Lue keskustelun säännöt.
Raudanpuute ilman anemiaa ryhmästä
02.12.2018 |
Suurin osa jäsenistä hyötyisi psykiatrin konsultaatiosta. Kaikki maailman kärsimys sekä oireet taivaan ja maan väliltä ovat matalan ferritiinin syytä. Eihän se nyt niin ole!
Kommentit (203)
Älkääs nyt pilkatko! Iltasanomien mukaan laihtuu kun ferritiini nostetaan korkealle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsymystä valittanut eri lääkäreille 20 vuotta aina muutaman vuoden välein, pahin uupumus alkoi 10 vuotta sitten kaksosraskauden ja kiireellisen sektion jälkeen. Mulla on "aina" ollut punaverisolut liian pieniä ja kevyitä, sille ei ole lääkärit keksineet mitään selitystä. Myöskään väsymykselle eikä uupumukselle ei ole keksitty muuta syytä kuin masennus ja lihavuus.
Mutta nyt kun kuulin tästä ferritiiniasiasta, mittautin sen ja samalla myös d-vitamiinin jota ei ollut mitattu koskaan. Mulla oli ferritiini alhainen, folaatti alhainen ja d-vitamiini erittäin alhainen. Varmaan masennuslääkkeitä syömällä olisi noitakin aineita kroppaan tullut lisää?
Minä aina olen sanonut lääkärissä että syön huonosti (olen lihava mutta en saa tarvittavia vitamiineja ym. ruuasta koska syön vähän määrällisesti ja vääriä ruokia) Lääkäreillä ei ole tullut mieleen että ehkä tuolta läskiltä potilaalta puuttuu jotain tärkeitä vitamiineja.
Jo alakoulussa opetettiin että vitamiinit on tärkeitä ihmiskeholle, mutta jostain syystä lääkäreiden mielestä nykyään niillä ei ole mitään merkitystä, kilpirauhaslääkkeitä ja masennuslääkkeitä annetaan paljon helpommin kuin neuvoa että syö vitamiineja. Missä mahtaa olla se rahastus?
Luin jostain netistä parin vuoden takaisin artikkelin, jossa lääkäri totesi, että ylipainoisella suomalaisella naisella tuskin on koskaan raudanpuutetta.
Huh huh! Ihan kuin ylipaino tarkottaisi sitä, että se henkilö nimenomaan syö hyvin rautapitoisesti ja että hänellä ei olisi runsaita menkkoja tai synnytyksiä takana.
Kun minä kuulin tästä ferritiinistä ja aloin ajatella koko elämääni 43 vuoden ajalta, niin olisin yllättynyt jos minulla ei olisi raudanpuutetta.
Äitini oli aneeminen kun odotti minua, himoitsi maksamakkaraa ja määrättiin rautakuuri aika alkuraskaudesta, hänellä oli huono hb vielä kymmenen vuotta minun syntymäni jälkeenkin, jokaisen pikkusisaruksen aikana.
Minulla on kuukautiset alkaneet jo 11-vuotiaana, 20-vuotiaana sain esikoisen ja jälkivuoto kesti monta viikkoa ja sen jälkeen joka toinen viikko oli vuotoa, se loppui vasta kun aloin syödä e-pillereitä.
Mun kuukautiset ei ole erityisen runsaat mutta kierto on normaalia lyhyempi, eli aika monet kuukautiset ehtii tulla vuoden aikana.
Olen aina syönyt hyvin vähän kasviksia ja vihanneksia koska maha ei kestä, ei edes kypsänä. Mulla on ollut 30 vuotta IBS. Syön määrällisesti "oikeaa" ruokaa hyvin vähän, en syö edes joka päivä ruokaa ja kun syön on annos joskus jopa pienenpi kuin 9v lapsella. Eli en syö punaista lihaa niin paljon että saisin siitä rautaa kuin hyvin vähän. Jos suklaasta ja jugurtista saisi rautaa, mulla ei olisi mitään ongelmaa.
Kaksosraskaus 34-vuotiaana rasitti kroppaa todella paljon, samoin kiireellinen sektio oli iso leikkaus ja jälkivuotoa oli taas. Ja siitä en ole kymmenessä vuodessa palautunut entiselleni vieläkään. Ylipaino on suurinpiirtein sama kuin ennen kaksosraskautta.
