Tiedätkö, miltä tuntuu miettiä lapsiperheen joulua, kun ei ole rahaa?

Paljo teillä oli puskurirahaa?

Jännä juttu miten kukaan köyhä ei tiedä että joulu tulee kerran vuodessa. Ja vieläpä joka vuosi samaan aikaan, 24.12.

Ei olla edes köyhiä, mutta ostelen lahjoja pitkin vuotta, aleista ja kirppareilta.

Myy talo ja auto niin saat joululahjat.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa vähätuloiset ottaa yhteyttä paikalliseen MLL:n tai SPR:n niin voitte saada 70e arvoisen Hyvä Joulumieli-keräyksen ostokortin ruokakauppaan jouluruokien ostamista varten. Sillä summalla saa hyvin jouluruuat kun suunnittelee tarkoin.

Ei ne niitä suoraan jaa. Siihen tarvii suosittajan esim. sossusta. Jonain vuonna olen tuon saanut, jonain en.

Tänä vuonna näyttää siltä, että jäämme lapseni kanssa kokonaan ilman apua. Hope vastasi tylysti että kiintiö täynnä. En oikein ymmärrä miten nämä avut jaetaan. Olen kaikkein pienituloisin mitä tässä maassa olla voi. Olisin oikeutettu harkinnavaraisiin, mutta koittanut kuitenkin itse säästää ja rahoittaa lapsen menoja. Jouluksi olisi tarpeen saada jotain pientä apua.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lapsilla ole yhtään sukulaisia, kummia, mummoa tai vaaria? Yleensä läheiset kyselevät, mitä lapset haluavat lahjaksi. Edes joku heistä.

Vastasin jo tähän. Tiivistys: Äitini siis asuu palvelutalossa. Jää kuussa hänellä käteen satasesta kahteen sataan, mistä ostaa lääkkeet ja muut välttämättömät eli käytännössä kaikki menee. Ostin itse hänelle viime jouluna joululahjaksi permanentin ja leikkauksen, mistä äitini oli todella iloinen. Tänä vuonna muistaminen jää minun osaltani joulukukkaan tai vihreisiin kuuliin. Sekin harmittaa minua. Miehellä äiti kuollut, isä elää omaa elämäänsä omalla tyylillään, emme ole yhteyksissä. Aiemmista viesteistä voit halutessasi lukea, miten muut läheiset. Villasukat saattaa tyttärelle tulla kummiltaan, ja noin 10€ lahjakortit s-ryhmään minun veljeltäni, ehkä.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta on tullut kummallinen valituskenttä - ei ole rahaa, ei voi tehdä joulua, ei voi ostaa sitä ja tätä. Kyllä aikuisten ihmisten täytyy osata hoitaa asiansa ja ennakoida tilanteita. Sairauden ymmärrän, jos sellainen iskee, niin voi tarvita rahallista apua. Mutta liian helposti valitetaan eikä mietitä, milloin voi omaa tilannettaan parantaa. Elää pitää niiden tulojen mukaan, mitä on käytettävissä.

Tästä kentästä on tullut rikkaiden ja ahneiden marmatuskenttä. Ei teidän ylemmyydentuntoisten porvarisfraaseja tänne tarvita. Menkää muualle perustamaan köyhien lynkkauskerhonne.

Vierailija kirjoitti:

Paljo teillä oli puskurirahaa?

Tekisi mieli sanoa, että mitä se tähän kuuluu, kun nämä on henkilökohtaisia kokemuksia. Kysyin, tiedätkö, miltä se tuntuu... Ja edelleen sama kysymys, että tiedätkö ? Ja jos voit kuvailla, niin aina parempi. Meillä on ollut keväällä säästötilillä 2500€, ei sen enempää.

-ap

Mitä salattavaa ja hävettävää on sairastumisessa? Kun ei voi apua edes pyytää, noin mitättömän summan saisi jostakin ihan varmasti. Kuulostaa taas kerjäysviestiltä, kohta tulee osoite jonne joku hyväuskoinen kirjoittaa, saa tilinumeron ja rahoittaa jonkun valehtelijan joulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa vähätuloiset ottaa yhteyttä paikalliseen MLL:n tai SPR:n niin voitte saada 70e arvoisen Hyvä Joulumieli-keräyksen ostokortin ruokakauppaan jouluruokien ostamista varten. Sillä summalla saa hyvin jouluruuat kun suunnittelee tarkoin.

