Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomalaisten tyttöjen ruokavalio on muuttunut, ja kolme asiaa verottaa heidän rautavarastojaan dramaattisesti

Vierailija
26.11.2018 |

Hyvä, että aiheesta vihdoin puhutaan.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/45e92835-d5b1-40ac-8e57-0bdde…

"Ruotsin elintarvikeviraston mukaan on hyvin tavallista, että ruotsalaiset teinitytöt syövät liian vähän rautaa sisältäviä ruokia. Heidän rautavarastonsa ovat myös hyvin pienet.

Tämä lisää ratkaisevasti raudanpuutoksen riskiä.

Raudalla on elimistössä tärkeä tehtävä, sillä se kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin veren hemoglobiinissa.

Raudanpuutos voi aiheuttaa anemiaa, jonka yleisimpiä oireita ovat väsymys ja suorituskyvyn heikentyminen.

Selvityksen mukaan tytöt tarvitsevat lähes kaksi kertaa niin paljon rautaa kuin pojat. He myös syövät usein vähemmän lihaa.

Ruotsin elintarveviraston tutkimukseen osallistui yhteensä 3000 viides- ja kahdeksasluokkalaista sekä lukion toisella toisella luokalla olevaa oppilasta.

Suomessakin tutkittava

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Iris Erlundin mukaan Suomen nuorten tyttöjen raudansaantia ei ole tutkittu, mutta todennäköisesti tilanne on samanlainen kuin Ruotsissa.

– On hyvin mahdollista, että meilläkin rautaa saadaan liian vähän. Asiaa pitäisi ehdottomasti tutkia.

Erlundin mukaan kasvisruokavalion suosio on kasvanut nuorten keskuudessa eikä silloin aina muisteta miettiä, että ruokavaliosta saadaan kaikki tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet.

Tytöillä raudan tarve kasvaa, kun kuukautiset alkavat.

– Erityisesti runsaat kuukautiset yhdistettynä kasvisruokavalioon ja treenaamiseen kasvattavat oleellisesti raudanpuutoksen riskiä"

Kommentit (80)

Vierailija
21/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hormooneilla ja lääkkeillä tuotettua lihaa kyllä tuoteta Suomessa ja asioista ensin hiukan selvää?

Tuotantoeläimet ovat kyllä jatkuvalla lääkekuurilla.

Lapsuudesta muistan naapurin lehmät ja hiehot ja kovin siroja olivat. Eikä maidon tuotanto ollut 10l enempi.

Nyt samaiset laitumilla lehmät ovat puolta suuremmat ja maitoa tulee 30l ja utaret viiltävät maata, vaikka ovat tuettu jollakin repulla, muuten ne repeytyisi, kun eläin ei pysy kantamaan.

Sama myös kananmunantutannossa, ennen kana saattoi munia munan päivässä ja sitä pidettiin hyvänä, nykyisin kanat munivat sarjatuotantona.

Mutta mikä mahtaa olla laatu?

Tehkään tutkimusmatka maatiloille.

Vierailija
22/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rautaa saa kyllä paljon enemmän muusta kuin lihasta. Mun hemoglobiini on 140-148 enkä juuri tehotuotettua lihaa ole syönyt vuosiin ja sitä ennenkin hyvin harvoin, ainoastaan riistaa muutaman kerran vuodessa.

En ymmärrä, miksi tyrkytetään lihansyomisen puolesta, kun Suomessa sitä syödään aivan liikaa, samoin maitotuotteita, joiden käyttö on moninkertaistunut 70-80-luvulta ja nykyään sydänpolit täyttyvät nuorista, kun ennen siellä oli vain vanhuksia.

Miten koko väestön syömiset liittyy teinityttöjen syömisiin. Mistä sä tiedät mitä ne sydänpolille päätyneet on syöneet. Ehkä ovatkin vegaaneja, jotka lopettaneet eläinperäisten syönnin.

Hemoglobiini ei edelleenkään kerro mitään raudanpuutoksesta. Varastorauta eli ferritiini voi olla pahasti alhainen vaikka hemppa olisi hyvä.

