Kun dumppaat käytetyt lastenvaatteet sille pienituloiselle yh-ystävällesi, ota ystävällisesti huomioon nämö asiat, kiitos.
1. Jos ihminen on pienituloinen, hän asuu pienessä kodissa ja hänellä on vähän säilytystilaa. ÄLÄ siis raahaa ikea-kassillisia vaatteita, jotka sopivat parin vuoden kuluttua tai tytön röyhelömekkoja pojalle. "sähän voit sit vaik myydä nää". Toki, jos olette erikseen sopineet näin, mutta älä ilmaannu toisen kotiin kassit täynnä.
2. ASun Helsingissä ja kaupunki on täynnä erittäin hyviä ja edullisia lastenvaatekirppareita. Samoin toimivat hyvät FB-kierrätysryhmät. En tarvitse kuluneita, ominaisuudet menettäneitä liian suuria vaatteita tosi pieneen kotiimme vaan joudun viemään ne pois.
3. Mieti, kuinka autoton yh saa vietyä sinun (ja kaikkien muiden hyväntahtoisten hölmöjen) ikeakassit kierrätykseen tai yhtään minnekään. Minulla on aina toisessa kädessä vauva/taapero. Pelkkä sen säkin saaminen ulos asunnostani katutasoon on vaivalloista. En heitä käyttökelpoista tavaraa roskiin vaan vien sen kierrätykseen tai risan tekstiilikierrätykseen, koska en omalta osaltani lisää jätevuoria yhtään enempää kuin on pakko. Kova roudaus tässä on, vaikka olen kaikille sanonut etukäteen, että kiitos, mutta en tarvitse mitään ja meillä ei ole säilytysilaa yhtään liiikaa, en voi enkä halua varastoida vaattieta, jotka ehkä kahdne vuoden kuluttua ovat talvella oikeankokoisia tai sitten eivät.
ÄLÄ SIIS käytä ystävääsi roskiksena. Vie omat vaatteet itse kierrätykseen, esim Fida tms.
KYSY etukäteen, onko tarvetta. Moni on iloinen, moni ei.
MIETI, onko teillä lainkaan sama maku. Vauvan ja taaperon vaatteet liikkuvat kirpparilla HElsignissä euron ja parin hintaan, joten jokainen voi itse etsiä oman tyylisensä, oman värisensä. Oma jaksamiseni saa voimaa kotimme kauneudesta, jonka pidän yllä pelkillä kirpparilöydöillä tai valmiiksi omistamillani asioilla. Joku toinen voi olla huolettomampi, itse kestän surut ja murheet, kun silmieni edessä on yhteensopivat värit, kuosit, ilon aiheet. Myös lapsella tietyt lempivärit, joita pyrin suosimaan.
JOKU pitää yllätyskasseista, mutta olennaista on, että KYSYT etukäteen.
Fyysiset voimani ovat aika nollassa. Tällä hetkellä nurkissa kolme ikeakassia ja kaksi pullollaan olevaa muovipussia vanhoja, kuluneita, mielestäni rumia ja ennen kaikkea AIVAN LIIAN SUURIA vaatteita. Itketää. Olin siivonnut ja järjestönyt pienen kotimme. Menee monta ratikkamatkaa noiden roudaamiseen, en saa menemään kerralla, tuskin kahdellakaan. Kassit tulivat ihmisiltä, joille olen selkeästi ääneen sanonut kaksi kertaa, että meillä on kaikki tarvittava ja sälilytystila aivan täynnä. Ovat nähneet kaappini, pieni koti, jossa vallitsee jörjestys, ei turhaa tilaa.
Tää ilmiö on todella usein toistunut enkä ole ainoa, jolla samaa vaivaa.
On ystävällistä, että ajattelet ystävääsi, mutta pitää muistaa, että turha tavara ei auta ketään. Kuusivuotiaan tytön kuluneet, osin jopa reikäiset vaatteet eivät auta poikavauvan ja kaksivuotiaan pojan perhettä ollenkaan. Älytöntä. Ihan vaikka olisin halukas myymään kirpparilla, kova olisi vaiva roudata paikalle tai kuvata nuo mihinkään. En koskaan alkaisi kaupitella nuhjaisia vaatteita, se ei maksa vaivaa. Enkä ole pyytänyt toisten jämiä myytäväksi. Olen tosi kiinni lasten kanssa, ei ole aikaakaan.