Ei ne niitä suoraan jaa. Siihen tarvii suosittajan esim. sossusta. Jonain vuonna olen tuon saanut, jonain en.

Tänä vuonna näyttää siltä, että jäämme lapseni kanssa kokonaan ilman apua. Hope vastasi tylysti että kiintiö täynnä. En oikein ymmärrä miten nämä avut jaetaan. Olen kaikkein pienituloisin mitä tässä maassa olla voi. Olisin oikeutettu harkinnavaraisiin, mutta koittanut kuitenkin itse säästää ja rahoittaa lapsen menoja. Jouluksi olisi tarpeen saada jotain pientä apua.

Siis eikö sieltä saa, jos rahaa ei vain kerta kaikkiaan ole? Sain jotenkin käsityksen, että kaikki saavat jotain. Käyn itse palkkatöissä, joten ehkä mahdollisuudet saada apua ovat pienemmät kuin niillä, jotka ovat vain avustusten varassa?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt äkkiä ajanvaraus diakonille. Ei tartte olla edes kirkon jäsen tai uskova.

Mä hakisi kyllä ensisijassa myös parin kuukauden lyhennysvapaata pankista.

Aika paljon kyse on myös prioriteeteista. Miten ei löydy muutamaa satAsta lasten hyväksi, mutta kalliisiin remontteihin löytyy eikä pankin kanssa voi neuvotella. Puhelin käteen ja joulukuu maksuvapaaksi. Edes yritä.

Kerropa mitä se diakoni antaa? Sen 25€ maksulapun lähikauppaan ja sen lisäksi makaroni ja vehnäjauhoja ja ehkä joulun kunniaksi yhden suklaarasian ja kahvin. Niin ainakin täällä.

Minä tiedän miltä tuntui opiskelijan joulu, opintotuki asumislisineen oli jotakin 350 e, eikä sukulaisia , vuokra 200 e. Ja näin monta vuotta.

Hyvältä tuntui, kun ajoissa säästi sai itselle ja kissalle kaiken tarpeellisen, ei toki luistimia. Lapsia kun tekee, pitää olla aikuinen, eikä miettiä että mitä jos entinen työkaveri saa tietää, että saatiin lahjakortti. Ihme uusavuttomia, ei saa sataa euroa kasaan kahteen pekkaan. Eikä voi sanoa niille lapsille ihan reilusti, että meidän joulupukki tulee tänä vuonna vähän myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko lainan kk-erää saanut vielä pienemmäksi tai kokonaan lyhennysvapaalle? Jos lainaa on hoidettu hyvin (= maksettu ajallaan ja sovitusti), pankki yleensä hyvinkin joustavasti neuvottelee ehtoja ainakin hetkellisesti kevyemmiksi. Voi ihan suoraan kertoa, että hetkellisesti on tiukempaa.

Tämä on totta. Työskentelen itse pankissa. Veikkaan, että ap jättää jotain kertomatta, oisko eletty jo aiemmin yli varojen ja kaikki lyhennysvapaat käytetty, kyllä pankki muuten myöntäisi lyhennysvapaata.

Ap, elätte selkeästi yli varojenne. Jos tulotasonne ei parane, teidän on pakko myydä talo. Jos jo 800 euron lyhennyksellä ette pysty hankkimaan leffalippua joululahjaksi, mitäs sitten kun lyhennys on taas tonnin. Kohta olette ihan oikeasti konkurssissa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt äkkiä ajanvaraus diakonille. Ei tartte olla edes kirkon jäsen tai uskova.

Mä hakisi kyllä ensisijassa myös parin kuukauden lyhennysvapaata pankista.

Aika paljon kyse on myös prioriteeteista. Miten ei löydy muutamaa satAsta lasten hyväksi, mutta kalliisiin remontteihin löytyy eikä pankin kanssa voi neuvotella. Puhelin käteen ja joulukuu maksuvapaaksi. Edes yritä.

Kerropa mitä se diakoni antaa? Sen 25€ maksulapun lähikauppaan ja sen lisäksi makaroni ja vehnäjauhoja ja ehkä joulun kunniaksi yhden suklaarasian ja kahvin. Niin ainakin täällä.

