Lue keskustelun säännöt.
Huonot kokemukset hankaloittaa luottamista suhteessa
03.12.2018 |
Olen ollut vuosia sinkkuna. Lyhyitä seurusteluita/ tapailuja toki ollut, useimmiten päättyneet lyhyeen ja useimmiten mies osoittautui ihan muuksi miltä aluksi vaikutti....
Nyt olen seurustellut reilun puolisen vuotta ihanan miehen kanssa ja en millään ole uskoa että tämäkään kauaa kestää 😏
Mies on aina tehnyt kuten on sovittu, ei Peru tapaamisia, viestittelee ahkerasti silloin kun ei nähdä, mutta silti. Jos menee päivä etten hänestä kuule niin alan jo ajatella että tämäkin loppuu. Aivan älytöntä siis! Ja en mä näistä toki miehelle juuri juttele, mutta epäilys alkaa kalvaa mieltä. Ei vaan enää meinaa millään uskoa että joku pysyisi pitempään elämässäni 😑
Alan olla todella ihastunut mieheen ja mitä enemmän ihastun sitä epävarmempi tavallaan olen....
Hullua, tiedän. Ja tiedän ettei ikinä voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ja en mä ajattele että oma onnellisuus saa olla riippuvainen kenestäkään toisesta. Mutta kun vuosia on toivonut hyvää ja vakaata parisuhdetta niin siitä tulee omassa mielessä ehkä liiankin suuri asia. Ja tämä mies on ihan oikeasti kultakimpale( ainakin niiden faktojen valossa jotka tiedän). Vähän ujo, eikä se aina menossa oleva, mutta todella sinut itsensä ja elämänsä kanssa ja ulkoisestakin puoleensavetävä, ja ennen kaikkea samanlainen huumorintaju kuin itselläni.
Kommentit (47)
Tässä nykyisessä viehättää todella paljon järkähtämätön rauhallisuus. Joskus kun olen itse hyvin levoton niin juurikin toisen läheisyys jo rauhoittaa. Ollaan tässä suhteessa ihan päinvastaiset. Vielä on miehen huumorintaju riittänyt mun temperamenttiin. Ja todella Toivon että riittää jatkossakin.... tarvin sellasen ns turvallisen , levollisen kumppanin.
Ja nyt sellainen taitaa olla, kun vielä tosiaan pysyisi☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kirjoitti:
Tässä nykyisessä viehättää todella paljon järkähtämätön rauhallisuus. Joskus kun olen itse hyvin levoton niin juurikin toisen läheisyys jo rauhoittaa. Ollaan tässä suhteessa ihan päinvastaiset. Vielä on miehen huumorintaju riittänyt mun temperamenttiin. Ja todella Toivon että riittää jatkossakin.... tarvin sellasen ns turvallisen , levollisen kumppanin.
Ja nyt sellainen taitaa olla, kun vielä tosiaan pysyisi☺
Minäkin löysin tuollaisen kumppanin. Suhde on edelleen hyvä, mutta sen syventyessä selvisi, että hänellä on myös omat isot ongelmansa.
Jotenkin vähän Odotankin sitä että mies us kaltaisi avautua... on aika niukkasanainen tunteistaan kuten minäkin. Teoista kyllä näkyy välittäminen.
Ei se auta kuin hyväksyä se, että eletty elämä näkyy meissä jokaisessa jollain tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin varmasti.. on siinä se hyvä puoli että osaa todella arvostaa löydettyään hyvän.
Hyi että, surettaa itseni puolesta minkälaisiin tyyppeihin käytinkään aikaani.. Mutta jollei tiedä paremmasta tai sitä ei ole tarjolla niin minkäs sille voi.
Tuo sinkoilu on hyvä sana. Kun meillä tuli minulle iso ongelma, tunsin olevani kuin sen typerän luontosarjakuvan kettu, joka menee hyrränä sinne ja tänne. Olisin tarvinnut vain sitä, että kumppani pysäyttää minut kainaloonsa ja rauhoitutaan yhdessä ja turvallisuus palautuu. Sen sijaan sain sinkoilla vapaasti itseni ja toisen uuvuksiin ja kaikki hajosi silti, vaikka oma tavoitteeni oli vain korjata suhteeseen tullut särö.