Mulla on lapsena ja nuorenakin ollut aina huono kunto ja vastenmielisyys liikkumiseen, jalkapohjaan alkoi pistää ja samoin kylkeen, vaikka olin hoikka, pulskemmat lapset peittosi mut aina liikuntatunneilla.
Olen luultavasti saanut äidiltä suht huonot rautavarastot alunperin, ja koko elämäni lähinnä menettänyt sitäkin vähää, eniten kolmelle lapselle annettuani omastani, enkä ole juuri koskaan syönyt rautakuureja, jonkun parin viikon pätkän joskus ja monivitamiinia raskausaikana jos muistin ottaa.
Ehdotan että valtiovallan toimesta suklaaseen sekä jogurttiin lisätään rautaa. Sipseihin, kaljaan... myös. Kohenee kansanterveys.
Minulta väheni makean himo raudan aloittamisen jälkeen. Syön myös veriohukaisia, naudan lihaa, tomaattimehua, hapankaalia, vihanneksia. Tuen ruokavalinnoilla veriarvojen parantumista.
Eikö voi vaan uskoa että jos on alhaihen ferritiini niin on yleensä jotain oireita, ja ne voi vaihdella yksilötasolla? Ja eikö voi vaan hyväksyä sen että jos kerran raudansyönti jotain ihmistä auttaa kun ferritiinitaso nousee, että se silloin on hyvä asia hänelle? Ei siitä ferritiinistä ne puhu joilla arvo on hyvä.
Jos ferritiiniarvo on hyvä, pitää mahdollisille oireille löytää joku muu syy, se taas ei sulje pois sitä tosiasiaa että todella monella on ferritiiniarvo huono.
Ihmeellistä tälläinen että väitetään että ne joilla on alhainen ferritiinitaso olisivat jotenkin hulluja. Ei ne oireet hulluutta ole, vaan ihan fyysisiä oireita, pahimpana väsymys. Miksi pitäisi aina olla masennus jos on väsynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikista rasittavinta, että itselläni on noita oireita, ja joku muu (äitini) sitten kertoo minulle, että mulla on milloin mikäkin muodissa oleva diagnoosi, esim. kilpirauhasongelmaa, matala ferririini, autismia, jne. Ei ole, kaikki arvot loistavat.
Oletko muuten yrittänyt selvittää oireidesi syytä? Kyllä minun elämä helpottui hurjasti, kun syy löytyi ja sain oikeanmukaisen lääkityksen.
Olen yrittänyt, mutta se jää aina siihen että labrat on normaalit, kukaan ei sitten sen enempää tutki tai lähetä mihinkään. Tällä hetkellä kyllä osa väsymyksestä menee vauvavuoden piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsymystä valittanut eri lääkäreille 20 vuotta aina muutaman vuoden välein, pahin uupumus alkoi 10 vuotta sitten kaksosraskauden ja kiireellisen sektion jälkeen. Mulla on "aina" ollut punaverisolut liian pieniä ja kevyitä, sille ei ole lääkärit keksineet mitään selitystä. Myöskään väsymykselle eikä uupumukselle ei ole keksitty muuta syytä kuin masennus ja lihavuus.
Mutta nyt kun kuulin tästä ferritiiniasiasta, mittautin sen ja samalla myös d-vitamiinin jota ei ollut mitattu koskaan. Mulla oli ferritiini alhainen, folaatti alhainen ja d-vitamiini erittäin alhainen. Varmaan masennuslääkkeitä syömällä olisi noitakin aineita kroppaan tullut lisää?
Minä aina olen sanonut lääkärissä että syön huonosti (olen lihava mutta en saa tarvittavia vitamiineja ym. ruuasta koska syön vähän määrällisesti ja vääriä ruokia) Lääkäreillä ei ole tullut mieleen että ehkä tuolta läskiltä potilaalta puuttuu jotain tärkeitä vitamiineja.