Mikä noissa on vialla? Säästyneillä kolmella kympillä saa ne tytön luistimet jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta on tullut kummallinen valituskenttä - ei ole rahaa, ei voi tehdä joulua, ei voi ostaa sitä ja tätä. Kyllä aikuisten ihmisten täytyy osata hoitaa asiansa ja ennakoida tilanteita. Sairauden ymmärrän, jos sellainen iskee, niin voi tarvita rahallista apua. Mutta liian helposti valitetaan eikä mietitä, milloin voi omaa tilannettaan parantaa. Elää pitää niiden tulojen mukaan, mitä on käytettävissä.

Tästä kentästä on tullut rikkaiden ja ahneiden marmatuskenttä. Ei teidän ylemmyydentuntoisten porvarisfraaseja tänne tarvita. Menkää muualle perustamaan köyhien lynkkauskerhonne.

Osuvasti sanottu! Mihin on kadonnut ihmisten empatiankyky? Mistä kukaan voi tietää, mitä elämä tuo eteen? Sairauksia, työpaikan menetyksen, työkyvyttömyyden? Olen itse insinööriksi kouluttautunut äiti, ja tavallisena ihmisenä saanut potkut yt-neuvotteluissa isosta yrityksestä. Jokainen voi itse arvella, mikä firma kyseessä. Meitä ulos heitettyjä oli paljon. Talo meni myyntiin, ja velkaa jäi myynnin jälkeen 15 tonnia, koska asuntojen hinnat romahti yhdessä yössä sillä alueella. Olen jakanut ilmaismainoksia iltahämärissä ilman autoa, kun autokin oli pakko myydä. Pyöräillen säässä kuin säässä 16 km lenkkiä. Voin kokemuksesta kertoa, että se sama kohtalo voi käydä kenelle vaan, ei tarvitse olla edes insinööri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä apua jostain fb-ryhmästä. Mäkin voisin auttaa, mutten tiedä miten sen voisi tehdä täältä kautta. Ehkä ei voi mitenkään järkevästi...

Tarvi muilta rahaa kerjätä. Hankkikoot lisää töitä, muuttakoot halvempaan ja onko se autokaa mikään pakko olla.

Ukko töihin sieltä makaamasta!!

Ei sairas ihminen mitään makoile! Empatiakyvytön olet. 

t. ei-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa vähätuloiset ottaa yhteyttä paikalliseen MLL:n tai SPR:n niin voitte saada 70e arvoisen Hyvä Joulumieli-keräyksen ostokortin ruokakauppaan jouluruokien ostamista varten. Sillä summalla saa hyvin jouluruuat kun suunnittelee tarkoin.

Ei ne niitä suoraan jaa. Siihen tarvii suosittajan esim. sossusta. Jonain vuonna olen tuon saanut, jonain en.

Tänä vuonna näyttää siltä, että jäämme lapseni kanssa kokonaan ilman apua. Hope vastasi tylysti että kiintiö täynnä. En oikein ymmärrä miten nämä avut jaetaan. Olen kaikkein pienituloisin mitä tässä maassa olla voi. Olisin oikeutettu harkinnavaraisiin, mutta koittanut kuitenkin itse säästää ja rahoittaa lapsen menoja. Jouluksi olisi tarpeen saada jotain pientä apua.

Siis eikö sieltä saa, jos rahaa ei vain kerta kaikkiaan ole? Sain jotenkin käsityksen, että kaikki saavat jotain. Käyn itse palkkatöissä, joten ehkä mahdollisuudet saada apua ovat pienemmät kuin niillä, jotka ovat vain avustusten varassa?

-ap

Saan näköjään vain alapeukkuja täällä kun olen kertonut miten olen jäänyt toistuvasti ilman. Soitin seurakuntaan jo yli viikko sitten, kun ennen sieltä on saanut suosituksen MLL:n ruoka-apuun. Sanottiin ettei ole enää tilaa tälle joululle. Ennenkin sanottu päin naamaa kun jonain vaikeana kk pyytänyt vähän ruokarahaa että ei ole antaa. En ole asioinut seurakunnassa pitkiin aikoihin edes, joten kyllä ihmetyttää. Kysyin sitten hopeita olisiko mahdollista saada jotain apua, kuulemma ei ole enää antaa tälle vuodelle aikoja. En ole sielläkään asioinut kuin yhtenä jouluna, silloin sai hakea kaksi pussillista jouluruokaa, kuka ehti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta on tullut kummallinen valituskenttä - ei ole rahaa, ei voi tehdä joulua, ei voi ostaa sitä ja tätä. Kyllä aikuisten ihmisten täytyy osata hoitaa asiansa ja ennakoida tilanteita. Sairauden ymmärrän, jos sellainen iskee, niin voi tarvita rahallista apua. Mutta liian helposti valitetaan eikä mietitä, milloin voi omaa tilannettaan parantaa. Elää pitää niiden tulojen mukaan, mitä on käytettävissä.

