Jos eroaisit nyt, paljonko nettovarallisuutesi velkojen jälkeen olis kun omaisuus pistetty puoliksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Keskipalkka oli vuonna 2016 3368 eur / kk. Siitä jää verojen ja pakollisten maksujen jälkeen käteen noin 2400 eur / kk. Otetaan sitten tällainen viisikymppinen pariskunta, joista kumpikin on mennyt töihin 25-vuotiaana. Oletetaan, että kumpikin on maksanut omistusasuntoa tai laittanut muuten säästöön 1000 eur / kk. Muuhun elämiseen on jäänyt yhteensä 2800 eur / kk, jolla kaksi henkeä elää jo ihan mukavasti.

25 vuoden aikana on kertynyt yhteensä 600 000 euroa. Toki tilanne on se, että keskipalkka ei 25 vuotta sitten ollut yhtä suuri. Mutta jos oletamme, että pariskunta on koko ajan laittanut tuloistaan yhtä suuren osan asuntoon ja että asuntojen hinnat ovat nousseet suunnilleen saman verran kuin palkat, on keskituloinen pariskunta pystynyt helposti hankkimaan puolen miljoonan euron asunnon 25 vuodessa ihan työansioillaan.

Normaali sti tuloista laitetaan n. kolmannes asuntoon. Varsinkin jos on lapsia, kuten monilla on. 25 vuodessa on jo erottu hyvin todennäköisesti, kuten tiedämme erotilastoista. Katso ylläoleva tosielämän esimerkki äläkä esitä tällaista teoreettista ideaalitapausta.

Suurin osa ei ole eronnut. Hyvin moni on saanut vanhemmilta tukea asunnon ostoon. Näistä ei yleensä hirveästi puhuta, mutta aika isoista tulonsiirroista on puhuttu suurilta ikäluokilta nuoremmille.

Ja minä olen se, joka aloitin, ja minun esimerkkini on ihan tosielämästä. Mukana on pitkähkö työura, ja myös vanhempien tukea. Ihan normaalia keskiluokassa.

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Ensin oli 60.000€:n kerrostalokolmio kehyskunnasta. Sitten oli 180.000€:n rivari Helsingistä. Lopulta kerrostalokolmio Helsingin keskustasta 260.000€:lla. Nyt naapurit näyttävät myyvän samanlaisia noin 420.000€:lla. Hinnat ovat nousseet ja onhan tässä asuntolainaakin maksettu niska limassa 22 vuotta. Vuoden päästä loppuu.

Sivussa on ehtinyt sijoittaakin, kun on nuukasti elänyt.

Eli sinullakin perustuu suuri osa vain onnekkaaseen asuntokauppaan.

Miten niin onnekkaaseen? Ellet tarkoita, että pääkaupunkiseudulla asp-lainalla asunnon ostaminen, 40% nettotuloista asumiseen pistäminen ja kalliimpaan pyrkiminen on onnekkuutta. Toki olin onnekas, että työllistyin ja ehdin ostaa ensiasuntoni ennen talouden normalisoitumista 90-luvun laman jälkeen ennen 2000-luvun pörssikuplaa.

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Ensin oli 60.000€:n kerrostalokolmio kehyskunnasta. Sitten oli 180.000€:n rivari Helsingistä. Lopulta kerrostalokolmio Helsingin keskustasta 260.000€:lla. Nyt naapurit näyttävät myyvän samanlaisia noin 420.000€:lla. Hinnat ovat nousseet ja onhan tässä asuntolainaakin maksettu niska limassa 22 vuotta. Vuoden päästä loppuu.

Sivussa on ehtinyt sijoittaakin, kun on nuukasti elänyt.

Eli sinullakin perustuu suuri osa vain onnekkaaseen asuntokauppaan.

Miten niin onnekkaaseen? Ellet tarkoita, että pääkaupunkiseudulla asp-lainalla asunnon ostaminen, 40% nettotuloista asumiseen pistäminen ja kalliimpaan pyrkiminen on onnekkuutta. Toki olin onnekas, että työllistyin ja ehdin ostaa ensiasuntoni ennen talouden normalisoitumista 90-luvun laman jälkeen ennen 2000-luvun pörssikuplaa.

Kyllä tuo 160 000€ arvon nousu kuulostaa mielestäni onnekkaalta.

Meillä ei muuten pantaisi omaisuutta puoliksi, olen asian hoitanut aikanaan kuntoon.