Jo alakoulussa opetettiin että vitamiinit on tärkeitä ihmiskeholle, mutta jostain syystä lääkäreiden mielestä nykyään niillä ei ole mitään merkitystä, kilpirauhaslääkkeitä ja masennuslääkkeitä annetaan paljon helpommin kuin neuvoa että syö vitamiineja. Missä mahtaa olla se rahastus?
Luin jostain netistä parin vuoden takaisin artikkelin, jossa lääkäri totesi, että ylipainoisella suomalaisella naisella tuskin on koskaan raudanpuutetta.
Huh huh! Ihan kuin ylipaino tarkottaisi sitä, että se henkilö nimenomaan syö hyvin rautapitoisesti ja että hänellä ei olisi runsaita menkkoja tai synnytyksiä takana.
Kun minä kuulin tästä ferritiinistä ja aloin ajatella koko elämääni 43 vuoden ajalta, niin olisin yllättynyt jos minulla ei olisi raudanpuutetta.
Äitini oli aneeminen kun odotti minua, himoitsi maksamakkaraa ja määrättiin rautakuuri aika alkuraskaudesta, hänellä oli huono hb vielä kymmenen vuotta minun syntymäni jälkeenkin, jokaisen pikkusisaruksen aikana.
Minulla on kuukautiset alkaneet jo 11-vuotiaana, 20-vuotiaana sain esikoisen ja jälkivuoto kesti monta viikkoa ja sen jälkeen joka toinen viikko oli vuotoa, se loppui vasta kun aloin syödä e-pillereitä.
Mun kuukautiset ei ole erityisen runsaat mutta kierto on normaalia lyhyempi, eli aika monet kuukautiset ehtii tulla vuoden aikana.
Olen aina syönyt hyvin vähän kasviksia ja vihanneksia koska maha ei kestä, ei edes kypsänä. Mulla on ollut 30 vuotta IBS. Syön määrällisesti "oikeaa" ruokaa hyvin vähän, en syö edes joka päivä ruokaa ja kun syön on annos joskus jopa pienenpi kuin 9v lapsella. Eli en syö punaista lihaa niin paljon että saisin siitä rautaa kuin hyvin vähän. Jos suklaasta ja jugurtista saisi rautaa, mulla ei olisi mitään ongelmaa.
Kaksosraskaus 34-vuotiaana rasitti kroppaa todella paljon, samoin kiireellinen sektio oli iso leikkaus ja jälkivuotoa oli taas. Ja siitä en ole kymmenessä vuodessa palautunut entiselleni vieläkään. Ylipaino on suurinpiirtein sama kuin ennen kaksosraskautta.
Mulla on lapsena ja nuorenakin ollut aina huono kunto ja vastenmielisyys liikkumiseen, jalkapohjaan alkoi pistää ja samoin kylkeen, vaikka olin hoikka, pulskemmat lapset peittosi mut aina liikuntatunneilla.
Olen luultavasti saanut äidiltä suht huonot rautavarastot alunperin, ja koko elämäni lähinnä menettänyt sitäkin vähää, eniten kolmelle lapselle annettuani omastani, enkä ole juuri koskaan syönyt rautakuureja, jonkun parin viikon pätkän joskus ja monivitamiinia raskausaikana jos muistin ottaa.
Ehdotan että valtiovallan toimesta suklaaseen sekä jogurttiin lisätään rautaa. Sipseihin, kaljaan... myös. Kohenee kansanterveys.
Muuten hyvä idea, mutta maitotuotteisiin ei kannata rautaa lisätä, ne estävät raudan imeytymistä tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsymystä valittanut eri lääkäreille 20 vuotta aina muutaman vuoden välein, pahin uupumus alkoi 10 vuotta sitten kaksosraskauden ja kiireellisen sektion jälkeen. Mulla on "aina" ollut punaverisolut liian pieniä ja kevyitä, sille ei ole lääkärit keksineet mitään selitystä. Myöskään väsymykselle eikä uupumukselle ei ole keksitty muuta syytä kuin masennus ja lihavuus.
Mutta nyt kun kuulin tästä ferritiiniasiasta, mittautin sen ja samalla myös d-vitamiinin jota ei ollut mitattu koskaan. Mulla oli ferritiini alhainen, folaatti alhainen ja d-vitamiini erittäin alhainen. Varmaan masennuslääkkeitä syömällä olisi noitakin aineita kroppaan tullut lisää?
