Puolison vuorotyö pilaa perhe-elämän

Kun tätä ketjua selailee, nousee esiin filosofinen kysymys? Millä oikeudella niin moni kovaan ääneen huutaa minä, minä, minä. Minun pitää, minun täytyy, minä en kestä jne.. Elämässä kaikki eivät vaan saa just sitä mitä haluavat. Jos menee kimppaan poliisin,palomiehen,urheilijan,tarjoilijan, sairaanhoitajan ym kanssa, niin silloin tietää mitä tuleman pitää. Yhteinen sosiaalinen elämä parisuhteessa ei tietysti ole samanlaista kuin niillä pareilla, joilla on säännöllinen työaika.

Sen vastapainoksi kotitaloudessa on mahdollista toteuttaa arkisin asioita päivällä, joita säännöllistä työtä tekevillä ei ole. Jossain kohtaa täällä paistaa itsekkyys, että kun muilla on asiat noin, niin minullakin pitää olla. Tämä kuulostaa mielestäni jopa epäreilulta sitä kohtaan, jonka työnkuva ei mahdollista 8-16 työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman kokemuksen.

Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.

Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.

Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.

Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.

Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.

Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.

Pärjäisitkö sinä, jos yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rattaat pyörisi vain klo 8.00-16.00 välillä?

Ai, ei vain ja haluat palveluita myös vapaa-ajallasi, mutta kehoitat naisia pitämään puoliaan olla tekemättä vuorotyötä, samoin miehet, vaikka suurin osa palkansaajien työaika on joku muu kuin 8-16.

Enemmistö palkansaajista ei edelleenkään tee vuorotyötä.

Ei niin, vielä. 2040 luvulla tilanne on toinen. Silloin yli puolet kaikista töistä on epäsäännöllisin työajoin tehtävää.

Sanoo kuka?

Financial Timesin artikkeli aiheesta lokakuussa. Kannattaa tsekata, siinä oli muutakin mielenkiintoista työelämän tulevaisuudesta.

Nätä perheitä tuli ainakin kymmeniä  jos ei satoja tuhansia lisää, kun kauppojen aukiolot vapautettiin. 

Kun muu perhe on  vapaalla, isä tai yleensä äiti on töissä. Oli sitten joulu ,juhannus, pääsiäinen tai vain tavallinen viikonloppu. Ei puhettakaan yhteisistä matkoista. Puhumattakaan sitten yksinhuoltajista, joiden lapset saavat viettää aikansa yksin tai kadulta seuransa etsien.

Vierailija kirjoitti:

Kun tätä ketjua selailee, nousee esiin filosofinen kysymys? Millä oikeudella niin moni kovaan ääneen huutaa minä, minä, minä. Minun pitää, minun täytyy, minä en kestä jne.. Elämässä kaikki eivät vaan saa just sitä mitä haluavat. Jos menee kimppaan poliisin,palomiehen,urheilijan,tarjoilijan, sairaanhoitajan ym kanssa, niin silloin tietää mitä tuleman pitää. Yhteinen sosiaalinen elämä parisuhteessa ei tietysti ole samanlaista kuin niillä pareilla, joilla on säännöllinen työaika.

Sen vastapainoksi kotitaloudessa on mahdollista toteuttaa arkisin asioita päivällä, joita säännöllistä työtä tekevillä ei ole. Jossain kohtaa täällä paistaa itsekkyys, että kun muilla on asiat noin, niin minullakin pitää olla. Tämä kuulostaa mielestäni jopa epäreilulta sitä kohtaan, jonka työnkuva ei mahdollista 8-16 työtä.

Hyvin sanottu siellä. Tälläinen kuva itsellänikin on. Jos on suhteessa vuorotyöläisen kanssa, niin tietäähän silloin ne hyvät ja huonot puolet. Jos asian kanssa ei voi elää marmattamatta, niin silloin on parasta jatkaa omillaan.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen vauva se mies oikein on, jos sen pitää kaiket aamupäivät levätä jotta jaksaa mennä töihin??? Koskas sä lepäät? Haudassa?

Mä en katselis tommosta meininkiä. Mies saisi joko olla lasten kanssa aamut ja viedä ne vasta aikaisintaan lounaalle päiväkotiin, tai sitten tehdä aamupäivät kotitöitä/laittaa ruokaa/käydä kaupassa yms. jotta äidinkin taakka helpottuisi.

Eiköhän ap lepää yöllä? 

