsia hoitaisi myöskään enemmän, jos eroaisitte. Meinaatko, että lapset olisi yksin miehen tykönä klo 3 asti aamuyötä, kun mies pääsee töistä? Kyllä siinä niin kävisi, että yksin sinä enemmän niitä hoitaisit.

Mutta oikea halu erota ei ole miehen työajat, vaan se, että mies tienaa vähemmän ja sinä kadehdit kavereidesi rikkaampia miehiä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen mies on, jos kerran on niin väsynyt? Olisiko hänellä vähän matalat testosteronitasot myös, jos ei arkea jaksa ja seksikkään ei ilmeisesti haluta - lääkäriin vaan. Se tilanne on yleinen jo kolmekymppisillä miehillä, eli väsyttää, ei huvita mikään, on äkäisyyttä jne. Luultavasti hänellä on myös mahanröllykkää, joka kertoo matalista testoarvoista ja myös huonoista ruokatottumuksista. Liikuntakaan ei varmaan innosta ja kun rytmit ovat mitä ovat, niin luulisi, että miestä itseäänkin alkaisi jo kiinnostaa asioiden muuttaminen fiksumpaa suuntaan. Toki jos mies on ihan pälli, niin hän jatkaa tuolla tavoin siihen saakka kunnes joku elintasosairaus iskee lujalla lekalla.

Voi voi mitä ylhäältpäin tuomitsemista. Et ole varmaan ainakaan nuoruuden jälkeen tehnyt fyysistä työtä. Se väsyttää, hyväkuntoistakin. Ja ap:n miehellä perussairaus, jos edes luit.

Oho, täällä joku oli vastannut lähes asialliseen viestiini asiattomasti. Pusi pusi vain vastaaja. :)

Olen tehnyt nuoruuden ja kolmen lapsen kotihoidon jälkeen fyysistä työtä ja teen sitä varmaan eläkeikään saakka. Työni katsotaan keskiraskaaksi fyysiseksi työksi ja askeleita tulee päivän aikana helposti 20 000. Sen lisäksi tulee kantamista, nostamista ja mm. erittäin huonoja työasentoja. En kuitenkaan ole työpäivän jälkeen mikään sohvaperuna tai edes väsynyt, vaan käyn koiran kanssa lenkillä joka ilta noin 1,5 tuntia + harrastan myös muita liikuntaa sekä olen perheeni kanssa. Nukun Päiväunia ehkä kerran kuukaudessa, jos niinköön usein. Yleiskuntoni on hyvä ja en ole ikinä sairas. Mutta se minusta, minä en voi ap:n miehen paikalle asettua.

Ap:n miehellä on luultavasti kuitenkin ruokailutottumukset päin seiniä jo työaikojenkin takia, tämä on helposti muutettava asia, jos haluaa. Liikunta ei ole ikinä pahaksi vaikka olisi mitä perussairautta. Ja enpä muuten noteerannut mitään perussairautta, sillä se tuskin on mikään iso juttu asiassa loppujen lopuksi. Jos siis mies ei halua muta kuin tehdä tyotä, mättää moskaa naamaansa ja maata sohvalla sen jälkeen, niin siinä on asenneongelma. Oma vika. Ei auta valittaa, jos muija lähtee lasten kanssa. N44

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen mies on, jos kerran on niin väsynyt? Olisiko hänellä vähän matalat testosteronitasot myös, jos ei arkea jaksa ja seksikkään ei ilmeisesti haluta - lääkäriin vaan. Se tilanne on yleinen jo kolmekymppisillä miehillä, eli väsyttää, ei huvita mikään, on äkäisyyttä jne. Luultavasti hänellä on myös mahanröllykkää, joka kertoo matalista testoarvoista ja myös huonoista ruokatottumuksista. Liikuntakaan ei varmaan innosta ja kun rytmit ovat mitä ovat, niin luulisi, että miestä itseäänkin alkaisi jo kiinnostaa asioiden muuttaminen fiksumpaa suuntaan. Toki jos mies on ihan pälli, niin hän jatkaa tuolla tavoin siihen saakka kunnes joku elintasosairaus iskee lujalla lekalla.

Voi voi mitä ylhäältpäin tuomitsemista. Et ole varmaan ainakaan nuoruuden jälkeen tehnyt fyysistä työtä. Se väsyttää, hyväkuntoistakin. Ja ap:n miehellä perussairaus, jos edes luit.

