Lääkärinlausunto: "lievästi hoitamattoman näköinen"
Huomasin omakannassa tälläisen kuvailun itsestäni. Mitähän tarkoittaa? Omasta mielestäni olin pukeutunut ihan normaalisti ja siististi. Varattu aika oli aamulla ja minulla aamu-unisena tottakai hurja kiire, mutta en mikään pelätti ollut omasta mielestäni, vaikken hiuksia ehtinyt sukia tai meikkiä vääntää.
Kommentit (258)
Musta oli hauskaa, kun minusta kirjoitettiin, että "nukkemainen olemus, hiusten laittoon käytetty paljon aikaa".
WTF? Nukkemainen olemus? :'D Ja hiusten laitto, aamulla hirveessä kiireessä vetäsin hiukset yhdelle perusletille. Kyllähän siinä meni varmaan 30 sekuntia, mä luulin et se ois paljon, ku menee tunti. Kai se oli sit harvinaisen onnistunut letti tai jotain, ku näytti siltä et oon siihen paljonki aikaa kuluttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin MT-tapauksissa kuuluu kokonaisvaltaisesti arvioida potilasta. Ko. tyyppinen kuvaus on potilaan hoidon kannalta tarkoitettu so. tilan seuraamiseksi. Tuollaisia ei ole tarkoitettu potilaan luettavaksi ja siitä loukkaannuttavaksi vaan informaatioksi hoitavalle lääkärille ja siksi potilaan hyväksi.
Ymmärrän tämän kyllä hyvin. En tästä loukkaantunutkaan, jäi vain häiritsemään mitä tuo ylipäänsä tarkoittaa.:) Onko tästä jotain yleisiä kriteereitä, mikä luokitellaan lievästi hoitamattoman näköiseksi? -Ap
Nämä kriteerit muakin kiinnostaisi. Toisille ihmisille se "hoitamaton" voi tarkoittaa tosiaan sitä, että on ilman meikkiä tai toisille, että pukeutuu rikkinäiseen paitaan. Tolla on varmasti hyvä tarkoitus, eli seurataan, meneekö tilanne pahempaan vai paraneeko: menisitkö tapaamiseen esim. seuraavalla kerralla puvussa vai rikkinäisissä ja likaisissa vaatteissa. Sinänsä: voihan ennen tapaamista kaatua vaikka kahvit päälle - lukeekohan potilastiedoissa silloin "likaiset vaatteet, väittää kahvin kaatuneen päälle ennen tapaamista" ?
Paitsi että nyt kun kirjoitin tämän, muistin mieleen, että kerran minullekin on kirjoitettu ulkonäköön viittaavaa kontrollikäynnillä (siis yhden pitkäaikaissairauden, ei siis mielenterveysasioilla): "Siististi pukeutuva asiallinen....", vaikka olin kesällä sortseissa, t-paidassa ja läpsyissä. Mitäköhän tuostakin olisi pitänyt ajatella?[/quote]
En tajua ihmettelyäsi. Tuohan on siistiä ja asiallista kesäpukeutumista. Jos vaatteesi olisivat olleet likaiset, esim. oksennusta rinnuksilla, se olisi epäsiistiä asiatonta pukeutumista. Asiallinen ja siisti pukeutuminen ei tarkoita iltapukua.
Se on vanha määrä, että ne jotka vetää herneet nenään habituksen kuvailusta (joka kuuluu statuksen tekoon ja näkyy kannassa, mutta ei ole mikään kritiikki eikä myöskään kirje potilaalle) on kaikkein hulluimpia.
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei potilaat voi kirjoittaa mihinkään arvosteluja lääkäreistään. Viimeisin jolla kävin oli epäsiistin parran ja haisevan hengityksen omaava mieshenkilö.
Eri asia, hän työtään tekevä lääkäri, potilas masennus koodia/lääkettä hakeva yksilö. Enkä tarkoita pahalla. Tuo nyt vaan on tärkeä havainto. Lääkäreille pitöisi olla oma tietokanta potilasmerkintöihin jonka vain ammattilaiset näkevät ja potilaan silmille oma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen: jos olet ns. terve, et varmaan asioi psykiatrian puolen lääkäreillä niin että mielenterveytesi tilaa olisi syytä seurata. Jos taas on pulmia (miksi muuten olisit siellä?), lienee syytä seurata, miten vointisi käyntien myötä muuttuu. Ja koska kaikilla ei ola kovin tarkkaa kuvaa omasta voinnistaan (harhoja, masennusta, maniaa...), ei auta kuin havainnoida potilasta. Miltä kuulostaa ja näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa huomaa, että osa ei ole nähnyt miten esim. juurikin maaninen tai psykoottinen ihminen saattaa pukeutua tai meikata. Sillä tavalla "ylilyövä" meikki ei kuulu kenenkään terveen ihmisen tyyliin vaikka olisi millainen gootti. Jälki saattaa olla kuin 5-vuotiaan tekemää. Ja tosiaan jos ihmisen tyyli tai laittautumisen taso muuttuu yhtäkkiä merkittävästi, niin kyllä se jostain muutoksesta yleensä kertoo.
