Lue keskustelun säännöt.
Puolison vuorotyö pilaa perhe-elämän
04.12.2018 |
Muille käynyt näin? Meillä mies lähes aina illat ja viikonloput töissä. Lomat aina eri aikaan kuin muilla. Pyhät töissä. Arki on minun vastuulla, minä olen lasten kanssa yksin illat, viikonloput, pyhät ja lomat. Päivisin käyn töissä ja lapset päiväkodissa; mies lepää kotona että jaksaa iltavuoroon.
Jos jotain yhteistä aikaa onkin se on sitten aikaa lapsille. Parisuhteelle ei ole aikaa eikä jaksamista.
Huono palkka ei auta asiaa, puoliso tienaa aivan surkeasti vaikka on meidän näkökulmasta AINA töissä. (ravintola-ala).
Sukulaiset kehuu kilpaa kuinka ahkera mies on kun on AINA töissä. Koskaanhan hän ei ole esim. pyhänä sukujuhlissa. Vaan töissä. Minä en kyllä koskaan saa mitään mainintaa siitä että omien töitteni lisäksi hoidan lapset yksin..
Mies ei näe ongelmaa, minusta taas olisi aivan sama vaikka erottaisiin. Ei mies muutenkaan ole täällä läsnä, joten eroa harkitsen hyvin vakavasti. Miten yksin sitä voikaan olla parisuhteessa!
Kommentit (198)
Vuorotyöläisenä täällä nauran teille. Että ihan eroa mietitään kun reppanaäiti joutuu olemaan omien lastensa kanssa sillä välin kun isä on töissä. Monista jutuista lisäksi kuultaa läpi se halveksuva asenne vuorotyöläisen väsymystä kohtaan ja lisänä asenne jossa kuvitellaan vuorotyöläisellä olevan enemmän vapaa-aikaa. Itsekin kohdannut esim päivähoidossa tämän asenteen ”sinähän voit ottaa arkivapaita aina koulujen loma-aikaan, suunnittelupäiviin ja muihin hoitajille epäsuotuisiin päiviin jotta lapset ei tarvitse hoitoa”.
Juu en voi toteuttaa omia työvuorojani hoitajien mielenoikkujen mukaan. Minulla ei ole yhtään enempää vapaapäiviä kuin kenelläkään muullakaan, ja ne on miten sattuu. Joskus odotellaan kolme viikkoa että on edes kaksi vapaata putkeen.
Kun lapsi oli pakollisessa eskarissa minulla ei ollut vapaapäiviä ollenkaan, kello soimaan ja viemään lasta, kotiin kotitöihin ja taas hakemaan. Ei ikinä levollista aikaa toisin kuin perheen päivätyöläisellä, joka vapaapäivänään sai nautiskella kahvinsa lasten katsoessa lastenohjelmia. Minun vuorotyön mukaisina arkivapaina hoidetaan myös lasten hammaslääkärit ja neuvolat, koulun vanhempainvartit yms.
Toisekseen, mitä ne massiiviset kotityöt on kun lapset on hoidossa päivät? Porsaitako te olette? Jos ruoan laitto ja pyykinpesu noin ahdistaa niin ongelma on ihan muualla kuin vuorotöissä.
Onneksi mies ei ole kyseenlaistanut koskaan osallistumistani perheen arkeen. Epäsäännöllinen päivärytmi todella väsyttää ja tämän pitäisi olla itsestään selvää. On viikkoja jolloin laskennallisesti jää yöunia väliin, kun mennään 4-5h unilla töihin! Onhan se rankkaa kun perheellä ei ole viikoittain yhteistä vapaa-aikaa, mutta asennetta peliin. Ei sitä nykypäivänä niin vaan vaihdeta työpaikkaa, harvassa taitaa olla ne aloittajan tapauksen ravintolapuolen päivätyötkään. Aloittajalle ja muille päivätyöläisille sanoisin että te ette tiedä oikeasti rankasta arjesta yhtään mitään. Odottelen alapeukkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä perhe elämää ajatellen hankalalta kuviolta. Mies on tipahtanut tavallaan muun perheen kyydistä elämään omaa arkeaan. Ja sinä pyörität kaiken kantaen vastuuta teidän yhteisistä lapsista ja arjesta. Jotta toinen voi käydä töissä.