Tästä kentästä on tullut rikkaiden ja ahneiden marmatuskenttä. Ei teidän ylemmyydentuntoisten porvarisfraaseja tänne tarvita. Menkää muualle perustamaan köyhien lynkkauskerhonne.

Osuvasti sanottu! Mihin on kadonnut ihmisten empatiankyky? Mistä kukaan voi tietää, mitä elämä tuo eteen? Sairauksia, työpaikan menetyksen, työkyvyttömyyden? Olen itse insinööriksi kouluttautunut äiti, ja tavallisena ihmisenä saanut potkut yt-neuvotteluissa isosta yrityksestä. Jokainen voi itse arvella, mikä firma kyseessä. Meitä ulos heitettyjä oli paljon. Talo meni myyntiin, ja velkaa jäi myynnin jälkeen 15 tonnia, koska asuntojen hinnat romahti yhdessä yössä sillä alueella. Olen jakanut ilmaismainoksia iltahämärissä ilman autoa, kun autokin oli pakko myydä. Pyöräillen säässä kuin säässä 16 km lenkkiä. Voin kokemuksesta kertoa, että se sama kohtalo voi käydä kenelle vaan, ei tarvitse olla edes insinööri.

Samaa ihmettelen ja syvästi. Ihmiset on kuin riivattuja. Heikompaa aletaan lyömään minkä pystytään. Niin sairasta niin sairasta menoa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä salattavaa ja hävettävää on sairastumisessa? Kun ei voi apua edes pyytää, noin mitättömän summan saisi jostakin ihan varmasti. Kuulostaa taas kerjäysviestiltä, kohta tulee osoite jonne joku hyväuskoinen kirjoittaa, saa tilinumeron ja rahoittaa jonkun valehtelijan joulua.

Mitättömät summat tulee aina jostain. Jos tarvitaan 200 euroa ylimääräistä, että saa tavallisen joulun järkättyä lapsilleen, ei sitä rahaa välttämättä mistään saa. Tämä on totuus. Helppo on huudella, jos itsellä on asiat hyvin. Se, joka on köyhä, on köyhä myös jouluna. Minulle sanottiin aina, että myy jotain. Myy mitä? Oli mennyt jo talo, josta jäi velkaa, oli mennyt jo auto. Kun ei ole mitään oikeaa myytävää, ei se kirpparipöytä paljon tuota. Olen yrittänyt myydä kirpparilla lasten vaatteita ja kirjoja, kun oli tiukkaa. Jos pöytä maksaa 35 € viikko ja tuotto on 40€ viikko, ei sillä kukaan elä. Meillä ei ollut edes autoa, kun kirpparilla myytiin, joten vaivaa siitä oli ja kymmeniä hukattuja tunteja. Edelleen sanon, että ne eivät vain pysty ymmärtämään, joilta puuttuu kyky empatiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta on tullut kummallinen valituskenttä - ei ole rahaa, ei voi tehdä joulua, ei voi ostaa sitä ja tätä. Kyllä aikuisten ihmisten täytyy osata hoitaa asiansa ja ennakoida tilanteita. Sairauden ymmärrän, jos sellainen iskee, niin voi tarvita rahallista apua. Mutta liian helposti valitetaan eikä mietitä, milloin voi omaa tilannettaan parantaa. Elää pitää niiden tulojen mukaan, mitä on käytettävissä.

Tästä kentästä on tullut rikkaiden ja ahneiden marmatuskenttä. Ei teidän ylemmyydentuntoisten porvarisfraaseja tänne tarvita. Menkää muualle perustamaan köyhien lynkkauskerhonne.