Samoin hygienia mättää. Vastaanottt olisi tuuletettava hyvin pahimpien tapausten jälkeen.
T. Ei hoitohenkilökuntaa oleva havainnoitsija.
Valitettavasti kun se mättää osalla myös ihan "terveeksikin" määriteltävällä ihmisellä. Samalla tavalla kuin tyylin muutos oli se sitten hoitohenkilökunnan mielestä hyvä tai huono.
ohis
Edelleen: onko sitä mielenterveyden tilaa järkevää ulkonäöstä seurata, siitähän tässä on kysymys, onko sille tieteellinen peruste, että ulkonäön seuranta edistää potilaan hoitoa? Ei ole kauan kun täällä kyseenalaistettiin onko poliisilla riittävää tietoa ja taitoa arvioida asiakasta terveystietojen perusteella samaa voisi kysyä, että onko lääkäreillä ja hoitajille riittävää tietoa ja taitoa arvioida potilaan tilaa ulkonäön perusteella. Mikä määrittää normaalin ulkonäön ja normaalin muutoksen ulkonäössä? Onko tästä tehty ihan tieteellisiä tutkimuksia tukemaan tätä käytäntöä ja määrittämään normaalin ja terveen ihmisen ulkonäköä? Minkä takia tätä käytäntöä ei käytetä myös muiden sairauksien hoitoon, jos se kerta on niin hyvä?
Käytetäänhän sitä, koska se nimenomaan on hyvä. Jos potilas muistuttaa väritykseltään Bart Simpsonia niin kyllä sinne kirjataan, että ikteerinen ja sen perusteella aletaan hoitaa. Jos vatsaan puukotetun potilaan vatsaa aukaistessa haisee paska, kirjataan fekaalista hajusta ja aletaan hoitaa tilannetta sen mukaan.
Kaikesta kuvantamisesta ja laboratoriokokeista huolimatta diagnosoinnin perusta on edelleen potilaan kliininen tutkiminen ja se on juuri sitä, miltä potilas näyttää, kuulostaa, tuntuu ja haisee. Usein kuvantaminen vain vahvistaa sen, mitä jo tiedetään. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, kun katsoo kuvantamisen lähetteitä ja vastauksia se lähetteessä kysymysmerkillä varustettu diagnoosi on vastauksessa vahvistettu oikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tässä tärkeintä on ymmärtää, ettei se yksi tai kaksi kirjausta vaikuta mihinkään. Ei kiroilun osalta, ei ulkonäön osalta. Se on työkalu jolla seurataan muutoksia potilaassa pitkällä aikavälillä.
Ja jos niitä muutoksia todella on vuosien varrelta? Kuka lääkäri on niin kiinnostunut asiakkaasta/potilaasta, että todella ottaa puheeksi esim. että "viisi vuotta sitten olit huoliteltuna jakkupuvussa ja tukku nutturalla jonkun toisen lääkärin vastaanotolla ja nyt täällä verkkareissa tukka lyhyenä. Nyt on siis keskustelun paikka!"
No niinhän ei todellakaan käy. Psykiatrian potilaat ovat oma lukunsa, muiden ulkonäön kommentointi on hataralla pohjalla, koska liian moni muuttuja vaikuttaa asiaan.
Kyllä minusta tuntuu siltä, että omakanta olisi hyvä sulkea asiakkailta ainakin psykiatrian osalta. Vainoharhainen mieli voi tulkita lääkärin hyvää tarkoittavat kirjaukset miten vain, ja joutuuko nyt lääkäri pelätessään potilaan reaktiota jättämään olennaisia asioita pois kirjauksista? Se ei ole potilaan etu.