Oho, täällä joku oli vastannut lähes asialliseen viestiini asiattomasti. Pusi pusi vain vastaaja. :)

Olen tehnyt nuoruuden ja kolmen lapsen kotihoidon jälkeen fyysistä työtä ja teen sitä varmaan eläkeikään saakka. Työni katsotaan keskiraskaaksi fyysiseksi työksi ja askeleita tulee päivän aikana helposti 20 000. Sen lisäksi tulee kantamista, nostamista ja mm. erittäin huonoja työasentoja. En kuitenkaan ole työpäivän jälkeen mikään sohvaperuna tai edes väsynyt, vaan käyn koiran kanssa lenkillä joka ilta noin 1,5 tuntia + harrastan myös muita liikuntaa sekä olen perheeni kanssa. Nukun Päiväunia ehkä kerran kuukaudessa, jos niinköön usein. Yleiskuntoni on hyvä ja en ole ikinä sairas. Mutta se minusta, minä en voi ap:n miehen paikalle asettua.

Ap:n miehellä on luultavasti kuitenkin ruokailutottumukset päin seiniä jo työaikojenkin takia, tämä on helposti muutettava asia, jos haluaa. Liikunta ei ole ikinä pahaksi vaikka olisi mitä perussairautta. Ja enpä muuten noteerannut mitään perussairautta, sillä se tuskin on mikään iso juttu asiassa loppujen lopuksi. Jos siis mies ei halua muta kuin tehdä tyotä, mättää moskaa naamaansa ja maata sohvalla sen jälkeen, niin siinä on asenneongelma. Oma vika. Ei auta valittaa, jos muija lähtee lasten kanssa. N44

Voihan vaihdevuotinen kiukkunäpäytys! Nyt tais jäädä hoitajalta sormet luukun väliin :(

Joskus ravintola-alan työehtosopimuksessa vain joka seitsemäs viikonloppu piti olla vapaa. Vieläköhän työehdot ovat yhtä perseestä.

Itse halusin pitää poikiani mahdollisimman vähän hoidossa.Eli kun menin iltaan kahteen,vein pojat puoli kahteen päiväkotiin ja isä haki neljältä kotiin.

Kaikki arkivapaani oli pojat aina kotona.

Lisäksi mummot auttoivat tarvittaessa,apua tarvittiin tosi harvoin.

Aina olen saanut kotityöt tehtyä poikien ollessa kotona,eikä parisuhde ole koskaan kärsinyt.

Yhteisiä hetkiä aina löytynyt ja lapset ovat vain hetken pieniä.Pitää vain nähdä aikaa ja vaivaa sumplia asioita.Lapset on aina etusijalla!

Vierailija kirjoitti:

Muille käynyt näin? Meillä mies lähes aina illat ja viikonloput töissä. Lomat aina eri aikaan kuin muilla. Pyhät töissä. Arki on minun vastuulla, minä olen lasten kanssa yksin illat, viikonloput, pyhät ja lomat. Päivisin käyn töissä ja lapset päiväkodissa; mies lepää kotona että jaksaa iltavuoroon.

Jos jotain yhteistä aikaa onkin se on sitten aikaa lapsille. Parisuhteelle ei ole aikaa eikä jaksamista.

Huono palkka ei auta asiaa, puoliso tienaa aivan surkeasti vaikka on meidän näkökulmasta AINA töissä. (ravintola-ala).

Sukulaiset kehuu kilpaa kuinka ahkera mies on kun on AINA töissä. Koskaanhan hän ei ole esim. pyhänä sukujuhlissa. Vaan töissä. Minä en kyllä koskaan saa mitään mainintaa siitä että omien töitteni lisäksi hoidan lapset yksin..

Mies ei näe ongelmaa, minusta taas olisi aivan sama vaikka erottaisiin. Ei mies muutenkaan ole täällä läsnä, joten eroa harkitsen hyvin vakavasti. Miten yksin sitä voikaan olla parisuhteessa!

Olisit sitten mennyt naimisiin luuserin kanssa joka ei halua mennä töihin. Aloituksesi täytyy olla provo.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei todellakaan puolison vuorotyö pilannut perhe-elämää. Tiesin, mihin ryhdyin, kun aloimme suhteeseen ja perheen perustamista suunnittelemaan. 