Minä aina olen sanonut lääkärissä että syön huonosti (olen lihava mutta en saa tarvittavia vitamiineja ym. ruuasta koska syön vähän määrällisesti ja vääriä ruokia) Lääkäreillä ei ole tullut mieleen että ehkä tuolta läskiltä potilaalta puuttuu jotain tärkeitä vitamiineja.
Jo alakoulussa opetettiin että vitamiinit on tärkeitä ihmiskeholle, mutta jostain syystä lääkäreiden mielestä nykyään niillä ei ole mitään merkitystä, kilpirauhaslääkkeitä ja masennuslääkkeitä annetaan paljon helpommin kuin neuvoa että syö vitamiineja. Missä mahtaa olla se rahastus?
Luin jostain netistä parin vuoden takaisin artikkelin, jossa lääkäri totesi, että ylipainoisella suomalaisella naisella tuskin on koskaan raudanpuutetta.
Huh huh! Ihan kuin ylipaino tarkottaisi sitä, että se henkilö nimenomaan syö hyvin rautapitoisesti ja että hänellä ei olisi runsaita menkkoja tai synnytyksiä takana.
Kun minä kuulin tästä ferritiinistä ja aloin ajatella koko elämääni 43 vuoden ajalta, niin olisin yllättynyt jos minulla ei olisi raudanpuutetta.
Äitini oli aneeminen kun odotti minua, himoitsi maksamakkaraa ja määrättiin rautakuuri aika alkuraskaudesta, hänellä oli huono hb vielä kymmenen vuotta minun syntymäni jälkeenkin, jokaisen pikkusisaruksen aikana.
Minulla on kuukautiset alkaneet jo 11-vuotiaana, 20-vuotiaana sain esikoisen ja jälkivuoto kesti monta viikkoa ja sen jälkeen joka toinen viikko oli vuotoa, se loppui vasta kun aloin syödä e-pillereitä.
Mun kuukautiset ei ole erityisen runsaat mutta kierto on normaalia lyhyempi, eli aika monet kuukautiset ehtii tulla vuoden aikana.
Olen aina syönyt hyvin vähän kasviksia ja vihanneksia koska maha ei kestä, ei edes kypsänä. Mulla on ollut 30 vuotta IBS. Syön määrällisesti "oikeaa" ruokaa hyvin vähän, en syö edes joka päivä ruokaa ja kun syön on annos joskus jopa pienenpi kuin 9v lapsella. Eli en syö punaista lihaa niin paljon että saisin siitä rautaa kuin hyvin vähän. Jos suklaasta ja jugurtista saisi rautaa, mulla ei olisi mitään ongelmaa.
Kaksosraskaus 34-vuotiaana rasitti kroppaa todella paljon, samoin kiireellinen sektio oli iso leikkaus ja jälkivuotoa oli taas. Ja siitä en ole kymmenessä vuodessa palautunut entiselleni vieläkään. Ylipaino on suurinpiirtein sama kuin ennen kaksosraskautta.
Mulla on lapsena ja nuorenakin ollut aina huono kunto ja vastenmielisyys liikkumiseen, jalkapohjaan alkoi pistää ja samoin kylkeen, vaikka olin hoikka, pulskemmat lapset peittosi mut aina liikuntatunneilla.
Olen luultavasti saanut äidiltä suht huonot rautavarastot alunperin, ja koko elämäni lähinnä menettänyt sitäkin vähää, eniten kolmelle lapselle annettuani omastani, enkä ole juuri koskaan syönyt rautakuureja, jonkun parin viikon pätkän joskus ja monivitamiinia raskausaikana jos muistin ottaa.
Ehdotan että valtiovallan toimesta suklaaseen sekä jogurttiin lisätään rautaa. Sipseihin, kaljaan... myös. Kohenee kansanterveys.