Teen vuorotyötä nyt kun asun yksin. Sopii mulle tähän tilanteeseen oikein hyvin. Jos on iltavuoro tai yövuoro, nukun tietenkin aamulla ja aamupäivällä. Otan myös usein päikkärit, jos yöunet jäävät vajaiksi.

Mutta en lähtisi tänä päivänä haukkumaan ketään, kuka käy edes jossain töissä. Yrittänyttä pitää ymmärtää.

Tosin entisenä totaali-yksinhuoltajana ehkä arvostan kaikenlaista panosta perheen hyväksi enemmän kuin muut naiset.

Ompa paska tilanne 😔 mies ei kunnioita ja arvosta, jos ei nää ongelmaa asiassa.

Mullaki mies tekee vuorotyötä, joko päivä tai yövuoroa 12 tunnin työvuoroina aina viikon kerrallaan yhtä vuoroa. Viikonloput vapaalla. On kyllä väsyny välillä, mutta yövuoroviikkoina tekee aina meille muille ruuan valmiiksi, siivoaa keittiön jne pientä mitä nyt kerkeää. Päivävuoroina on kotona 2-3 tuntia ennen nukkumaan menoa, mutta silti auttaa lasten iltahommissa olemalla läsnä lapsille kun vuorollaan käyvät iltapesuilla ym. Ja mies ite haluaa olla avuksi vaikka väsyttääki ja viettää sen hetken lasten seurassa ennen nukkumaan menoa.

Meidän suhde toimii nikn arjessa kuin vapaallakin, arvostetaan toisiamme ja halutaan auttaa puolin ja toisin jne.

Sillä tämän halusin kertoa että näät, että homma voi toimiakki jos molemmat haluaa. Mutta jos mies ei hakua, ei ole toivoakaan että tilanne joskus helpottaa.

Totuus_ kirjoitti:

Nätä perheitä tuli ainakin kymmeniä  jos ei satoja tuhansia lisää, kun kauppojen aukiolot vapautettiin. 

Kun muu perhe on  vapaalla, isä tai yleensä äiti on töissä. Oli sitten joulu ,juhannus, pääsiäinen tai vain tavallinen viikonloppu. Ei puhettakaan yhteisistä matkoista. Puhumattakaan sitten yksinhuoltajista, joiden lapset saavat viettää aikansa yksin tai kadulta seuransa etsien.

Eivät kaikki kauppojen työntekijät ole perheellisiä tai edes parisuhteessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.

Lh

Jos henkilöllä ei ole mitään koulutusta tai se on lyhyt, niin paljonko hänen pitäisi saada palkkaa, jotta se olisi riittävä?

Ja onko ok. jos joku opiskelee 5-7v ja on ammattiosaamista, niin sitä ei huomioitaisi lainkaan palkkauksessa. Ja tuskin kukaan sen jälkeen opiskelisi tai hankkisi ammattipätevyyttä, jos se ei näkyisi palkassa ja saa saman kuin kouluja käymätön.

Ehkä ap. miehenkin kannattaisi opiskella 5-7 vuotta yliopistossa, niin liksakin olisi parempi.

Tämä ovat ihan omia valintoja, kun Suomessa on lähes ilmainen koulutus ja kaikkien saatavilla.

Ihan oikeasti hörähdin täällä jo sun paasaukselle. Ei kukaan ole väittänyt etteikö pitkiä opintoja pitäisi huomioida palkkauksessa 😂 Se ei silti tarkoita sitä, etteikö 1500e nettona kuussa käteen vuorotyöstä ( ja totaalisesta sosiaalisen elämän menetyksestä) olisi p*ska palkka. Kyllä se on.

Ja ap:han nimenomaan haluaisi että mies lähtisi opiskelemaan toista alaa 😂

Olen itse hoitoalalla ja tehnyt niin kaksi kuin kolmivuoroa, myös viikkovuoroa, paljon iltapainotteistakin. Ei mulle tullut mieleenkään että mies olisi vienyt lapset hoitoon aamulla ja mä olisin ollut yksin kotona keräämässä voimia. Mutta olen tietty nainen.. Juhlapyhät oli harvoin kokonaan vapaana, jouluillan pyrin olemaan kotona ja äitienpäivän kävin tekemässä aamuvuoron ja tulin kotiin valmiisiin juhliin. 