Akka saisi sen mukaansa mitä toi tullessaankin - eli ei mitään, muu kaikki kuuluu minulle, mutta olen ne myös itse ansainnutkin ja siinä sivussa vielä sponssannut muijaa.

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Jos asunnon arvo on noussut? Oman asuntoni arvon kaksinkertaistunut. Nyt sen arvo o 450 000 euroa, ja on velaton. 

Eli olet tuurilla ostanut joskus 90-luvun alun lamassa halvalla asunnon ja se on hirveällä mäihällä kaksinkertaistunut. Eipä tule onnistumaan enää lähes keltään moinen.

Jos asuntojen hinnat nousevat maltillista 3,5%:n vuosivauhtia, niiden hinta kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Kyllä se on edelleenkin pääkaupunkiseudulla hyvinkin mahdollista.

https://findikaattori.fi/fi/92

Joo aika kovia olettamuksia heität. Yhtä hyvin voidaan jossitella, että jos ne nousevat 100%. Kun katsoo noita trendejä tuosta linkistäsi, niin aika epävarmalta kehitys näyttää.

Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa palkkojen kanssa jos asiaa katsotaan vielä pidemmällä aikajaksolla. Vaikkei menneisyy ole tae tulevasta, uskon saman jatkuvan tulevaisuudessakin.

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Jos asunnon arvo on noussut? Oman asuntoni arvon kaksinkertaistunut. Nyt sen arvo o 450 000 euroa, ja on velaton. 

Eli olet tuurilla ostanut joskus 90-luvun alun lamassa halvalla asunnon ja se on hirveällä mäihällä kaksinkertaistunut. Eipä tule onnistumaan enää lähes keltään moinen.

Jos asuntojen hinnat nousevat maltillista 3,5%:n vuosivauhtia, niiden hinta kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Kyllä se on edelleenkin pääkaupunkiseudulla hyvinkin mahdollista.

https://findikaattori.fi/fi/92

Joo aika kovia olettamuksia heität. Yhtä hyvin voidaan jossitella, että jos ne nousevat 100%. Kun katsoo noita trendejä tuosta linkistäsi, niin aika epävarmalta kehitys näyttää.

Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa palkkojen kanssa jos asiaa katsotaan vielä pidemmällä aikajaksolla. Vaikkei menneisyy ole tae tulevasta, uskon saman jatkuvan tulevaisuudessakin.

Jos katsoo tuosta linkistä, niin PK-seudulla vuosina 1993-2007 asuntojen hinnat on nousseet kovalla vauhdilla. Sitten taas 2007-2017 hintojen kehitys on ollut vain lievää. Muualla maassa ei ole enää edes noussut, vaan jopa laskenut. Eli ihan arpapeliä, milloin ja mistä on sattunut asuntonsa hankkimaan.

Asunnon arvo on vähän kimurantimpi juttu. Me ostimme omakotitalon pääkaupunkiseudulta 350 000 eurolla. Talo oli 20 vuotta vanha ja rempattu. Nyt olemme asuneet tässä 10 vuotta ja remonttilista on kasvanut melkoisesti:

- katto pitäisi vaihtaa

- vesiputket pitäisi vaihtaa ja samalla tehdä keittiö-ja kylpyhuoneremontti sekä vaihtaa kodinkoneet uusiin/ehjiin.

-parketti on kulunut ja huonokuntoinen ja pitäisi vaihtaa

- lämmitys pitäisi uusia

- pintaremonttia tarvitaan kaikkialla sisällä

- piha pitäisi hoitaa kuntoon mm. uusi asfaltti, uudet kivetykset, uusi nurmikko ja muutama lahoo puu pitäisi kaataa

- takka pitäisi uusia

- sauna pitäisi rempata, kiuas vaihtaa (on jo rikki), uudet lauteet, seinät, katto kaakelit.

Mitähän noiden remonttien yhteenlaskettu hinta oikein olisi? Varaa niihin ei ole, joten jos nyt eroaisimme, niin pitäisi laittaa tällaisenaan myyntiin. Ihme olisi, jos saisimme edes 300 000 euroa. Ja vielä olemme velkaakin tästä, joten kovin kummoisia summia ei käteen jäisi, ehkä juuri ja juuri 100 000 euroa kummallekin.