Joo, se sopisi mulle vallan mainiosti, tosin en kaljaa juo koska se maistuu vaan hiivalle enkä sipsejä pysty syömään kuin vähän kun suu tulee kipeäksi siitä järkyttävästä suolan määrästä. Ehkä pitäisi kansanterveydelliseistä syistä palata entisiin suosituksiin, eli siihen että rautaa ja d-vitamiinia suositeltaisiin syötäväksi enemmän. Etelänmaissa ihmisillä on aina vähintään 150 d-vitamiiniarvo, mulla oli kauniin kesän jälkeen 19. Ei ihme että vähän väsyttää... Lääkäri sanoi ettei ole pakolaisellakaan nähnyt yhtä huonoa arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikista rasittavinta, että itselläni on noita oireita, ja joku muu (äitini) sitten kertoo minulle, että mulla on milloin mikäkin muodissa oleva diagnoosi, esim. kilpirauhasongelmaa, matala ferririini, autismia, jne. Ei ole, kaikki arvot loistavat.
Oletko muuten yrittänyt selvittää oireidesi syytä? Kyllä minun elämä helpottui hurjasti, kun syy löytyi ja sain oikeanmukaisen lääkityksen.
Olen yrittänyt, mutta se jää aina siihen että labrat on normaalit, kukaan ei sitten sen enempää tutki tai lähetä mihinkään. Tällä hetkellä kyllä osa väsymyksestä menee vauvavuoden piikkiin.
Vauvavuoden väsymyksestä suuri osa selittyy varmasti sillä ettei omassa kropassa ole tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita kun niitä on antanut lapselle raskausajan ja vielä mahdollisesti sen jälkeenkin imettämällä. Raskaus ja synnytys on raskaita kropalle jo ilman sitäkin että lapsi ottaa osansa. Ei se lapsen tekeminen oman kropan sisällä ole mikään pikku juttu. Vielä kun maksaruuatkin on kielletty a-vitamiinin pelossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsymystä valittanut eri lääkäreille 20 vuotta aina muutaman vuoden välein, pahin uupumus alkoi 10 vuotta sitten kaksosraskauden ja kiireellisen sektion jälkeen. Mulla on "aina" ollut punaverisolut liian pieniä ja kevyitä, sille ei ole lääkärit keksineet mitään selitystä. Myöskään väsymykselle eikä uupumukselle ei ole keksitty muuta syytä kuin masennus ja lihavuus.
Mutta nyt kun kuulin tästä ferritiiniasiasta, mittautin sen ja samalla myös d-vitamiinin jota ei ollut mitattu koskaan. Mulla oli ferritiini alhainen, folaatti alhainen ja d-vitamiini erittäin alhainen. Varmaan masennuslääkkeitä syömällä olisi noitakin aineita kroppaan tullut lisää?
Minä aina olen sanonut lääkärissä että syön huonosti (olen lihava mutta en saa tarvittavia vitamiineja ym. ruuasta koska syön vähän määrällisesti ja vääriä ruokia) Lääkäreillä ei ole tullut mieleen että ehkä tuolta läskiltä potilaalta puuttuu jotain tärkeitä vitamiineja.
Jo alakoulussa opetettiin että vitamiinit on tärkeitä ihmiskeholle, mutta jostain syystä lääkäreiden mielestä nykyään niillä ei ole mitään merkitystä, kilpirauhaslääkkeitä ja masennuslääkkeitä annetaan paljon helpommin kuin neuvoa että syö vitamiineja. Missä mahtaa olla se rahastus?
Luin jostain netistä parin vuoden takaisin artikkelin, jossa lääkäri totesi, että ylipainoisella suomalaisella naisella tuskin on koskaan raudanpuutetta.
Huh huh! Ihan kuin ylipaino tarkottaisi sitä, että se henkilö nimenomaan syö hyvin rautapitoisesti ja että hänellä ei olisi runsaita menkkoja tai synnytyksiä takana.
Kun minä kuulin tästä ferritiinistä ja aloin ajatella koko elämääni 43 vuoden ajalta, niin olisin yllättynyt jos minulla ei olisi raudanpuutetta.
Äitini oli aneeminen kun odotti minua, himoitsi maksamakkaraa ja määrättiin rautakuuri aika alkuraskaudesta, hänellä oli huono hb vielä kymmenen vuotta minun syntymäni jälkeenkin, jokaisen pikkusisaruksen aikana.