Miten mies meinaisi eron sattuessa hoitaa lapsia? Olisiko hänellä varaa maksaa yksinään esim asuntoa johon mahtuvat myös lapset silloin,kun ei ole töissä? Onko hän rakentanut koko kuvion sinun varaasi, että olet siinä kumppanina hänelle kun itse hän on taustalla omassa elämässään? Silloin ehkä kannattaisi myös herätä pitämään huolta siitä, että suhde jatkuu. Muuten on melkoinen märkärätti vasten kasvoja huomata,että yksinään ne vaihtoehdot vain loppuvat.
Tämä on aivan totta! Olen minäkin joutunut miettimään omia työkuvioita tullessani äidiksi, miksi miehen ei pitäisi? Minä olen tässä kuviossa se automaattinen lastenhoitaja ja kodinhoitaja, joka hoitaa aina illat ja viikonloput kotipuolessa mahdollistaen miehen toistuvat p*skatyövuorot. Minulla ei ole voinut seitsemään vuoteen olla edes mitään säännöllistä harrastusta esim. jotain tuttua jumpparyhmää torstaisin, koska todennäköisesti mies on lähes aina töissä ja vastuu kotona kaatuu itsestäänselvästi aina minun niskaani. Eli joudun joustamaan todella monesta asiasta miehen työn vuoksi.
Voisi olla hyväkin juttu se ero. Mies joutuisi ensimmäistä kertaa elämässään miettimään ihan tosissaan miten järjestää työnsä, jotta voi kantaa täyden vastuun myös omista lapsistaan!
Oletpa katkera. Minäminäminäminä. Miksi teit lapsia vuorotyöläisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pienet lapset ja mies tekee 3-vuorotyötä. Yhdistelmä on rankka. Vanhempi lapsista ikävöi isää koko ajan tämän ollessa poissa. Arki tuntuu pelkältä hengissäselviämiseltä. Olen itse väsynyt kantamaan isompaa vastuuta lapsista, kun paljon enemmän heidän kanssaan olen.
Näkisikö lapsi valveillaoloajastaan sen enempi isäänsä, jos olisi töissä 8-17 kun eihän siinä ole kuin muuta tunti, kun lapsi menee nukkumaan.
Meillä molemmat vanhemmat kolmivuorotyössä ja minusta se on vain etu, kun voidaan olla lasten kanssa myös päivällä, jolloin lapsi on virkeemmillään ja työstä saa enemmän vapaata, kuin tekisi normaalityöaikaa.
Itse olen päivätöissä, joten päivisin lapsi on hoidossa. Kyllä näkisi vanhempaansa silloin enemmän, jos molemmat tekisivät toimistotyöaikaa.
Miten tuon perustelet, lapset kotona silloin kuin vanhemmatkin, nykyisin on ihmeesti lapset päiväkotia varten, ei päiväkoti lapsia.
Itse olen elänyt 15 vuotta etäsuhteessa, jossa toinen tekee tehtasssa vuorotyötä. Vuodessa ei montaa viikonloppua yhdessä ole, kun vapaat harvemmin siihen hänellä osuus... Kadehdin sinua, kun saat rakkaasi luoksesi joka ilta.
Vierailija kirjoitti:
Vuorotyöläisenä täällä nauran teille. Että ihan eroa mietitään kun reppanaäiti joutuu olemaan omien lastensa kanssa sillä välin kun isä on töissä. Monista jutuista lisäksi kuultaa läpi se halveksuva asenne vuorotyöläisen väsymystä kohtaan ja lisänä asenne jossa kuvitellaan vuorotyöläisellä olevan enemmän vapaa-aikaa. Itsekin kohdannut esim päivähoidossa tämän asenteen ”sinähän voit ottaa arkivapaita aina koulujen loma-aikaan, suunnittelupäiviin ja muihin hoitajille epäsuotuisiin päiviin jotta lapset ei tarvitse hoitoa”.
Juu en voi toteuttaa omia työvuorojani hoitajien mielenoikkujen mukaan. Minulla ei ole yhtään enempää vapaapäiviä kuin kenelläkään muullakaan, ja ne on miten sattuu. Joskus odotellaan kolme viikkoa että on edes kaksi vapaata putkeen.