Joten aina kun haluat auttaa, tarkasta, että apusi on hyödyllistä.
Ps. En lue vastauksia, koska luulen, että täällä saa aina haukut niskaansa, ihan sama mistä aikoo keskustella. Ei energiaa siihenkään juuri nyt.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, ehdinpä nähdä pahantahtoisten haaskalintujen ilmaantumisen. Pahoittelen oahaa mieltäsi. Lääkitys kannattaa joitaa kohdilleen,
Mene töihin. Äitiyslomalla? Mene sinä kouluun.
Älä ota vastaan? Ystäväni oli iloisesti käynyt jättämässä oveni eteen, kun olin ulkona. "kun oltiin in the neighbourhood". Usein käy myös niin, että saanhan hei tuoda kun nää nyt mulla tässä on, kato tässä on tätä ja tätä, aina niissä joku yksi ja kaksi on hyödyllinen. Pohjalla näitä reikäisiä prinsessa-asuja poikaperheeseen.
Ja en ota aina vastaab. Ja siitäkös loukkaannutaan. Siksi tää kirjoitus, että voisitte miettiä ihan valmiiksi itse, haluavatko kaikki teidän kuluneita riepuja.
Hei, ihan oikeesti, jos joku sulle raahaa reikäisiä, väärän kokoisia lumppuja ja vielä prinsessamekkoja pojalle, niin ei hän ajattele sua tai sun parastas, vaan vain sitä että saa dumpattua vaateroskan jonkun muun vaivoiksi. Eli silloin on yks ja sama, loukkaantuuko hän vai ei. Jämerästi vaan. Ja jos on jättänyt kassin sun oven taakse, niin sitten soitat ja kysyt milloin tulee hakemaan kassinsa ja vaattensa pois. Sanot suoraan että sun on hankala kierrättää taaperon kanssa niitä eteenpäin ja että kaappitilaa säilytykseen ei ole. Et tarvitse, etkä halua niitä. Kukaan tervejärkinen ei ala vänkään vastaan, vaan hakee rytkynsä häpeissään pois. Kun on yksin lapsen kanssa ja muutenkin tiukilla, niin täytyy olla terveesti itsekäs ja pitää rajoistaan kiinni. Sulla ei ole varaa asettua toisten kynnysmatoksi. Tsemppiä!
Näin. Laita aloittaja kierrätykseen tuo uhriutumisasenne, sinun ei tarvitse itku silmässä raahata raskaita kasseja ratikkaan taapero kainalossa, vaan voit sanoa noille jätteitään nurkkiisi dumppaaville törpöille (vaikka ihan kauniistikin), ettet ota vastaan yhtään mitään. Ja jos joku silti ne väkisin jättää ovesi eteen niin kärsit hiukan maailmantuskaa ja viet lumput roskikseen. Taaperolle muuten kannattaa hankkia rattaat.
Joku sanoikin jo, että taloyhtiön roskikseen vaan. Ainakin Tampereella sekajäte poltetaan voimalaitoksessa sähköksi ja lämmöksi, mikä on tarpeeksi ympäristöystävällinen tapa päästä eroon jätteestä. Energiaa ei tarpeeksi saada auringosta, tuulesta ja vedestä, joten polttoainetta tarvitaan ja sekajäte täyttää tehtävän.
Niin tuttua. En ole köyhä yh, mutta lapsen saannin jälkeen olen ollut dumpperina kaikille. Mulle on tuotu lelut, vaatteet, rattaat, kolme pyörää, pulkat jne. Yhteistä näille kaikille on, että osa rikki, osasta hävinnyt ominaisuudet ja osa väärälle sukupuolelle tarkoitettua ja ei, en elä niin sukupuolineutraalisti, että pukisin poikaani my little pony vaatteisiin. Mulla on auto, mutta roudaaminen kierrätykseen jatkuvalla syötöllä ottaa päähän. Tsemit aloittajalle, tiedän tunteen. Mä olen kieltänyt tuomasta, silti oven takana saattaa odottaa parhaat päivänsä nähnyt turvaistuin, jossa on viimeinen käyttöpäivä mennyt jo 5 vuotta sitten.
Laita kaverille viesti, jossa käsket hakea Ikea-kassit pois.
Itse olen alkanut suosia suoraa puhetta ja tarvittaessa jopa v*ttumaisuutta. Suosittelen kaikille, v*ttumaisuus vapauttaa.