Mieheni oli urheilija, ja kuten tiedetään, urheilutapahtumat pidetään yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Alusta asti oli selvää, että minä pyöritän arjen rulettia, ja mies puolestaan tuo leipää pöytään. Tämä oli meidän yhteinen sopimus.

Kun asian oli tehnyt selväksi itselleen, niin kyllä sitä jaksoi vuodesta toiseen ihan hyvin. Ja kyllä mieskin osallistui yhteisiin kotitöihin ja muihin rutiineihin niin paljon kuin pystyi. Huippu-urheilija kun ei hirveästi voi niitä kompromisseja tehdä, mikäli haluaa olla ja pysyä huipputasolla. 

Silloin kun lapset olivat pieniä, sain onneksi apua hoitorulettiin omilta ja miehen vanhemmilta. Olen siitä kiitollinen heille. Meidän yhteinen työnjako mahdollisti sen, että mieheni pääsi sinne huipulle ja saavutti uransa aikana arvokisamenestystä.  Tästä mies on monta kertaa jälkeen päin kiittänyt, että ilman minun panostani ja vastuutani kotitalouden pyörittäjänä, asia ei olisi ollut mahdollista.

Ja kun mieheni päätti lopettaa urheilijan uransa, teimme yhdessä päätöksen, että nyt minä saan toteuttaa omia ambitioitani. Hän ottaa vastuun perheen arjesta. Olin vähän skeptinen aluksi, mutta näin tosiaan on tapahtunut. Mieheni tekee tätä mielellään, ja tykkää puuhata lasten kanssa kaikenlaista.

Opiskelen nyt "vanhoilla päivilläni" ammattiin, johon olen aina tuntenut vetoa. Ja mieheni tosiaan pyörittää arjen karusellia.

Ehkä tämä meidän esimerkkitapaus ei ole ihan normaali ja muihin verrattavissa, mutta ei se toisen vuorotyö ja säännöllinen poissaolo välttämättä parisuhdetta hajota. Jos asia on selvä ja kirkas etukäteen, niin ei siitä ongelmia silloin tule. 

No niin, eli kaikki toimi hyvien tukiverkkojen ansiosta. Mikäs siinä, silloin se toimisi vaikka puoliso heittäisi yllättäen henkensäkin. Monissa perheissä kuitenkin tarvitaan molempia vanhempia arjen pyörittämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannattaisi valita puolisokseen mitään amista.

Korkeastikouluutetut ne vasta työtä tekevätkin. Itse teen 7 päivää viikossa töitä ja vähintään sen 12 tuntia.

Tällä hetkellä olen sairaana joten minulla on aikaa käyttää tälläisiin turhuuksiin.

Riippuu korkeakoulutetusta. Jos osaa pelata korttinsa, niin saa 150 000€ vuodessa pienemmillä työtunneilla. Työn laatua pienemmät työtunnit eivät vähennä.

Mikä "korkeakoulutus" mahtaa olla kysymyksessä, jotta työstä saa n. 12.500€/kk palkkaa ja bruttona se tarkoittaa n. 25.000€/kk. Ja palkansaajista heitä on vain 9%.

Ja silti pitäisi palkasta vieläkin joustaa, koska ahneet duunarit ^^

Taas tämä aloitus. Mies vaan lusmuile töissä kaiken aikaa jne.

Käske työttömäks.

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

Mitä höpiset? Kaikilla noilla aloilla tienataan ihan eri summia kuin ravintola-alalla. Lääkäreiden säännöllisen työajan keskipalkka on yli 6000 euroa kuussa ja opettajien alkupalkkakin on parempi kuin ravintolassa tienaa ikinä kaikkine lisineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannattaisi valita puolisokseen mitään amista.

Korkeastikouluutetut ne vasta työtä tekevätkin. Itse teen 7 päivää viikossa töitä ja vähintään sen 12 tuntia.

Tällä hetkellä olen sairaana joten minulla on aikaa käyttää tälläisiin turhuuksiin.

Riippuu korkeakoulutetusta. Jos osaa pelata korttinsa, niin saa 150 000€ vuodessa pienemmillä työtunneilla. Työn laatua pienemmät työtunnit eivät vähennä.