Vuorotyön parasta oli se, että lapset sai olla paljon kotona ja kumpikin kuljetti harrastuksiin vuorollaan. Ns parisuhdeaikaa ei kamalasti ollut, mutta ei sitä siinä lapsiperhearjessa kaivannutkaan. Nautittiin kun oli, nautittiin myös toisistamme.. 

Eli laita se sankari hoitamaan oma osuutensa. Jos ei koskaan mene aamuvuoroon tai tosi harvoin niin voi viedä lapset hoitoon kun heräilevät ja sitten puuhata kotitöitä, kauppareissu vaikka paluumatkalla. Vielä ehtii ottaa tirsat ennen töihin menoa.  Itse olet mahdollistanut tuolalisen toiminnan. 

Vierailija kirjoitti:

Kerron oman kokemuksen.

Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.

Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.

Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.

Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.

Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.

Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.

Mitähän yläpeukutusta tässä on?

Teit päätöksen erota, vaikka rakastit miestä, joka kävi töissä?

Olet yhtä typerä kuin sukulaiseni, miksi menet töihin jouluna, sinähän voit ottaa meidän kipeät lapset hoitoon yövuorojen välissä kun olemme

päivän töissä, sinullahan on päivä vapaata, torstaina ei voi mennä elokuviin, koska perjantaina on työpäivä, perjantai-iltana voi riekkua aamuun, koska lauantai, vaikka vuorotyöläinen menee töihin.

Pidän työstäni, siedän hyvin vuorotyötä, joustan jopa toisten mukaan, en ole ainoa vuorotyötä tekevä joka on järjestänyt suvulle aattoillan juhla-aterioineen ja lähtenyt yöksi töihin, enkä ainoa joka iltavuorosta tullessaan on saanut kylmän kahvin ja kehoituksen, lämmitä sieltä kylmää lanttulaatikkoa ja kerää lahjapaperit, ollaan niin juhlimiseen väsyneitä.

Iloisella mielin laitan tänä vuonna joulun, koska sekä aatto että joulupäivä on vapaata, edeltä viikonloppu ja tapaninpäivä toki töitä, mutta joskus v..ttaa toisten ihmisten typeryys.

Mulla on vastaavanlaista. Mies on epäsäännöllisessä 3-vuorotyössä, josta saa vastuuseen ja uhrauksiinsa nähden aivan liian vähän palkkaa. Usein poissa, aina kotona ollessaan väsynyt.

Kaikki menot ja tekemiset on soviteltava miehen työvuorojen mukaisiksi. Kaikki kotihommat on mun vastuulla, kaikki lasten asiat (pk, koulu, harrastukset, vaatteet ja varusteet) myös. Kaikki kalenterijuhlat, joulut ja synttärit on mun vastuulla. Mies ei pysty (eikä halua) ylläpitämään viikkorytmiä tai vuodenkiertoon liittyviä asioita.

Mä olen joutunut tinkimään ihan helvetisti asioista sen takia, että mies on aina töissä eikä tee juuri mitään kotona. Koen, että perheessä on kaksi klikkiä: minä ja lapset ollaan perhe ja mies on jonkinlainen kylkiäinen.

OMA MOKA, tiedän. Vaikka ei se tuollaista työtä tehnyt aluksi.

Eli sympatiat aloittajalle, tiedän täydellisesti millaista on elää kuvailemassasi tilanteessa.

Hankala tilanne. Joillekin vuorotyö sopii paremmin... miehellesi ei selvästikään.

Itsekin olen sellainen, että vuorotyö ei sovi. Iltavuoron jälkeen oli aivan poikki seuraavan aamupäivän, iltapäivästä jo töihin.

Iltavuoroviikot meni tekemättä mitään muuta kuin töitä.

Miehes pitäis vaihtaa työpaikkaa tai pystyä sopimaan töissä paremmat ajat. Jos ei jaksa tehdä päivällä mitään, niin ei nuo iltavuorot sovi hänelle.

Tulee myös mieleen, että pakeneeko töisin lapsiperhearkea tai jotain muuta? Mitä olette keskustelleet??? Onko mies edes halukas muuttamaan tuota oravanpyörää vai ei?

Jos on tosi tärkeä työpaikka, niin ymmärtäähän sen, mutta pitäisi myös osata pitää perheensä puolia ja vaatia töissä vapaita senkin takia. Jos on kaikki pyhät töissä niin kuulostaa vähän kummalliselta. Itsekö haluaa kaikki pyhät ottaa?