Kun lapsi oli pakollisessa eskarissa minulla ei ollut vapaapäiviä ollenkaan, kello soimaan ja viemään lasta, kotiin kotitöihin ja taas hakemaan. Ei ikinä levollista aikaa toisin kuin perheen päivätyöläisellä, joka vapaapäivänään sai nautiskella kahvinsa lasten katsoessa lastenohjelmia. Minun vuorotyön mukaisina arkivapaina hoidetaan myös lasten hammaslääkärit ja neuvolat, koulun vanhempainvartit yms.Toisekseen, mitä ne massiiviset kotityöt on kun lapset on hoidossa päivät? Porsaitako te olette? Jos ruoan laitto ja pyykinpesu noin ahdistaa niin ongelma on ihan muualla kuin vuorotöissä.
Onneksi mies ei ole kyseenlaistanut koskaan osallistumistani perheen arkeen. Epäsäännöllinen päivärytmi todella väsyttää ja tämän pitäisi olla itsestään selvää. On viikkoja jolloin laskennallisesti jää yöunia väliin, kun mennään 4-5h unilla töihin! Onhan se rankkaa kun perheellä ei ole viikoittain yhteistä vapaa-aikaa, mutta asennetta peliin. Ei sitä nykypäivänä niin vaan vaihdeta työpaikkaa, harvassa taitaa olla ne aloittajan tapauksen ravintolapuolen päivätyötkään. Aloittajalle ja muille päivätyöläisille sanoisin että te ette tiedä oikeasti rankasta arjesta yhtään mitään. Odottelen alapeukkuja.
Olipas taas viestillinen täynnä sitä itseään. Vai ei sinulla ollut ollenkaan vapaa-aikaa kun piti viedä lapsi eskariin vapaa-aamuna, mutta päivätyössä oleva ehti ihan juoda kahvit omana vapaapäivänään kun lapset oli KOTONA sen koko hemmetin päivän 😂 Omalla miehellä on ihan valtavasti omaa vapaa-aikaa, kun sitä on jopa 5 päivää viikossa 4-6h, kun lapset on hoidossa ja eskarissa ja minä töissä. Ja lisääntyy vaan kun molemmat lapset on kohta koulussa ja kulkee sinne itekseen.
Ja joo, kyllä minua rasittaa olla yksin vastuussa lapsista ylivoimaisesti eniten iltaisin ja viikonloppuisin ja kaikki pitkät pyhävapaat yksin. Ei se poista rakkauttani heitä kohtaan, vaikka väsyn yksin huolehtimiseen. Ja teen sen niiden omien töideni päälle. Ei minulla ole töiden jälkeen aikaa rojahtaa sohvalle, kun pitää yksin huolehtia kaikesta.
Ja jos se epäsäännöllinen päivärytmi väsyttää sinua (mitä en ole missään vaiheessa kieltänyt) voit olla varma että se rasittaa ja vaikuttaa myös muuhun perheeseen.
En edes viitsi vastata mitään sun porsaskommenttiin. Kertakaikkiaan ala-arvoista. Sinusta huokuu itsekkyys + hyökkäävyys. Mahtaako se sun oma puoliso uskaltaa edes rehellisesti sanoa asioista, kun olet noin hyökkäävä ja katsot asioita vain omasta perspektiivistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on kirjoitti:
Itse olen elänyt 15 vuotta etäsuhteessa, jossa toinen tekee tehtasssa vuorotyötä. Vuodessa ei montaa viikonloppua yhdessä ole, kun vapaat harvemmin siihen hänellä osuus... Kadehdin sinua, kun saat rakkaasi luoksesi joka ilta.
Kulutat elämästäsi 15 vuotta jonkin kadehtimiseen? Etäsuhde noin pitkään ei ole kyllä mitään muuta kuin omaa valintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap... kirjoitti:
Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€
Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?
Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.
Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.
En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.
Lh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalan laitosapulaisen palkka on 2100 plus lisät plus ikälisät.
Sano äijälle että tuosta iltaharrastuksesta ja loisimisesta ei tule enää mitään.
Onko huoltoaseman kokki?
Lapset ei enää tunne isäänsä kun käy vain nukkumassa.
Jää vaikka koti-isäksi ja tekee sulle safkat valmiiksi kun tuut töistä..
Kerron oman kokemuksen.
Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.
Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.
Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.
Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.
Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.
Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kyllä musta kuulostaa, että sun mies kokee, että koska hän tekee vuorotyötä, niin hän on kuningas, jolla on oikeus levätä miten haluaa ja jättää kaikki sun hoidettavaksi. Kuulostaa, että hän vähän ottaa rusinat pullasta.