Mikä "korkeakoulutus" mahtaa olla kysymyksessä, jotta työstä saa n. 12.500€/kk palkkaa ja bruttona se tarkoittaa n. 25.000€/kk. Ja palkansaajista heitä on vain 9%.

 AV:llä on paljon raharikkaita. Kokoontuvat tänne vertailemaan palkkakuittejaan, kun ei ole muuta tekemistä.

Minäkin olen raudankeksijä ja saan 10€/Tn lisenssiä.

Kannatti opiskella metallurgiaa ja kirurgiaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi tienata niin vähän kun kerran tekee vain iltoja ja viikonloppuja ja pyhiä mistä saa ylimääräistä korvausta? Onko se ravintolassa töissä? Ehkä olis parasta vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa. Monilla on vuorotöitä eikä aiheuta noin suuria ongelmia.

Ei se ongelma tässäkään tapauksessa ole vuorotyöntekijällä vaan sillä kotona lorvivalla valittajalla.

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

Missä itse elät? Brutto ei todellakaan ole 2400 euroa 1500 euron netolla, vaan pikemminkin 2000e bruttona.

1500e nettona on minusta ihan ok kevyestä päivätyöstä. Raskaasta, fyysisesti kuluttavasta ja ilta/pyhä/viikonloppupainotteisesta työstä tuo on täysin riittämätön palkka. Ehkä se harmittaa sinua kun joku on sitä mieltä että ne sinunkin ehkä käyttämät ravintolat maksaa kokeilleen ja esim. tarjoilijoilleen lähinnä orjatyöhön verrattavaa palkkaa ja työehdotkin on jostain muinaisajalta.

Enkä oleta että miehen pitäisi nyt vaan saada enemmän palkkaa tuosta työstä yhtäkkiä. Vaan kannustaisin häntä hakeutumaan toiselle alalle, koska tuon saman rahan saa helpommallakin eikä perhe-elämä kärsisi läheskään niin paljoa. Eikä todellakaan tarvita edes pitkiä koulutuksia.

Ja lääkärit ja opettajat tienaa päivätyöstä kyllä jopa tonneja enemmän kuin yksikään kokki vuorotyöstä lisillä. Älä viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa erota.  Sitten se vasta onkin hauskaa, kun olet lasten kanssa oikeasti yksin. Ja ne ihanat, rikkaat, päivätöitä tekevät miehet ei pahemmin innostu yksinhuoltajasta. Joten yksin saat olla lasten kanssa sen jälkeen

Miten niin ihan oikeasti yksin? Enemmän varmaan silloin omaa aikaa saisin, kun mies pitäisi tottakai lapsia myös vuorollaan.

En etsi mitään rikasta päivätyötä tekevää miestä. Oikeasti olet itse aika rassukka, jos kuvittelet että monikaan nainen nykypäivänä on riippuvainen miehestä. Päinvastoin tuntuu helpottavalta ajatukselta olla rehdisti sitten yksin, kuin huonossa parisuhteessa joka ei anna enää mitään.

Ja minähän tienaan miestäni enemmän jo nyt, päivätyöstä. Että se siitä rahan perässä juoksemisesta. Miehen uhrautumista työlle voisi jotenkin paremmin ymmärtää, jos hän oikeasti tienaisi noilla työajoilla rahaa. Silloin asioita voisi kompensoida esim. palkkaamalla siivojan tai lastenhoitajan tai vaikka lähtemällä sinne lomalle joskus. Se auttaisi varmaan hänen omaakin jaksamista. Mutta ei näillä palkoilla...

Jos et olisi riippuvainen miehestä, et kitisisi miehen työajoista, kun teillä ei ole yhteistä aikaa. Tämä kitinä on juuri merkki siitä, että olet riippuvainen miehestä, kun et kestä elämää, kun mies ei ole sinua paijaamassa koko aikaa.

Miten mies niitä lapsia hoitaisi myöskään enemmän, jos eroaisitte. Meinaatko, että lapset olisi yksin miehen tykönä klo 3 asti aamuyötä, kun mies pääsee töistä? Kyllä siinä niin kävisi, että yksin sinä enemmän niitä hoitaisit.

Mutta oikea halu erota ei ole miehen työajat, vaan se, että mies tienaa vähemmän ja sinä kadehdit kavereidesi rikkaampia miehiä 

Kiitos aamun nauruista.