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Ensin oli 60.000€:n kerrostalokolmio kehyskunnasta. Sitten oli 180.000€:n rivari Helsingistä. Lopulta kerrostalokolmio Helsingin keskustasta 260.000€:lla. Nyt naapurit näyttävät myyvän samanlaisia noin 420.000€:lla. Hinnat ovat nousseet ja onhan tässä asuntolainaakin maksettu niska limassa 22 vuotta. Vuoden päästä loppuu.

Sivussa on ehtinyt sijoittaakin, kun on nuukasti elänyt.

Eli sinullakin perustuu suuri osa vain onnekkaaseen asuntokauppaan.

Miten niin onnekkaaseen? Ellet tarkoita, että pääkaupunkiseudulla asp-lainalla asunnon ostaminen, 40% nettotuloista asumiseen pistäminen ja kalliimpaan pyrkiminen on onnekkuutta. Toki olin onnekas, että työllistyin ja ehdin ostaa ensiasuntoni ennen talouden normalisoitumista 90-luvun laman jälkeen ennen 2000-luvun pörssikuplaa.

Kyllä tuo 160 000€ arvon nousu kuulostaa mielestäni onnekkaalta.

Vuodesta 2006 vuoteen 2018 nousu on siis ollut 60%, eli 4% vuodessa. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että taloyhtiö on uusinut kaikki vessat, kylppärit ja saunat, mikä on nostanut asuntojen arvoa. Mekin maksettiin siitä 23.000€. Ilman sitä nousu olisi ollut tuo mainitsemani 3,5%. 

Yksiöidemme hinnat ovat nousseet vielä enemmän, joten en puhuisi onnesta vaan sijainnista, alhaisista koroista ja laina-aikojen venymisestä. Onnea olisi ollut saada lottovoitto vuonna 1992 ja ostaa koko rahalla yksiöitä laman pohjalla.

Noin 300 000 euroa. N34

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Jos asunnon arvo on noussut? Oman asuntoni arvon kaksinkertaistunut. Nyt sen arvo o 450 000 euroa, ja on velaton. 

Eli olet tuurilla ostanut joskus 90-luvun alun lamassa halvalla asunnon ja se on hirveällä mäihällä kaksinkertaistunut. Eipä tule onnistumaan enää lähes keltään moinen.

Jos asuntojen hinnat nousevat maltillista 3,5%:n vuosivauhtia, niiden hinta kaksinkertaistuu 20 vuodessa. Kyllä se on edelleenkin pääkaupunkiseudulla hyvinkin mahdollista.

https://findikaattori.fi/fi/92

Joo aika kovia olettamuksia heität. Yhtä hyvin voidaan jossitella, että jos ne nousevat 100%. Kun katsoo noita trendejä tuosta linkistäsi, niin aika epävarmalta kehitys näyttää.

Yleisesti ottaen asuntojen hinnat ovat nousseet samassa suhteessa palkkojen kanssa jos asiaa katsotaan vielä pidemmällä aikajaksolla. Vaikkei menneisyy ole tae tulevasta, uskon saman jatkuvan tulevaisuudessakin.

Jos katsoo tuosta linkistä, niin PK-seudulla vuosina 1993-2007 asuntojen hinnat on nousseet kovalla vauhdilla. Sitten taas 2007-2017 hintojen kehitys on ollut vain lievää. Muualla maassa ei ole enää edes noussut, vaan jopa laskenut. Eli ihan arpapeliä, milloin ja mistä on sattunut asuntonsa hankkimaan.

Talouskehitys on aina jonkinlaista arpapeliä. Historia kuitenkin kertoo, että nousu- ja laskukaudet vaihtelevat noin vuosikymmenen sykleissä. Tosin ensiasunnon ostamista lukuun ottamatta asialla ei kovin suurta väliä, koska kysehän on lähinnä myynti- ja ostohinnan erotuksesta. Paras aika on tietysti vaihtaa lama-aikaan, kun hintaero on pieni ja korot alhaalla.

Sen sijaan asunnon sijainti on harvemmin mitään onnenkauppaa yksittäisiä pikkukuntia lukuun ottamatta. Eiköhän enemmistölle ole selvää, että kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousevat ja muuttotappioalueilla laskevat.

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Ensin oli 60.000€:n kerrostalokolmio kehyskunnasta. Sitten oli 180.000€:n rivari Helsingistä. Lopulta kerrostalokolmio Helsingin keskustasta 260.000€:lla. Nyt naapurit näyttävät myyvän samanlaisia noin 420.000€:lla. Hinnat ovat nousseet ja onhan tässä asuntolainaakin maksettu niska limassa 22 vuotta. Vuoden päästä loppuu.