Osuvasti sanottu! Mihin on kadonnut ihmisten empatiankyky? Mistä kukaan voi tietää, mitä elämä tuo eteen? Sairauksia, työpaikan menetyksen, työkyvyttömyyden? Olen itse insinööriksi kouluttautunut äiti, ja tavallisena ihmisenä saanut potkut yt-neuvotteluissa isosta yrityksestä. Jokainen voi itse arvella, mikä firma kyseessä. Meitä ulos heitettyjä oli paljon. Talo meni myyntiin, ja velkaa jäi myynnin jälkeen 15 tonnia, koska asuntojen hinnat romahti yhdessä yössä sillä alueella. Olen jakanut ilmaismainoksia iltahämärissä ilman autoa, kun autokin oli pakko myydä. Pyöräillen säässä kuin säässä 16 km lenkkiä. Voin kokemuksesta kertoa, että se sama kohtalo voi käydä kenelle vaan, ei tarvitse olla edes insinööri.

Ohis oletko yh vai miten putosit taloudellisesti noin syvälle? Itse olen myös insinööri, sain potkut samasta firmasta kuin sinä mieheni kanssa. Mies töissä, minä opiskelen, lyhennämme lainaa normaalisti. Perheellisiä ollaan. Tiedän useampiakin perheitä, joissa toinen puoliso ei saanut töitä ko. firman potkujen jälkeen Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä palstasta on tullut kummallinen valituskenttä - ei ole rahaa, ei voi tehdä joulua, ei voi ostaa sitä ja tätä. Kyllä aikuisten ihmisten täytyy osata hoitaa asiansa ja ennakoida tilanteita. Sairauden ymmärrän, jos sellainen iskee, niin voi tarvita rahallista apua. Mutta liian helposti valitetaan eikä mietitä, milloin voi omaa tilannettaan parantaa. Elää pitää niiden tulojen mukaan, mitä on käytettävissä.

Tästä kentästä on tullut rikkaiden ja ahneiden marmatuskenttä. Ei teidän ylemmyydentuntoisten porvarisfraaseja tänne tarvita. Menkää muualle perustamaan köyhien lynkkauskerhonne.

Osuvasti sanottu! Mihin on kadonnut ihmisten empatiankyky? Mistä kukaan voi tietää, mitä elämä tuo eteen? Sairauksia, työpaikan menetyksen, työkyvyttömyyden? Olen itse insinööriksi kouluttautunut äiti, ja tavallisena ihmisenä saanut potkut yt-neuvotteluissa isosta yrityksestä. Jokainen voi itse arvella, mikä firma kyseessä. Meitä ulos heitettyjä oli paljon. Talo meni myyntiin, ja velkaa jäi myynnin jälkeen 15 tonnia, koska asuntojen hinnat romahti yhdessä yössä sillä alueella. Olen jakanut ilmaismainoksia iltahämärissä ilman autoa, kun autokin oli pakko myydä. Pyöräillen säässä kuin säässä 16 km lenkkiä. Voin kokemuksesta kertoa, että se sama kohtalo voi käydä kenelle vaan, ei tarvitse olla edes insinööri.

Ohis oletko yh vai miten putosit taloudellisesti noin syvälle? Itse olen myös insinööri, sain potkut samasta firmasta kuin sinä mieheni kanssa. Mies töissä, minä opiskelen, lyhennämme lainaa normaalisti. Perheellisiä ollaan. Tiedän useampiakin perheitä, joissa toinen puoliso ei saanut töitä ko. firman potkujen jälkeen Tsemppiä!

Ihanko totta? En usko sanaakaan. Tsemppiä vaan sinulle keksittyine juttuinesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko lainan kk-erää saanut vielä pienemmäksi tai kokonaan lyhennysvapaalle? Jos lainaa on hoidettu hyvin (= maksettu ajallaan ja sovitusti), pankki yleensä hyvinkin joustavasti neuvottelee ehtoja ainakin hetkellisesti kevyemmiksi. Voi ihan suoraan kertoa, että hetkellisesti on tiukempaa.

Tämä on totta. Työskentelen itse pankissa. Veikkaan, että ap jättää jotain kertomatta, oisko eletty jo aiemmin yli varojen ja kaikki lyhennysvapaat käytetty, kyllä pankki muuten myöntäisi lyhennysvapaata.

Ap, elätte selkeästi yli varojenne. Jos tulotasonne ei parane, teidän on pakko myydä talo. Jos jo 800 euron lyhennyksellä ette pysty hankkimaan leffalippua joululahjaksi, mitäs sitten kun lyhennys on taas tonnin. Kohta olette ihan oikeasti konkurssissa!

Mä sain tänä vuonna ihan vain verkkopankin kautta hakemalla kuuden kuukauden lyhennysvapaan, kun jäin pitkälle sairaslomalle. Helppoa kuin heinänteko.