Minulla on kuukautiset alkaneet jo 11-vuotiaana, 20-vuotiaana sain esikoisen ja jälkivuoto kesti monta viikkoa ja sen jälkeen joka toinen viikko oli vuotoa, se loppui vasta kun aloin syödä e-pillereitä.
Mun kuukautiset ei ole erityisen runsaat mutta kierto on normaalia lyhyempi, eli aika monet kuukautiset ehtii tulla vuoden aikana.
Olen aina syönyt hyvin vähän kasviksia ja vihanneksia koska maha ei kestä, ei edes kypsänä. Mulla on ollut 30 vuotta IBS. Syön määrällisesti "oikeaa" ruokaa hyvin vähän, en syö edes joka päivä ruokaa ja kun syön on annos joskus jopa pienenpi kuin 9v lapsella. Eli en syö punaista lihaa niin paljon että saisin siitä rautaa kuin hyvin vähän. Jos suklaasta ja jugurtista saisi rautaa, mulla ei olisi mitään ongelmaa.
Kaksosraskaus 34-vuotiaana rasitti kroppaa todella paljon, samoin kiireellinen sektio oli iso leikkaus ja jälkivuotoa oli taas. Ja siitä en ole kymmenessä vuodessa palautunut entiselleni vieläkään. Ylipaino on suurinpiirtein sama kuin ennen kaksosraskautta.
Mulla on lapsena ja nuorenakin ollut aina huono kunto ja vastenmielisyys liikkumiseen, jalkapohjaan alkoi pistää ja samoin kylkeen, vaikka olin hoikka, pulskemmat lapset peittosi mut aina liikuntatunneilla.
Olen luultavasti saanut äidiltä suht huonot rautavarastot alunperin, ja koko elämäni lähinnä menettänyt sitäkin vähää, eniten kolmelle lapselle annettuani omastani, enkä ole juuri koskaan syönyt rautakuureja, jonkun parin viikon pätkän joskus ja monivitamiinia raskausaikana jos muistin ottaa.
Ehdotan että valtiovallan toimesta suklaaseen sekä jogurttiin lisätään rautaa. Sipseihin, kaljaan... myös. Kohenee kansanterveys.
Ei sitä lisärautaa kannata syödä tutkimatta. Verikokeista ne ferritiiniarvot selviää. Jos on huonot arvot, sitten vain lisärautakuuri ja sillä sipuli. Ja jos on hyvät arvot, sitten on mietittävä mistä ne oireet voivat johtua. Ei pitäisi olla niin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raudanpuute ei ole Suomesta hävinnyt mutta on lähinnä niiden naisten ongelma, joilla kuukautisten aiheuttamat raudan menetykset ovat suuria.
Sotavuosina ja niiden jälkeisenä aikana raudanpuutteen aiheuttamaa anemiaa tavattiin verraten usein nuorilla naisilla ja lapsilla. Tämän takia 1970-luvulla päätettiin Suomessa lisätä rautaa valkeisiin vehnäjauhoihin, joiden rautapitoisuus muuten oli vehnänjyvien kuorikerroksen poistamisen takia pieni. Tämän toimen vaikutuksia ei ole seurattu kovinkaan säännöllisesti.
Vuonna 1994 päätettiin lopettaa kaksikymmentä vuotta jatkunut vehnäjauhojen täydentäminen raudalla. Päätös johtui siitä, että joissakin tutkimuksissa oli todettu varastoraudan runsaan määrän olevan yhteydessä suurentuneeseen sydäntautiriskiin. Jauhoihin lisätty rauta lisäsi koko väestön raudan saantia ja eniten runsaasti energiaa käyttävillä miehillä, jotka sitä vähiten tarvitsivat.
Täydentäminen oli huonosti suunnattu, koska se kohdistui huonosti niihin, jotka rautaa eniten tarvitsivat. Joukossamme on myös henkilöitä, joilla on periytyvä taipumus raudan liialliseen kertymiseen elimistöön.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…
"Raudanpuuteanemia ei siten ole kokonaan hävinnyt Suomesta, tuskinpa edes mainittavasti vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että noin 10 %:lla nuorista naisista kuukautisten aiheuttama raudan menetys on niin runsasta, ettei sitä voi tavallista ruokaa nauttimalla täysin korvata. Naisten, joilla on hyvin runsaat kuukautiset, onkin syytä nauttia ruoan ohella ajoittain rautavalmisteita.