Sivussa on ehtinyt sijoittaakin, kun on nuukasti elänyt.

Eli sinullakin perustuu suuri osa vain onnekkaaseen asuntokauppaan.

Miten niin onnekkaaseen? Ellet tarkoita, että pääkaupunkiseudulla asp-lainalla asunnon ostaminen, 40% nettotuloista asumiseen pistäminen ja kalliimpaan pyrkiminen on onnekkuutta. Toki olin onnekas, että työllistyin ja ehdin ostaa ensiasuntoni ennen talouden normalisoitumista 90-luvun laman jälkeen ennen 2000-luvun pörssikuplaa.

Kyllä tuo 160 000€ arvon nousu kuulostaa mielestäni onnekkaalta.

Vuodesta 2006 vuoteen 2018 nousu on siis ollut 60%, eli 4% vuodessa. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että taloyhtiö on uusinut kaikki vessat, kylppärit ja saunat, mikä on nostanut asuntojen arvoa. Mekin maksettiin siitä 23.000€. Ilman sitä nousu olisi ollut tuo mainitsemani 3,5%. 

Yksiöidemme hinnat ovat nousseet vielä enemmän, joten en puhuisi onnesta vaan sijainnista, alhaisista koroista ja laina-aikojen venymisestä. Onnea olisi ollut saada lottovoitto vuonna 1992 ja ostaa koko rahalla yksiöitä laman pohjalla.

Laskin, että oma rivarikämppäni muualla Helsingissä on noussut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin alle 2% vuodessa. Eli todellakin sijainnista kyse. Pitää olla keskustan tuntumassa. Puhumattakaan muualla maassa. Hinnat ovat vain laskeneet muualla. Jälleen tullaan siihen, että harvalla keskituloisella on mitään satojen tuhansien velattomia asuntoja, jos ei henkilö ole jo lähes 6-kymppinen tai muutoin ollut onnekas.

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla perusjampalla vaikka 300 000 e omaisuutta? Mistä se siis koostuu? Jos on vaikka 200 000 talo, joka erossa puoliksi ja lainaakin on vielä, niin onko ihmisillä siis satojatuhansia ihan säästöjä ja sijoituksia tms.?

No esim siten, että on velaton talo, noin neljä sataa tuhatta, kesämökki, peritty, ja vaikka sijoituksia sata tuhatta. Perusjamppa elää perheessä, missä on kaksi palkansaajaa, ja usein myös on saatu apua isovanhemmilta asunnon ostoon tms.

Velaton 400 000 talo?? No miten keskipalkkaisella voi olla velaton 400 000 talo? Itse olen keskipalkkainen ollut jo 20 vuotta, mutta ei minulla olevelaton edes 250 000 asunto. Ja mistä ne 100 000 sijoitukset on tulleet siihen lisäksi? Ei nyt ihan täsmää mikään, jos ei ole ilmaiseksi saatu toisilta, ja paljon.

Ensin oli 60.000€:n kerrostalokolmio kehyskunnasta. Sitten oli 180.000€:n rivari Helsingistä. Lopulta kerrostalokolmio Helsingin keskustasta 260.000€:lla. Nyt naapurit näyttävät myyvän samanlaisia noin 420.000€:lla. Hinnat ovat nousseet ja onhan tässä asuntolainaakin maksettu niska limassa 22 vuotta. Vuoden päästä loppuu.

Sivussa on ehtinyt sijoittaakin, kun on nuukasti elänyt.

Eli sinullakin perustuu suuri osa vain onnekkaaseen asuntokauppaan.

Miten niin onnekkaaseen? Ellet tarkoita, että pääkaupunkiseudulla asp-lainalla asunnon ostaminen, 40% nettotuloista asumiseen pistäminen ja kalliimpaan pyrkiminen on onnekkuutta. Toki olin onnekas, että työllistyin ja ehdin ostaa ensiasuntoni ennen talouden normalisoitumista 90-luvun laman jälkeen ennen 2000-luvun pörssikuplaa.

Kyllä tuo 160 000€ arvon nousu kuulostaa mielestäni onnekkaalta.