Itse en ole omia merkintöjäni lukenut. Kerran kauan sitten muuttaessani maasta toiseen pyytämään terveystietoja mukaani, ja tyhmyyttäni niitä sitten luin. Jäi mieleen yhdessä kommentissa ’ahdistuneen oloinen äiti’ mikä näin jälkikäteen oli varmasti ihan totta. Minulla oli pari pientä lasta, ja stressasin ihan liikaa tiettyjä asioita. Se olisi voinut kääntyä psyykkisen sairauden puolelle hyvin helposti. Joten lääkäri teki oikein kirjoittaessaan sen. Minä en lukiessani.
Antakaa niiden tietojen olla. Terve ja tasapainoinen ihminen kestää sen faktan, että tyyli on hieman homssuinen, jos se on. Minä olen, eikä se minua häiritse. Jos taas menette muutenkin kierroksille kaikesta mahdollisesta, se kertoo enemmän teistä kuin lääkärin tekstistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tärkeintä on ymmärtää, ettei se yksi tai kaksi kirjausta vaikuta mihinkään. Ei kiroilun osalta, ei ulkonäön osalta. Se on työkalu jolla seurataan muutoksia potilaassa pitkällä aikavälillä.
Ja jos niitä muutoksia todella on vuosien varrelta? Kuka lääkäri on niin kiinnostunut asiakkaasta/potilaasta, että todella ottaa puheeksi esim. että "viisi vuotta sitten olit huoliteltuna jakkupuvussa ja tukku nutturalla jonkun toisen lääkärin vastaanotolla ja nyt täällä verkkareissa tukka lyhyenä. Nyt on siis keskustelun paikka!"
No niinhän ei todellakaan käy. Psykiatrian potilaat ovat oma lukunsa, muiden ulkonäön kommentointi on hataralla pohjalla, koska liian moni muuttuja vaikuttaa asiaan.
Ap on nimenomaan psykiatrian potilas. Eli heistä nyt juuri puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa huomaa, että osa ei ole nähnyt miten esim. juurikin maaninen tai psykoottinen ihminen saattaa pukeutua tai meikata. Sillä tavalla "ylilyövä" meikki ei kuulu kenenkään terveen ihmisen tyyliin vaikka olisi millainen gootti. Jälki saattaa olla kuin 5-vuotiaan tekemää. Ja tosiaan jos ihmisen tyyli tai laittautumisen taso muuttuu yhtäkkiä merkittävästi, niin kyllä se jostain muutoksesta yleensä kertoo.
Näin hyvät ihmiset meillä diagnoisoidaan aivan vääristä sairauksista ihmisiä. Suomessa terveen ihmisen kriteerit: klassinen ja siisti ulkonäkö, voi olla hieman gootti mutta ei mitenkään yliampuva, niinkö? Eiköhän pitäisi keskittyä siihen olennaiseen, eikä kirjata ulkoäöllisiä seikkoja pelkän mututuntuman pohjalta. Toisaalta ei kovin pitkästi taaksepäin, niin homouttakin pidettiin suomessa sairautena, että ei sillä...
Miksi terve ihminen menee asioimaan mielenterveyspuolelle?
Eiköhän jokaiselle "terveellekin" tekisi hyvää asioida välillä mielenterveyspuolella? Menemättä enempää siihen, niin esimerkiksi lähiomaisen kuolema, taloudellinen kriisi, ero, uupumus, unettomuus, jokin addiktio, mitä näitä syitä nyt elämässä sattuukaan, mitkä voivat johtaa mielen järkkymiseen ja terapian tarpeen arvioimiseen.
No mutta jos tulee noita mainitsemiasi ongelmia, tilanne on eri. Sittenhän lääkärin voi ollakin syytä seurata, miltä potilaan ulkoinen olemus vaikuttaa. Unilääkereseptin uusija, joka on aina ollut fiksun ja huolitellun näköinen, tulee yhtäkkiä vastaanotolle tukka pesemättä ja verkkatakki tahraisena. Eikö ole ammatillista välinpitämättömyyttä, jos tämän sivuuttaa ilman mitään mainintaa? Kysyy asiakkaalta, millainen olo hänellä on. ”Tosi hyvä!” asiakas vastaa. Mutta lääkärin mielestä ihminen näyttää tosi ränsistyneeltä edellisiin kertoihin verrattuna. Mitään selitystä muuttuneeseen habitukseen potilaalta ei saa. Eikö silloin ole vastuullista kirjata lievä hoitamattomuus potilastietoihin?