Olisi syvällisen keskustelun paikka, mitä te kumpikin haluatte tuolta suhteelta.

On ihan oikein haluta parisuhdeaikaa. Siksi sitä suhteessa ollaan. Kyllä sitä on ihan mahdollista olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.

Lh

Jos henkilöllä ei ole mitään koulutusta tai se on lyhyt, niin paljonko hänen pitäisi saada palkkaa, jotta se olisi riittävä?

Ja onko ok. jos joku opiskelee 5-7v ja on ammattiosaamista, niin sitä ei huomioitaisi lainkaan palkkauksessa. Ja tuskin kukaan sen jälkeen opiskelisi tai hankkisi ammattipätevyyttä, jos se ei näkyisi palkassa ja saa saman kuin kouluja käymätön.

Ehkä ap. miehenkin kannattaisi opiskella 5-7 vuotta yliopistossa, niin liksakin olisi parempi.

Tämä ovat ihan omia valintoja, kun Suomessa on lähes ilmainen koulutus ja kaikkien saatavilla.

AMK:saa insinöörit opiskelee 3v ja peruspalkka se 3500€/kk ilmanlisiä sairaanhoitaja 3,5v ja peruspalkka about 2200€/kk ilman lisiä.

Missä kohtaa se koulutuksen pituus näkyi palkasta?

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuvittelit sitten kun teitte ne lapset?

Että hän hakeutuu muihin töihin niinkuin oli puhe.

Mutta siis joo. Nykyään moni varmaan jättää lapset tekemättä juuri tämän takia. Yhteiskunta menee yhä enemmän vuorotyön suuntaan eikä se oikein sovi yhteen lapsiperhe-elämän kanssa.

Ei vuorotyö sovi yhteen edes sinkkuelämän kanssa. Totta kai jotkut tykkääkin, mutta kyllä se suurinta osaa ainoastaan v*tuttaa, että vapaat on milloin sattuu (esim ma ja to eikä siis juuri koskaan kahta päivää peräkkäin), suurin piirtein kaikki viikonloput on töitä ja työvuorot pomppii ilta-aamu-välivuoro eikä siis ole mitään säännöllisyyttä ja tasaista arkirytmiä. Välillä olet töissä iltaysiin (21.15) ja siitä sitten aamuun (8.45) pariksi päiväksi, sitten yksi välivuoro ja yksi vapaapäivä ja taas sama alusta...

myyjä

Vierailija kirjoitti:

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähennätte lasten hoitotunteja, mies hakee heidät jo puolen päivän jälkeen. Tulee säästöä. Mies tekee ruuat valmiiksi, että viikonloppuna ja iltaisin voit vaan lämmittää. Ehtii myös siivota lasten ollessa hoidossa. Ei se aamusta niin pitkään nuku.

Ei sovi miehelle. Satunnaisesti tekee jotain näistä mutta yleensä ei. Ei kuulemma jaksa.

Lapsillakin on parempi hoidossa kuin kykkiä kotona väsyneen isän levätessä.

Ja kuitenkin. Ei nämä ratkaise sitä asiaa ettei nähdä = ei olla perhe.

Mun mies tekee 11h päivävuoroja ja 13h yövuoroja, ja vapaatakin on tarpeeksi vaikka on yleensä myös pyhinä töissä, ei saa kaikkia pyhäpäiviä olla kun niitä pitää jäädä muillekin.

Käske miehen tehdä pidempää työvuoroa niin jää vapaatakin joskus.

Wtf? Työntekijä tekee sellaista työvuoroa jota työnantaja tarvitsee eikä mitä (avo)vaimo käskee. Missä h*lvetin todellisuudessa työvuorojen pituuden voi päättää itse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.

Lh

Jos henkilöllä ei ole mitään koulutusta tai se on lyhyt, niin paljonko hänen pitäisi saada palkkaa, jotta se olisi riittävä?

Ja onko ok. jos joku opiskelee 5-7v ja on ammattiosaamista, niin sitä ei huomioitaisi lainkaan palkkauksessa. Ja tuskin kukaan sen jälkeen opiskelisi tai hankkisi ammattipätevyyttä, jos se ei näkyisi palkassa ja saa saman kuin kouluja käymätön.

Ehkä ap. miehenkin kannattaisi opiskella 5-7 vuotta yliopistossa, niin liksakin olisi parempi.

Tämä ovat ihan omia valintoja, kun Suomessa on lähes ilmainen koulutus ja kaikkien saatavilla.