Ihmeellistä, kun olet saanut ilkeitä vastauksia niin paljon.
Varsinkin jonkun maalaismummon voi olla vaikea(mahdoton) asettua autottoman, yksiössä asuvan kaupunkilais-yh:n asemaan.
Ei ole myöskään helppoa sanoa jyrkkää kieltoa hyvää tarkoittavalle ihmiselle.
Kun minä vien aikuisten vaatteita sairaseläkeläisille ystävilleni, tarjoudun aina viemään pois ne, joita he eivät halua.
Eli aina pitää huolehtia, että kassi lähtee tuojan mukana ja siitä on otettu 0-x kpl vaatteita itselle sitä ennen.
Ap, nyt on aika opetella pitämään puoliasi. Laita saman tien viesti henkilölle, joka toi roinan ovellesi. Pyydä selväsanaisesti häntä hakemaan kassit pois ja kerro, että et pysty säilyttämään kasseja kotonasi etkä tarvitse niiden sisältöä. Jos hän oikeasti haluaa auttaa sinua, hän hakee tavaransa pois.
Jos alueellasi on roskalava-fb-ryhmä, voit laittaa sinne viestin. Joku ehkä hakee kassit sinulta ilomielin. Eli jos tuo tuttavasi ei suostu hakemaan niitä.
Elämässä tulee vastaan itsekkäitä typeryksiä, joille pitää vääntää rautalangasta, jotta niiden kanssa pärjää. Nyt vaan vääntämään.
Tsemppiä!
Hei sulta jäi tää kassi tänne, jos on liian painava niin voin kyllä auttaa kantamaan autoon
Ap on liian kiittämätön.
On väärin viedä puhki kuluneita tai muuten ominaisuutensa menettäneitä vaatteita, mutta mitä liian isot haittaavat. Tulevat käyttöön myöhemmin. (säilö vaikka vanhemmillesi. Onko heillä auto)
Meille tuttava on tuonut kaikki kolmen lapsensa vaatteet ja olin niistä erittäin kiitollinen. Meillä on vain yksi lapsi, tyttö. Tuttavalla on 2 samaa sukupuolta ja yksi eri.
Vaatteita on tullut säkkikaupalla todella paljon. Kaikkia niitä on käytetty, paitsi urheiluvaattwita on tullut aivan liikaa. Valtavasti (lähinnä poikien) verkkavaatteita ja urheilupaitoja.
Kerroin lapseni luokkakaverin äidille, että saamme paljon vaatteita tutultani. Hän sanoi olevansa kateellinen, kun hän ei saa mistään. Hänellä on 3 lasta ja on yh.
Minä myös annan vapaaehtoisesti rahaa noista vaatteista, vaikka on monesti sanottu, ettei todellakaan tarvitse.
Kun olin lapsi, äidilläni oli tapana sanoa, että köyhästä on nöyryyttävää saada rikkaan pöydältä tippuneita murusia. Minulla on muutamia vähävaraisia kavereita eikä ole tullut mieleenkään edes tarjota heille mitään meille tarpeettomaksi jäänyttä. Siskoni kanssa olemme hyvätuloisia ja keskenämme olemme kierrättäneet niin lasten vaatteita kuin muutakin tavaraa.
Hei, ihan oikeesti, jos joku sulle raahaa reikäisiä, väärän kokoisia lumppuja ja vielä prinsessamekkoja pojalle, niin ei hän ajattele sua tai sun parastas, vaan vain sitä että saa dumpattua vaateroskan jonkun muun vaivoiksi. Eli silloin on yks ja sama, loukkaantuuko hän vai ei. Jämerästi vaan. Ja jos on jättänyt kassin sun oven taakse, niin sitten soitat ja kysyt milloin tulee hakemaan kassinsa ja vaattensa pois. Sanot suoraan että sun on hankala kierrättää taaperon kanssa niitä eteenpäin ja että kaappitilaa säilytykseen ei ole. Et tarvitse, etkä halua niitä. Kukaan tervejärkinen ei ala vänkään vastaan, vaan hakee rytkynsä häpeissään pois. Kun on yksin lapsen kanssa ja muutenkin tiukilla, niin täytyy olla terveesti itsekäs ja pitää rajoistaan kiinni. Sulla ei ole varaa asettua toisten kynnysmatoksi. Tsemppiä!