Millä tavalla vastuullista ja millä tavalla se kirjaaminen mielestäsi edistää potilaan hoitoa? Jos potilaan tiedetään kärsivän univaikeuksista ja asia on hoidossa, niin millä tavalla tuo kirjaaminen sitä hoitoa mielestäsi edistää? Ymmärtäähän sen, että huonosti nukutun yön jälkeen voi ulkonäkö tuntua vähemmän tärkeältä.
Asetetaan asia näin päin:
Vastaanotolle tulee lapsi. Hän käy säännöllisesti perussairauden vuoksi. Lapsi on aina ollut fiksusti puettu ja siisti.
Toissa viikolla lapsella ei kuitenkaan ollut yllättäen talvivaatteita ja hän oli likainen. Lääkäri sivuuttaa asian. Viime viikolla tukka oli jo takussa ja edellisen viikon liat olivat saaneet seurakseen uusia.Tällä viikolla lääkäri on lomalla ja sijainen tapaa lapsen, joka on saastainen. Sijaislääkäri olettaa että perheen hygieniakäsitys on vähän erilainen kuin hänellä itsellään ja hoitaa ainoastaan reseptin uusimisen.
Ensi viikolla lapsi otetaan huostaan. Sosiaaliviranomainen kysyy, miksei lääkäri kirjannut mitään lapsen muuttuneesta ulkoisesta olemuksesta, vaikka tapaa tätä säännöllisesti. Perussairaus oli kuitenkin asiallisesti tutkittu ja hoidettu. Lääkärin mielestä siisteys on niin subjektiivinen käsite, ettei hän voi ottaa siihen kantaa.
LAPSI ON AINA ERI ASIA KUIN AIKUINEN. Lapsi on muiden armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Oli psykiatrian lehdellä kyllä. Masennus kyseessä. -Ap
Ei ole arvostelua sua kohtaan, vaan neutraali kirjaus. Jos noita ei olisi, ei voisi myöhemmin katsoa, onko tilanne muuttunut.
Raju muutos olisi tärkeää huomata, voi liittyä voinnin huononemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tärkeintä on ymmärtää, ettei se yksi tai kaksi kirjausta vaikuta mihinkään. Ei kiroilun osalta, ei ulkonäön osalta. Se on työkalu jolla seurataan muutoksia potilaassa pitkällä aikavälillä.
Ja jos niitä muutoksia todella on vuosien varrelta? Kuka lääkäri on niin kiinnostunut asiakkaasta/potilaasta, että todella ottaa puheeksi esim. että "viisi vuotta sitten olit huoliteltuna jakkupuvussa ja tukku nutturalla jonkun toisen lääkärin vastaanotolla ja nyt täällä verkkareissa tukka lyhyenä. Nyt on siis keskustelun paikka!"
No niinhän ei todellakaan käy. Psykiatrian potilaat ovat oma lukunsa, muiden ulkonäön kommentointi on hataralla pohjalla, koska liian moni muuttuja vaikuttaa asiaan.
Ap on nimenomaan psykiatrian potilas. Eli heistä nyt juuri puhutaan.
Juu, tässä on ollut kaksi keskustelua yhtä aikaa. Ap.n tilanne ja yleinen keskustelu. Ymmärrän, että psykiatrian puolella olemusta tarkkaillaan eri lailla ja kirjataan ylös tulevan varalle. Mutta potilaan olemuksesta kirjoitetaan muillakin lääketieteen aloilla.
Miten on lääkärien virhearvioiden laita, esim. joku kirjoitti, että oli pyöräillyt sateessa ja siksi meikit levinneet. Lääkäri oli päätellyt, että "itku tullut" eikä edes vaivautunut tarkistamaan asiaa itse potilaalta. Tuntuu alentuvalta ja vallankäytöltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta tuntuu siltä, että omakanta olisi hyvä sulkea asiakkailta ainakin psykiatrian osalta. Vainoharhainen mieli voi tulkita lääkärin hyvää tarkoittavat kirjaukset miten vain, ja joutuuko nyt lääkäri pelätessään potilaan reaktiota jättämään olennaisia asioita pois kirjauksista? Se ei ole potilaan etu.
Itse en ole omia merkintöjäni lukenut. Kerran kauan sitten muuttaessani maasta toiseen pyytämään terveystietoja mukaani, ja tyhmyyttäni niitä sitten luin. Jäi mieleen yhdessä kommentissa ’ahdistuneen oloinen äiti’ mikä näin jälkikäteen oli varmasti ihan totta. Minulla oli pari pientä lasta, ja stressasin ihan liikaa tiettyjä asioita. Se olisi voinut kääntyä psyykkisen sairauden puolelle hyvin helposti. Joten lääkäri teki oikein kirjoittaessaan sen. Minä en lukiessani.
