Meidän 9 lk poika ei varmaan pääse mihinkään opiskelemaan

Tsemppaa lastasi murehtimisen sijaan. Polkuja eteen päin kyllä löytyy ihan varmasti!

Ei koulunkäynti AINA ole tae sille, että menestyy elämässään. Jos lapsesi ei pääse opiskelemaan nyt minnekään ja joku tietty ala kiinnostaa, niin yksi mahdollisuus on oppisopimuskoulutus. On paljon töitä, joihin tarvitaan koulutusta, jota ei kuitenkaan ole saatavilla, esim. mieleen tulee vaikka peltisepän työt ja onhan niitä vaikka mitä. Jos lapsesi on motivoitunut niin hän voi saada hyvän harjoittelupaikan ja voi siitä edetä ja päästä leivänsyrjään kiinni paljon nopeammin kuin lukion kautta akateemista uraa havittelevat. Ja voihan olla, että lapsesi tajuaa jossain vaiheessa itse, että hei, mullahan on lukupäätä. Kyse on yleensä motivaatiosta ja ITSELUOTTAMUKSESTA.

Vierailija kirjoitti:

Minusta otsikko oli realistinen, jos keskiarvo pitäisi olla 7.5 ja se on 5.9, niin eihän sitä varmaan pääse opiskelemaan. Näin se vain joidenkin kohdalla menee. ap

Ei opiskeluun pidä suhtautua, että se vain etenee vääjäämättä johonkin, vaan nähdä se asiana, jonka kulkuun voi itsekin yrittää vaikuttaa. Joskus on otettava muutama askel taaksepäin, että voi taas edetä. Esimerkiksi käymällä kahteen kertaan 9 luokka. Ja/ tai sitten edetä 10 luokalle. Hyvä paikka saattaa olla myös kansanopisto, jossa yrittää korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja

.. Jos on olemassa päämäärä, niin sitä kohti on helpompi edetä, jos jakaa mielekkään välitavoitteisiin. -Ja, jos matkaan lähtee avoimesti, mutta päättäväisesti, eikä ajattelemalla ja toistelemalla, ettei mikään reitti tai valittu suunta vie mihinkään, joten miksi ottaa askeltakaan.

Tottakai siellä on ehkä vähän helpompia, koska kerrataan ns"vanhaa" eikä opiskella mitään uutta ja vaikeaa. Ja kyllä luulisin että kymppiluokkamahdollisuus on miltei kaikkialla. Tiedän myös itse pari kymppiluokan käynyttä noussiden arvosanojen kera.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kaksi huonoa. Toisella ainakin oli laaja-alainen opoimishäiriö. Molemmilla huonot keskiarvot.

Toinen sai paikan heti kesällä, mutta jotenkin myöhässä, autonkorjaajaksi opiskelemaan ja se diagnosoitu oli jossain miettimispaikassa syksyllä pari kuukautta ja aloitti sitten lähihoitajaopinnot

Luulen, että kunta työntää kaikki jonnekin, sillä muuten ne tulevat erittäin kalliiksi. (tekevät pahojaan, syrjäyttävät tukiasiakkaiksi jne ) kaikille etsitään jotain!

Toivottavasti pärjää lähihoitajana! Oppii insuliinipistot yms.

Mullakin on tuttavapiirissä yksi kymppiluokan käynyt. Vielä kymppiluokan jälkeenkään ei päässyt ensisijaisesti toivomaansa amiskohteeseen, mutta pääsi kakkosvaihtoehtoonsa. Valmistui sieltä ja tekee oman alansa hommia käsittääkseni vakituisessa työsuhteessa. En ole kuullut, että olisi yrittänytkään hakeutua alkuperäiselle ykköstoivealalleen enää.

Myös lukion käyneissä kavereissani on sellaisia, jotka eivät päässeet alkuperäiseen ykköstoivekoulutukseensa, mutta ihastuivat kakkostoiveeseensa siinä määrin, että eivät ole välttämättä koskaan hakeneet muualle opiskelemaan. Ei siis kannata heittää kirvestä kaivoon, jos ykköstoiveala tuntuu hakukohteena epärealistiselta. Hyvän elämän voi saada silti.

Kympit saa nyt kyllä unohtaa.