Raudanpuute on siis nykyisin erityisryhmän murhe eikä sitä enää pidetä koko väestön ravitsemusongelmana, joka vaatisi yleisiä ruoan käyttöä koskevia suosituksia"
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kaikista rasittavinta, että itselläni on noita oireita, ja joku muu (äitini) sitten kertoo minulle, että mulla on milloin mikäkin muodissa oleva diagnoosi, esim. kilpirauhasongelmaa, matala ferririini, autismia, jne. Ei ole, kaikki arvot loistavat.
Oletko muuten yrittänyt selvittää oireidesi syytä? Kyllä minun elämä helpottui hurjasti, kun syy löytyi ja sain oikeanmukaisen lääkityksen.
Olen yrittänyt, mutta se jää aina siihen että labrat on normaalit, kukaan ei sitten sen enempää tutki tai lähetä mihinkään. Tällä hetkellä kyllä osa väsymyksestä menee vauvavuoden piikkiin.
Vauvavuoden väsymyksestä suuri osa selittyy varmasti sillä ettei omassa kropassa ole tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita kun niitä on antanut lapselle raskausajan ja vielä mahdollisesti sen jälkeenkin imettämällä. Raskaus ja synnytys on raskaita kropalle jo ilman sitäkin että lapsi ottaa osansa. Ei se lapsen tekeminen oman kropan sisällä ole mikään pikku juttu. Vielä kun maksaruuatkin on kielletty a-vitamiinin pelossa...
Raskaudessa sikiö vie äidin varastoraudat.
Vierailija kirjoitti:
Minulta väheni makean himo raudan aloittamisen jälkeen. Syön myös veriohukaisia, naudan lihaa, tomaattimehua, hapankaalia, vihanneksia. Tuen ruokavalinnoilla veriarvojen parantumista.
Tämä juuri ihmetyttää näissä ferrivalittajissa: hyvin harva tekee kuin sinä, yrittää korjata ruokavaliotaan. Purkista tulee pelastus, parhaimmillaan ruiskusta. Kuinka pitkäaikainen tuollainen pelastus on? Eikö elimistölle kuuluisi antaa ruuassa niitä ainesosia mitä se tarvitsee? Eikä tuo ole rahasta kiinni, ostaa terveellistä ruokaa niiden jogurttien, suklaiden sipsien ja lonkeroiden sijaan, kilotkin pysyy kurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo harkinnut että ilmiannan koko ryhmän, pelottavan fanaattisen ylläpitäjä, joka jakaa jopa väärää tietoa. Ja toiset hullut pitää häntä jumalasta seuraavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta väheni makean himo raudan aloittamisen jälkeen. Syön myös veriohukaisia, naudan lihaa, tomaattimehua, hapankaalia, vihanneksia. Tuen ruokavalinnoilla veriarvojen parantumista.
Tämä juuri ihmetyttää näissä ferrivalittajissa: hyvin harva tekee kuin sinä, yrittää korjata ruokavaliotaan. Purkista tulee pelastus, parhaimmillaan ruiskusta. Kuinka pitkäaikainen tuollainen pelastus on? Eikö elimistölle kuuluisi antaa ruuassa niitä ainesosia mitä se tarvitsee? Eikä tuo ole rahasta kiinni, ostaa terveellistä ruokaa niiden jogurttien, suklaiden sipsien ja lonkeroiden sijaan, kilotkin pysyy kurissa.
Kun on anemia tai raudanpuute ilman anemiaa, ei niitä rautoja pysty nostamaan pelkällä ruokavaliolla siinä vaiheessa.
Silloin rauta tarvii ottaa purkista, kunnes rauta-arvot ovat normaalit.
Tietenkin siinä ohessa korjataan ruokavalio mahdollisimman rautapitoiseksi ja mietitään mitä raudanpuutteen alkusyylle on tehtävissä, esim. runsaat menkat.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa jäsenistä hyötyisi psykiatrin konsultaatiosta. Kaikki maailman kärsimys sekä oireet taivaan ja maan väliltä ovat matalan ferritiinin syytä. Eihän se nyt niin ole!