Toisaalta sulla on vähän sellainen asenne, että asiat vaan on ja sun pitää kärsiä ja hyväksyä vaan kaikki. Mieti, kun teidän perheen tilanteen tunnet, miten aidosti koet, että asioiden pitäisi olla, ja tee jotain asioille.
Ei se ero helpota asioita, vaan vaikeuttaa! Helpommalla pääsette, kun vaan ryhdytte puhumaan näistä asioista suoraan ja sopimaan, mitä asioita pitää muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap... kirjoitti:
Esim. huomenna itsenäisyyspäivänä mies on töissä klo. 12-20. Huomenna on pyhäpäivä joten palkka on parempi. Toisaalta mitä iloa siitä loppupeleissä on kun peruspalkka on niin huono, että pitää harva se sunnuntai ja pyhä olla töissä että pääsee edes 1500 euron nettopalkkaan. Minusta tosi iso uhraus kun miettii saatavaa rahamäärää. 1500e tienaa monesta päivätyöstäkin. Siksi toivoisin että mies harkitsisi tarkkaan kannattaako tuollaisessa työssä jatkaa. Seuraava on joulunpyhät jolloin mies on taas työssä. Siinä menee monet juhlat lastenkin elämästä sivu suun. Ja kun kuitenkaan kyse ei ole mistään ihmisten hengistä, vaan ravintolatyöstä.€
Missä ihmeen kuplassa elät, kun 1500€ palkka on sinusta huono ja tuolla koulutuksella?
Kyllä 1500€ netto n.2400€ brutto on ihan kohtuullinen palkka, kun huomioi ammattiin vaadittavan lyhyen koulutuksen.
Monissa ammateissa vaaditaan 5-7 vuoden yliopisto- opinnot ja silti käteen jää muutama sata euroa enemmän kuin miehelläsi n. 2000-2400€ netto, vaikka palkka on 3000-3700€ brutto esim. opettajat, lääkärit, sh ja yksityisellä asiantuntija tehtävät työt jne.
En tiedä missä kuplassa sinä elät mutta kyllä 1500€ netto lisineen on huono palkka.
Lh
Jos henkilöllä ei ole mitään koulutusta tai se on lyhyt, niin paljonko hänen pitäisi saada palkkaa, jotta se olisi riittävä?
Ja onko ok. jos joku opiskelee 5-7v ja on ammattiosaamista, niin sitä ei huomioitaisi lainkaan palkkauksessa. Ja tuskin kukaan sen jälkeen opiskelisi tai hankkisi ammattipätevyyttä, jos se ei näkyisi palkassa ja saa saman kuin kouluja käymätön.
Ehkä ap. miehenkin kannattaisi opiskella 5-7 vuotta yliopistossa, niin liksakin olisi parempi.
Tämä ovat ihan omia valintoja, kun Suomessa on lähes ilmainen koulutus ja kaikkien saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en kykenisi elämään noin. On ollut ajanjaksoja, jolloin meillä ollut suht sama tilanne ja olin kyllä todella onneton. Mietin jatkuvasti eroa, jotta olisi edes joskus omaa aikaa, muuten olin käytännössä yh ja kaikki vapaa-aikani meni kiinni lapsissa.
Tuollainen tilanne menee helposti ilman lapsia, mutta lapsiperheessä ei vain toimi, tai ainakaan minä en pysty kokemaan onnellista ja tyydyttävää elämää.
Ilmeisesti on sitten parasta, että molemmilla on vuorotyö. Silloin molemmat ymmärtää toisiaan, eikä tästä aiheesta tule riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerron oman kokemuksen.
Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.
Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.
Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.
Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.
Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.
Pärjäisitkö sinä, jos yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rattaat pyörisi vain klo 8.00-16.00 välillä?
Ai, ei vain ja haluat palveluita myös vapaa-ajallasi, mutta kehoitat naisia pitämään puoliaan olla tekemättä vuorotyötä, samoin miehet, vaikka suurin osa palkansaajien työaika on joku muu kuin 8-16.
Pakkoko se on karvakämmenen kanssa mennä kimppaan?
Ravintola-ala on työaikojen perusteella huonompi kuin moni muu ala. Työ on ilta- ja viikonloppupainotteista. Alalla tosin on kova työvoimapula, joten ap:n mies halutessaan varmaan löytäisi paremmilla työajoilla olevan työn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron oman kokemuksen.
Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.
Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.
Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.
Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.
Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.