Antakaa niiden tietojen olla. Terve ja tasapainoinen ihminen kestää sen faktan, että tyyli on hieman homssuinen, jos se on. Minä olen, eikä se minua häiritse. Jos taas menette muutenkin kierroksille kaikesta mahdollisesta, se kertoo enemmän teistä kuin lääkärin tekstistä.
Saadaanko keskustella asiasta vaikka annetaankin tietojen olla?
Se että sinua ei häiritse että siellä lukee homsuinen voi joku muu ihmetellä mitä hyötyä tästä kirjauksesta on.
Ei täällä varmasti monikaan ajattele että lääkärit kiusallaan niitä kirjoittelee, mutta kyllähän tuo käytäntö vähän turha on.
Kyllä terve ja tasapainoinen ihminen ymmärtää, että asioista voi olla erimieltä ja niistä voi keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Musta oli hauskaa, kun minusta kirjoitettiin, että "nukkemainen olemus, hiusten laittoon käytetty paljon aikaa".
WTF? Nukkemainen olemus? :'D Ja hiusten laitto, aamulla hirveessä kiireessä vetäsin hiukset yhdelle perusletille. Kyllähän siinä meni varmaan 30 sekuntia, mä luulin et se ois paljon, ku menee tunti. Kai se oli sit harvinaisen onnistunut letti tai jotain, ku näytti siltä et oon siihen paljonki aikaa kuluttanut.
Tuo juuri on sitä virhearviointia. Ei pitäisi sallia mitenkään, ja toki pitää poistaa, jos asiakas niin vaatii. Lääkäri selvästi ei ymmärrä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei potilaat voi kirjoittaa mihinkään arvosteluja lääkäreistään. Viimeisin jolla kävin oli epäsiistin parran ja haisevan hengityksen omaava mieshenkilö.
Eri asia, hän työtään tekevä lääkäri, potilas masennus koodia/lääkettä hakeva yksilö. Enkä tarkoita pahalla. Tuo nyt vaan on tärkeä havainto. Lääkäreille pitöisi olla oma tietokanta potilasmerkintöihin jonka vain ammattilaiset näkevät ja potilaan silmille oma.
Ei missään nimessä. Tuo on vallankäyttöä, joka voi mennä pahastikin pieleen, jos omia tietojaan ei saisi tarkistaa.
Kyse on ihmisistä, jotka hoitavat/käsittelevät toisia ihmisiä.
Siis "nukkemainen olemus" WTF. Miten tuo liittyy terveyteen?! Tuo jos mikä on kommentti ulkonäöstä.
Eri asia on kirjoittaa esim hoikka, ruumiinrakenteeltan siro, pienikokoinen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta tuntuu siltä, että omakanta olisi hyvä sulkea asiakkailta ainakin psykiatrian osalta. Vainoharhainen mieli voi tulkita lääkärin hyvää tarkoittavat kirjaukset miten vain, ja joutuuko nyt lääkäri pelätessään potilaan reaktiota jättämään olennaisia asioita pois kirjauksista? Se ei ole potilaan etu.
Itse en ole omia merkintöjäni lukenut. Kerran kauan sitten muuttaessani maasta toiseen pyytämään terveystietoja mukaani, ja tyhmyyttäni niitä sitten luin. Jäi mieleen yhdessä kommentissa ’ahdistuneen oloinen äiti’ mikä näin jälkikäteen oli varmasti ihan totta. Minulla oli pari pientä lasta, ja stressasin ihan liikaa tiettyjä asioita. Se olisi voinut kääntyä psyykkisen sairauden puolelle hyvin helposti. Joten lääkäri teki oikein kirjoittaessaan sen. Minä en lukiessani.
Antakaa niiden tietojen olla. Terve ja tasapainoinen ihminen kestää sen faktan, että tyyli on hieman homssuinen, jos se on. Minä olen, eikä se minua häiritse. Jos taas menette muutenkin kierroksille kaikesta mahdollisesta, se kertoo enemmän teistä kuin lääkärin tekstistä.
Saadaanko keskustella asiasta vaikka annetaankin tietojen olla?
Se että sinua ei häiritse että siellä lukee homsuinen voi joku muu ihmetellä mitä hyötyä tästä kirjauksesta on.
Ei täällä varmasti monikaan ajattele että lääkärit kiusallaan niitä kirjoittelee, mutta kyllähän tuo käytäntö vähän turha on.