Näitä on palsta täynnä. Ei kelpaa mikään. Itse ei viitsitä syödä rautapitoisia ruokia rautatablettien lisäksi. Ylläpitokin vaan kannattaa perusteettomien tutkimusten tai valotusten laatimista.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo harkinnut että ilmiannan koko ryhmän, pelottavan fanaattisen ylläpitäjä, joka jakaa jopa väärää tietoa. Ja toiset hullut pitää häntä jumalasta seuraavana.
Maallikko saa jakaa pilvin pimein vääriä hoito-ohjeita. Siitä ei harmi vaan, pääse tiilenpäitä lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo harkinnut että ilmiannan koko ryhmän, pelottavan fanaattisen ylläpitäjä, joka jakaa jopa väärää tietoa. Ja toiset hullut pitää häntä jumalasta seuraavana.
Ja itse sensuroi mitä saa kysyä ja julkaista. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo harkinnut että ilmiannan koko ryhmän, pelottavan fanaattisen ylläpitäjä, joka jakaa jopa väärää tietoa. Ja toiset hullut pitää häntä jumalasta seuraavana.
Maallikko saa jakaa pilvin pimein vääriä hoito-ohjeita. Siitä ei harmi vaan, pääse tiilenpäitä lukemaan.
Lähinnä sitä ryhmän sulkemista/poistamista voisi ihan vakavasti harkita. Pelottavasti jakaa väärää tietoa ja toiset hullut uskoo. Kai tuo nyt jollain tasolla on naamakirjan sääntöjenkin vastaista.
Kun minä kuulin tästä ferritiinistä ja aloin ajatella koko elämääni 43 vuoden ajalta, niin olisin yllättynyt jos minulla ei olisi raudanpuutetta.
Äitini oli aneeminen kun odotti minua, himoitsi maksamakkaraa ja määrättiin rautakuuri aika alkuraskaudesta, hänellä oli huono hb vielä kymmenen vuotta minun syntymäni jälkeenkin, jokaisen pikkusisaruksen aikana.
Minulla on kuukautiset alkaneet jo 11-vuotiaana, 20-vuotiaana sain esikoisen ja jälkivuoto kesti monta viikkoa ja sen jälkeen joka toinen viikko oli vuotoa, se loppui vasta kun aloin syödä e-pillereitä.
Mun kuukautiset ei ole erityisen runsaat mutta kierto on normaalia lyhyempi, eli aika monet kuukautiset ehtii tulla vuoden aikana.
Olen aina syönyt hyvin vähän kasviksia ja vihanneksia koska maha ei kestä, ei edes kypsänä. Mulla on ollut 30 vuotta IBS. Syön määrällisesti "oikeaa" ruokaa hyvin vähän, en syö edes joka päivä ruokaa ja kun syön on annos joskus jopa pienenpi kuin 9v lapsella. Eli en syö punaista lihaa niin paljon että saisin siitä rautaa kuin hyvin vähän. Jos suklaasta ja jugurtista saisi rautaa, mulla ei olisi mitään ongelmaa.
Kaksosraskaus 34-vuotiaana rasitti kroppaa todella paljon, samoin kiireellinen sektio oli iso leikkaus ja jälkivuotoa oli taas. Ja siitä en ole kymmenessä vuodessa palautunut entiselleni vieläkään. Ylipaino on suurinpiirtein sama kuin ennen kaksosraskautta.
Mulla on lapsena ja nuorenakin ollut aina huono kunto ja vastenmielisyys liikkumiseen, jalkapohjaan alkoi pistää ja samoin kylkeen, vaikka olin hoikka, pulskemmat lapset peittosi mut aina liikuntatunneilla.
Olen luultavasti saanut äidiltä suht huonot rautavarastot alunperin, ja koko elämäni lähinnä menettänyt sitäkin vähää, eniten kolmelle lapselle annettuani omastani, enkä ole juuri koskaan syönyt rautakuureja, jonkun parin viikon pätkän joskus ja monivitamiinia raskausaikana jos muistin ottaa.