AMK:saa insinöörit opiskelee 3v ja peruspalkka se 3500€/kk ilmanlisiä sairaanhoitaja 3,5v ja peruspalkka about 2200€/kk ilman lisiä.

Missä kohtaa se koulutuksen pituus näkyi palkasta?

Insinöörien palkka vaihtelee kyllä suuresti.

Koko keskustelu alkoi, kun ap. väitti ettei muissa töissä makseta niin pientä palkkaa kuin kuin kokille 2.100€ bruttona joka on ilta- ja yötyötä.

Ja niin kuin itsekin tuot esille sh peruspalkka on 2200€ ja työ kolmivuorotyötä, raskasta ja vastuuta on paljon, toisin kuin kokin ammstissa.

Ja kyllä, paljon on ammatteja, jossa maksetaan pientä palkkaa esim. sh, lastentarhaopettajat jne. eikä kokit tai ravintola-ala ole ainoa, vaikka monelle muulla alalla työnvaativuus on suurempi kuin ravintola-alalla.

Ap... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuorotyöläisenä täällä nauran teille. Että ihan eroa mietitään kun reppanaäiti joutuu olemaan omien lastensa kanssa sillä välin kun isä on töissä. Monista jutuista lisäksi kuultaa läpi se halveksuva asenne vuorotyöläisen väsymystä kohtaan ja lisänä asenne jossa kuvitellaan vuorotyöläisellä olevan enemmän vapaa-aikaa. Itsekin kohdannut esim päivähoidossa tämän asenteen ”sinähän voit ottaa arkivapaita aina koulujen loma-aikaan, suunnittelupäiviin ja muihin hoitajille epäsuotuisiin päiviin jotta lapset ei tarvitse hoitoa”.

Juu en voi toteuttaa omia työvuorojani hoitajien mielenoikkujen mukaan. Minulla ei ole yhtään enempää vapaapäiviä kuin kenelläkään muullakaan, ja ne on miten sattuu. Joskus odotellaan kolme viikkoa että on edes kaksi vapaata putkeen.

Kun lapsi oli pakollisessa eskarissa minulla ei ollut vapaapäiviä ollenkaan, kello soimaan ja viemään lasta, kotiin kotitöihin ja taas hakemaan. Ei ikinä levollista aikaa toisin kuin perheen päivätyöläisellä, joka vapaapäivänään sai nautiskella kahvinsa lasten katsoessa lastenohjelmia. Minun vuorotyön mukaisina arkivapaina hoidetaan myös lasten hammaslääkärit ja neuvolat, koulun vanhempainvartit yms.

Toisekseen, mitä ne massiiviset kotityöt on kun lapset on hoidossa päivät? Porsaitako te olette? Jos ruoan laitto ja pyykinpesu noin ahdistaa niin ongelma on ihan muualla kuin vuorotöissä.

Onneksi mies ei ole kyseenlaistanut koskaan osallistumistani perheen arkeen. Epäsäännöllinen päivärytmi todella väsyttää ja tämän pitäisi olla itsestään selvää. On viikkoja jolloin laskennallisesti jää yöunia väliin, kun mennään 4-5h unilla töihin! Onhan se rankkaa kun perheellä ei ole viikoittain yhteistä vapaa-aikaa, mutta asennetta peliin. Ei sitä nykypäivänä niin vaan vaihdeta työpaikkaa, harvassa taitaa olla ne aloittajan tapauksen ravintolapuolen päivätyötkään. Aloittajalle ja muille päivätyöläisille sanoisin että te ette tiedä oikeasti rankasta arjesta yhtään mitään. Odottelen alapeukkuja.

Olipas taas viestillinen täynnä sitä itseään. Vai ei sinulla ollut ollenkaan vapaa-aikaa kun piti viedä lapsi eskariin vapaa-aamuna, mutta päivätyössä oleva ehti ihan juoda kahvit omana vapaapäivänään kun lapset oli KOTONA sen koko hemmetin päivän 😂 Omalla miehellä on ihan valtavasti omaa vapaa-aikaa, kun sitä on jopa 5 päivää viikossa 4-6h, kun lapset on hoidossa ja eskarissa ja minä töissä. Ja lisääntyy vaan kun molemmat lapset on kohta koulussa ja kulkee sinne itekseen.