Pärjäisitkö sinä, jos yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rattaat pyörisi vain klo 8.00-16.00 välillä?
Ai, ei vain ja haluat palveluita myös vapaa-ajallasi, mutta kehoitat naisia pitämään puoliaan olla tekemättä vuorotyötä, samoin miehet, vaikka suurin osa palkansaajien työaika on joku muu kuin 8-16.
Enemmistö palkansaajista ei edelleenkään tee vuorotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron oman kokemuksen.
Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.
Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.
Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.
Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.
Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.
Pärjäisitkö sinä, jos yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rattaat pyörisi vain klo 8.00-16.00 välillä?
Ai, ei vain ja haluat palveluita myös vapaa-ajallasi, mutta kehoitat naisia pitämään puoliaan olla tekemättä vuorotyötä, samoin miehet, vaikka suurin osa palkansaajien työaika on joku muu kuin 8-16.
Enemmistö palkansaajista ei edelleenkään tee vuorotyötä.
Ei niin, vielä. 2040 luvulla tilanne on toinen. Silloin yli puolet kaikista töistä on epäsäännöllisin työajoin tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerron oman kokemuksen.
Elin liitossa jossa mies teki vuorotyötä, työvuorot pyöri ympäri vuorokauden ja yksi työvuoro kesti aina 12h. Perheessä kaksi lasta.
Perheeseen tämä vaikutti niin, että hyvin usein kun minä ja lapset olimme hereillä ja elettiin normaalia arkea, mies nukkui. Tai oli aamusta iltaan töissä.Olin parisuhteessa todella yksin. Esimerkiksi pyhät, useimmiten joulut, juhannukset ym perhejuhlat olin lasten kanssa keskenään ilman miestä, koska hän oli töissä. Normaaliin 8-16 päivätyöhän, jossa viikonloput vapaat, ei halunnut vaihtaa.
Sitten tuli ero. Joka muutti elämän kokonaan. Se ei muuttanut arjessa juuri mitään. Edelleen hoidan lapset ja olen vastuussa heistä. Mutta muuten elämä eron jälkeen on ollut erilaista, en ole ollut jumissa missään, olen päässyt irti ahdistuksesta jota parisuhteettomassa liitossa eläminen aiheutti. Vaikka miestä rakastinkin ja hän oli minulle tärkeä.
Eron jälkeen ajan kuluessa löytyi uusi mieskin jonka työ on sellaista että esim viikonloput säännöllisesti vapaat. Elämä on tasapainoista,onnellista ja sosiaalista. Meillä on paljon yhteistä tekemistä pariskuntana sekä perheenä. Kaikki on täysin erilaista.
Tehkää naiset niitä päätöksiä! Onnellinen parisuhde on lasten koti, jos on jatkuva ahdistus jne niin kyllä se lapsiin vaikuttaa.
Pärjäisitkö sinä, jos yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rattaat pyörisi vain klo 8.00-16.00 välillä?
Ai, ei vain ja haluat palveluita myös vapaa-ajallasi, mutta kehoitat naisia pitämään puoliaan olla tekemättä vuorotyötä, samoin miehet, vaikka suurin osa palkansaajien työaika on joku muu kuin 8-16.
Enemmistö palkansaajista ei edelleenkään tee vuorotyötä.
Ei niin, vielä. 2040 luvulla tilanne on toinen. Silloin yli puolet kaikista töistä on epäsäännöllisin työajoin tehtävää.
Sanoo kuka?
Tämä on aivan totta! Olen minäkin joutunut miettimään omia työkuvioita tullessani äidiksi, miksi miehen ei pitäisi? Minä olen tässä kuviossa se automaattinen lastenhoitaja ja kodinhoitaja, joka hoitaa aina illat ja viikonloput kotipuolessa mahdollistaen miehen toistuvat p*skatyövuorot. Minulla ei ole voinut seitsemään vuoteen olla edes mitään säännöllistä harrastusta esim. jotain tuttua jumpparyhmää torstaisin, koska todennäköisesti mies on lähes aina töissä ja vastuu kotona kaatuu itsestäänselvästi aina minun niskaani. Eli joudun joustamaan todella monesta asiasta miehen työn vuoksi.
Voisi olla hyväkin juttu se ero. Mies joutuisi ensimmäistä kertaa elämässään miettimään ihan tosissaan miten järjestää työnsä, jotta voi kantaa täyden vastuun myös omista lapsistaan!