Vuodesta 2006 vuoteen 2018 nousu on siis ollut 60%, eli 4% vuodessa. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että taloyhtiö on uusinut kaikki vessat, kylppärit ja saunat, mikä on nostanut asuntojen arvoa. Mekin maksettiin siitä 23.000€. Ilman sitä nousu olisi ollut tuo mainitsemani 3,5%. 

Yksiöidemme hinnat ovat nousseet vielä enemmän, joten en puhuisi onnesta vaan sijainnista, alhaisista koroista ja laina-aikojen venymisestä. Onnea olisi ollut saada lottovoitto vuonna 1992 ja ostaa koko rahalla yksiöitä laman pohjalla.

Laskin, että oma rivarikämppäni muualla Helsingissä on noussut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin alle 2% vuodessa. Eli todellakin sijainnista kyse. Pitää olla keskustan tuntumassa. Puhumattakaan muualla maassa. Hinnat ovat vain laskeneet muualla. Jälleen tullaan siihen, että harvalla keskituloisella on mitään satojen tuhansien velattomia asuntoja, jos ei henkilö ole jo lähes 6-kymppinen tai muutoin ollut onnekas.

Ei olekaan, eikä etenkään nuorena. Sillähän tuo 400.000€ koskettaa vain 10% väestöstä ja vain 1% alle 24-vuotiaita suomalaisia. 

Olen onnekas, kun äitini muutti pääkaupunkiseudulle ollessani lapsi Muuten voisin kirota arvonsa menettäneessä omakotilalossani jossain syrjäseudulla ja ihmetellä, miksi minulla on ollut niin paska tuuri. Tosin silloin olisin varmaan sijoittanut asuntojen sijaan indeksirahastoihin asuntojen sijaan. Rahaahan sijoituksiin olisi ollut enemmän.

Miinusmerkkinen olisi. Molemmilla velkaa. Taloja on vain yksi mutta velkaa kahden edestä.

Vierailija kirjoitti:

Asunnon arvo on vähän kimurantimpi juttu. Me ostimme omakotitalon pääkaupunkiseudulta 350 000 eurolla. Talo oli 20 vuotta vanha ja rempattu. Nyt olemme asuneet tässä 10 vuotta ja remonttilista on kasvanut melkoisesti:

- katto pitäisi vaihtaa

- vesiputket pitäisi vaihtaa ja samalla tehdä keittiö-ja kylpyhuoneremontti sekä vaihtaa kodinkoneet uusiin/ehjiin.

-parketti on kulunut ja huonokuntoinen ja pitäisi vaihtaa

- lämmitys pitäisi uusia

- pintaremonttia tarvitaan kaikkialla sisällä

- piha pitäisi hoitaa kuntoon mm. uusi asfaltti, uudet kivetykset, uusi nurmikko ja muutama lahoo puu pitäisi kaataa

- takka pitäisi uusia

- sauna pitäisi rempata, kiuas vaihtaa (on jo rikki), uudet lauteet, seinät, katto kaakelit.

Mitähän noiden remonttien yhteenlaskettu hinta oikein olisi? Varaa niihin ei ole, joten jos nyt eroaisimme, niin pitäisi laittaa tällaisenaan myyntiin. Ihme olisi, jos saisimme edes 300 000 euroa. Ja vielä olemme velkaakin tästä, joten kovin kummoisia summia ei käteen jäisi, ehkä juuri ja juuri 100 000 euroa kummallekin.

Miten voi noin huonoon kuntoon kaikki mennä kymmenessä vuodessa?

Meillä ei ole velkoja ja omaisuuskin tod pieni, että noin 20000 €.

Varat yhteensä 1156000€, velkaa on 330000€ joten tuosta kun laittaa puoliksi jää kummallekin varoja 578000€ ja velkaa 165000€, nettona 413000€. Kohta 19 vuotta ollaan oltu naimisissa.

Erosin jo. Nyt bruttovarallisuus 0,7 ME, velat 0.2 ME ja siten nettovarallisuus 0.5 ME.

Taitaisi olla joku 220 000 e. 

(Talo + mökki + autot + asuntovaunu - velat) : 2 = n. 200 000€

Mutta miksi ihmeessä edes laskeskelen tätä?

t. N49/26 vuotta naimisissa 

Vierailija kirjoitti:

Erosin jo. Nyt bruttovarallisuus 0,7 ME, velat 0.2 ME ja siten nettovarallisuus 0.5 ME.

Mee nyt tekemään jotain hauskaa niillä nettovaroillas äläkä täällä roiku.