Ja joo, kyllä minua rasittaa olla yksin vastuussa lapsista ylivoimaisesti eniten iltaisin ja viikonloppuisin ja kaikki pitkät pyhävapaat yksin. Ei se poista rakkauttani heitä kohtaan, vaikka väsyn yksin huolehtimiseen. Ja teen sen niiden omien töideni päälle. Ei minulla ole töiden jälkeen aikaa rojahtaa sohvalle, kun pitää yksin huolehtia kaikesta.

Ja jos se epäsäännöllinen päivärytmi väsyttää sinua (mitä en ole missään vaiheessa kieltänyt) voit olla varma että se rasittaa ja vaikuttaa myös muuhun perheeseen.

En edes viitsi vastata mitään sun porsaskommenttiin. Kertakaikkiaan ala-arvoista. Sinusta huokuu itsekkyys + hyökkäävyys. Mahtaako se sun oma puoliso uskaltaa edes rehellisesti sanoa asioista, kun olet noin hyökkäävä ja katsot asioita vain omasta perspektiivistä.

Todistit kaikki pointtini. Sinä ilmeisesti joka lauantai ja sunnuntai laitat kellon soimaan kuudelta että ehdit viemään lapsen kahdeksaksi jonnekin. Tulet takaisin kotiin yksivuotiaan kanssa, ruokit sen, hoidat kotihommat, teet ruoan sille 1-vuotiaalle, syötät sen ja kiirehdit taas hakemaan eskarilaista. Tässä vaiheessa sulla on väsymyksestä sekaisin oleva 1v jonka nukutat, sitten annat aikaa eskarilaiselle, teet taas kotihommat (kuten siivoat ne lounassotkut). Tee vuosi näin ja kerro oletko palautunut töistä. Samalla toki vaihdat viikon sisään päivärytmiäsi jatkuvasti.

Kun menen iltavuoroon, herään silloinkin kuudelta, aikoinaan sen eskarilaisen vein kahdeksaksi, 1-vuotiaan kymmeneksi (tässä 2h välissä toki omat hommansa hänen kanssaan), tulin kotiin, tein perheelle päivällisen, tarvittaessa kävin kaupassa, siivosin yms ja lähdin töihin jossa pitää olla skarppina n. 22 saakka illalla. Samaan aikaan aamuvuorolainen eli päivätyöläinen joi rauhassa kahvit, ei vienyt aamulla ketään mihinkään, tuli päiväkodin kautta, lämmitti valmiin ruoan ja laittoi tiskikoneen päälle. Katseli rauhassa lasten kanssa pikkukakkosen, teki iltapalan ja laittoi lapset nukkumaan. Lösähti sohvalle 20 aikaan ja pääsi ajoissa nukkumaan. Ja minä kotona 22:15 saaden unta puoliltaöin, aamulla takaisin töihin seitsemäksi. Oikeastiko minulla iltavuorolaisena oli helpompaa?

Ne vapaapäivät jolloin ei tarvitse laittaa kelloa soimaan ja saa oikeasti rauhassa juoda aamulla kahvit, mennä lasten kanssa vaikka pulkkamäkeen/hoploppiin/puistoon tms on ihan eri kuin kiirehölkkä ympäri kylää. Kyllä, kotona vapaapäivällä vaikka lapset on kotona, ehtii todellakin rauhassa juoda kahvit, ihan ilman hörönauruja. Sehän ei ole minin vikani jos sinun lapsesi ei niin anna tehdä.

Ja ei, silloin kun lapset ovat päivän hoidossa/koulussa ei todellakaan ole kotitöitä iltaan asti tehtäväksi. Ruoka, pyykit ja kaupassa käynti. Oikeasti haluaisin tietää miksi nämä ovat raskaita asioita illalla hoidettavaksi, kun teidän päivätyöläisten mielestä ne on helppo tehdä aamulla?

Harmillista että pidit kommentointiani itsekkäänä. Kunhan yritin tuoda vuorotyöläisen näkökulmaa, kun se teidän mielestä on niin helppoa ja vastuun pakenemista. Onneksi meillä mies myöntää pääsevänsä verrattaen helpolla (8-16 työajallaan) eikä meistä kumpikaan koe lasten kanssa vietettyä aikaa raskaana, vaikka se vuoronperään yksin aina tehdäänkin. Elämä on ja töitä pitää tehdä! Se mikä tökkii on yhteisen vapaa-ajan puute mutta lapset kasvaa. Ei meillä vertailla kumpi teki enemmän ja kumpi vietti tällä viikolla tunnin enemmän lasten kanssa, niinkuin tässä ketjussa suurin osa tuntuu tekevän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap... kirjoitti:

Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€

Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?

Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.

Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.

En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.

Lh

Jos henkilöllä ei ole mitään koulutusta tai se on lyhyt, niin paljonko hänen pitäisi saada palkkaa, jotta se olisi riittävä?

Ja onko ok. jos joku opiskelee 5-7v ja on ammattiosaamista, niin sitä ei huomioitaisi lainkaan palkkauksessa. Ja tuskin kukaan sen jälkeen opiskelisi tai hankkisi ammattipätevyyttä, jos se ei näkyisi palkassa ja saa saman kuin kouluja käymätön.

Ehkä ap. miehenkin kannattaisi opiskella 5-7 vuotta yliopistossa, niin liksakin olisi parempi.

Tämä ovat ihan omia valintoja, kun Suomessa on lähes ilmainen koulutus ja kaikkien saatavilla.

AMK:saa insinöörit opiskelee 3v ja peruspalkka se 3500€/kk ilmanlisiä sairaanhoitaja 3,5v ja peruspalkka about 2200€/kk ilman lisiä.

Missä kohtaa se koulutuksen pituus näkyi palkasta?

Insinöörien palkka vaihtelee kyllä suuresti.

Koko keskustelu alkoi, kun ap. väitti ettei muissa töissä makseta niin pientä palkkaa kuin kuin kokille 2.100€ bruttona joka on ilta- ja yötyötä.

Ja niin kuin itsekin tuot esille sh peruspalkka on 2200€ ja työ kolmivuorotyötä, raskasta ja vastuuta on paljon, toisin kuin kokin ammstissa.

Ja kyllä, paljon on ammatteja, jossa maksetaan pientä palkkaa esim. sh, lastentarhaopettajat jne. eikä kokit tai ravintola-ala ole ainoa, vaikka monelle muulla alalla työnvaativuus on suurempi kuin ravintola-alalla.

En ole mitään tuollaista väittänyt. Minusta tuntuu että käyt täällä ihan omia keskustelujasi.

Sairaanhoitajan peruspalkka on paljon korkeampi kuin kokilla. Siinä missä sairaanhoitaja tienaa päivätyöstä 2200e bruttona, minun mieheni ei pääse samaan edes lisillä - ellei tee ihan törkeästi töitä; iltaa, yötä, sunnuntaita ja pyhiä. Pelkällä kokin päivätyöllä ei yksinkertaisesti elä, siksi se ei ole edes vaihtoehto. Samantien voisi sitten jäädä kotiin toimettomana.

Oikeasti, lopeta näistä palkoista puhuminen kun et edes näytä niistä mitään tietävän. Toiseksi palkka-asia on tässä keskustelussa täysin toissijainen. Minua v*tuttaa se että mies ei ole paikalla eikä läsnä minun elämässäni eikä juuri lastensakaan.

Erikoisia ohjeita annetaan täällä. Sanotaan että pitäisi vaihtaa työpaikkaa, KÄSKEÄ laittamaan työvuorot sellaiseen kuosiin että rouvaa miellyttää. Ja olihan siellä vielä sekin että menee vaan kouluun ja opiskelee paremman ammatin. 

Työpaikkaa ei välttämättä kannata vaihtaa. Sehän voi seuraava paikka olla jopa huonompi tai onko edes varmaa että saa työtä jos irtisanoutuu. Työvuoroja ei voi vaimo käskeä laittamaan mihinkään eri malliin. Työnantaja tekee listat ja niiden mukaan mennään. Tuo koulutus juttu on myös hieman hankala. Onko motivaatiota käydä koulua? Sekin vie sitten aikaa ja täytyy varmaan tehdä omalla ajalla paljon juttuja. Tämäkin olisi varmaan ikävää tästä lapsellisesta naisesta. 

Mun mielestä on todella julmaa ja surullista kun kenenkään mielestä ratkaisu näihin ongelmiin on aina se että uudelleenkouluttaudu ja vaihda alaa. Ja jos et sitä tee niin minä lähden.

Huomattava prosentti väestöstä tulee aina olemaan vuorotyössä. Arvostakaamme heitä.

Hyvä ravinto ja liikunta ja uni voi auttaa siinä että ei ole kotona niin poikki vuorotyön jälkeen.