Kyllä terve ja tasapainoinen ihminen ymmärtää, että asioista voi olla erimieltä ja niistä voi keskustella.
Käytäntö ei ole turha, vaikka ei olisi täydellinen. Itse nuorten kanssa työdkentelevänä tiedän oikein hyvin, että kun nuori kaunis nainen, joka pukeutuu vartalonsa kurvit paljastaen normaalisti, muuttuukin yhtäkkiä rasvatukkauseksi valtavassa hupparissa piilottelevaksi hiirulaiseksi, hän tarvitsee apua. Ja hoitava taho kun näkee pikkuhiljaa sen upean naisen taas ilmestyvän paikalle, se on merkki toipumisesta, ei ulkonäön kritisoinnista.
Joku voi oikeasti tykätä rokista ja tummista vaatteista, mutta kyllä senkin oikeasti ihmisten kanssa työskentelevä näkee, milloin kyse on ihmisestä, jonka silmissä on ihan terve positiivinen pilke, ja milloin sen mustan synkkyyden taakse paetaan pahaa maailmaa.
Mielenterveyden hoito on aina subjektiivista. Ja ulkonäkö on yksi mittari sille. Potilaan oma puhe ei monessakaan mielessä aina ole.
Minä olen tehnyt masennustestiä potilaalle, jolla taustalla vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa masennusta. Hän sai seulassa yksi vai kaksi pistettä, kertoi, että olo oli loistava, hänellä oli laaja ystäväpiiri ja miellyttäviä harrastuksia, joten siinäpä se, eikö niin? Kyseisen potilaan psyykkeessä ei mitään ongelmaa nyt, koska näin kertoo.
Mistä luulette, että johtuu, että kyseinen potilas makasi sängyssä ilmeettömänä, nukkumatta, syömättä, spontaanisti puhumatta ja täysin apaattisena? Virtsasi ja ulosti alleen, vaikka vessaan oli 3 metriä matkaa ja oli kävelykykyinen. Omaisten ja kotihoidon mukaan tilanne oli ollut sama kotona, vaikka potilas kertoi käyneensä kuorossa laulamassa ja ulkoilleensa ystävien seurassa.
Tekikö lääkäri virheen, kun kirjoitti potilaalle M1-lähetteen epäiltynä psykoottisena masennuksena, vaikka potilas oli mielestään elämänsä kunnossa?
Minulle oli omakantaa kirjoittanut psykiatri: "ikäisensä näköinen, hyvin huoliteltu".
Ja outoa tuossa oli se, että en koskaan meikkaa enkä pukeudu merkkivaatteisiin. Pukeudun siististi ja yksinkertaisesti ja hiukset kyllä laitan aina (itse), mutta muuten en ehosta itseäni mitenkään. Sitä en ymmärrä mitä tarkoittaa "ikäisensä näköinen". Tarkoittaako se sitä, että en ole nuorekas (kuten en olekaan) vai sitä että en näytä ikäistäni vanhemmalta (yleensä minua luullaan muutamia vuosia vanhemmaksi mikä ei ole kovinkaan imartelevaa enää tällä iällä, 50v)
Vierailija kirjoitti:
Mulle on psykiatrian hoitsu valittanut joka kerta kun olen tulut meikittä vastaanotolle. Kyllä, meikittä.
Onko siis suoraan sanonut, että pitäisi meikata? Se nyt on ainakin asiatonta.
En itse liioin meikkaile mennessäni psykiatrian tai muillekaan lääkäreille. Kommentoinnit olemuksesta on silti ollut tyyliä asialliset kesävaatteet, ruskettunut, siististi olemus ja vaatetus tms. Käytän ihan tavallisia säänmukaisia vaatteitta ja peseydyn tarpeen mukaan. En lääkäreitä ennen enempää kuin muutenkaan, kyllä sen pitäisi riittää.
ulkonäössä tapahtuvat muutokset ja yleinen olemus on vain yksi pieni, mutta tärkeä asia, mikä huomiodaan. kyseessä ei tietenkään ole mikään kiveen hakattu arvio, jonka perusteella mitään diagnooseja annetaan. samalla tavalla tehdään huomioita myös mm. katsekontaktista, puheentuotosta, vastavuoroisuudesta, ja kehonkielestä. Asiakkaat tietysti itse tuntevat itsensä, mutta henkilökunta ei voi mitenkään tietää, mikä on kenellekin normaalia olemista, ja milloin taas on kyse hälyttävistä muutoksista.