Vierailija
24/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap. aloitus on ristiriitainen.

Suomessa ei koskaan aikaisemmin ole lihaa syöty niin paljon kuin tänäpäivänä, monessa perheessä ja koulussa useamman kerran viikossa, samoin maitotuotteita esim. juustot, viilit, jugurttia jne. päivittäin.

Ennen lihaa syötiin 1-2 kertaa viikossa ja maitotuotteena oli lähinnä vain maitoa, nyt se on kolminkertaistunut.

https://www.maitojaterveys.fi/media/tiedotteet/2016/suomalaiset-syovat-…

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan-kulutus-kolminkertai…

Vierailija
25/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Entisajan ihmiset eli 50-60 -vuotiaaksi. Tavoite on nykyään vähän pidempi elämä. Tässä jutussa ei edes puhuttu mistään ferritiineistä. Kyseessä on ihan tavallinen raudanpuute joka aiheuttaa anemiaa. Sitä on ollut aina ja se on nyt lisääntynyt. Urheilu on paljon helpompaa kun ei ole anemiaa. 

Vierailija
26/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap. aloitus on ristiriitainen.

Suomessa ei koskaan aikaisemmin ole lihaa syöty niin paljon kuin tänäpäivänä, monessa perheessä ja koulussa useamman kerran viikossa, samoin maitotuotteita esim. juustot, viilit, jugurttia jne. päivittäin.

Ennen lihaa syötiin 1-2 kertaa viikossa ja maitotuotteena oli lähinnä vain maitoa, nyt se on kolminkertaistunut.

https://www.maitojaterveys.fi/media/tiedotteet/2016/suomalaiset-syovat-…

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan-kulutus-kolminkertai…

Lihaa ehkä syötiin harvemmin, mutta sen sijaan syötiin sisäelimiä ja esim. veriruokia. Nykyisen tyyppistä täysin lihaa välttävää syömistä on ollut vähän. Ylipäätään ehkä vähän turha verrata mitä joskus ennen vanhaa on syöty. Eiköhän tässä puhuta nyt ihan viime vuosien kehityksestä, että raudanpuute on nyt ihan nykyaikana lisääntynyt. Se että mummovainaallakin oli anemia 20-luvulla ei nyt oikeastaan liity mihinkään. Varmasti oli ja varmasti piti silti mennä töihin pottupellolle, mutta voiko hän hyvin, se on ihan toinen juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap. aloitus on ristiriitainen.

Suomessa ei koskaan aikaisemmin ole lihaa syöty niin paljon kuin tänäpäivänä, monessa perheessä ja koulussa useamman kerran viikossa, samoin maitotuotteita esim. juustot, viilit, jugurttia jne. päivittäin.

Ennen lihaa syötiin 1-2 kertaa viikossa ja maitotuotteena oli lähinnä vain maitoa, nyt se on kolminkertaistunut.

https://www.maitojaterveys.fi/media/tiedotteet/2016/suomalaiset-syovat-…

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/42-lihan-kulutus-kolminkertai…

Keskimäärin syödään enemmän, mutta kulutus ei kasva kaikissa väestöryhmissä saman verran ja joissakin ei ollenkaan.

Vierailija
28/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormooneilla ja lääkkeillä tuotettua lihaa kyllä tuoteta Suomessa ja asioista ensin hiukan selvää?

Tuotantoeläimet ovat kyllä jatkuvalla lääkekuurilla.

Lapsuudesta muistan naapurin lehmät ja hiehot ja kovin siroja olivat. Eikä maidon tuotanto ollut 10l enempi.

Nyt samaiset laitumilla lehmät ovat puolta suuremmat ja maitoa tulee 30l ja utaret viiltävät maata, vaikka ovat tuettu jollakin repulla, muuten ne repeytyisi, kun eläin ei pysy kantamaan.

Sama myös kananmunantutannossa, ennen kana saattoi munia munan päivässä ja sitä pidettiin hyvänä, nykyisin kanat munivat sarjatuotantona.

Mutta mikä mahtaa olla laatu?

Tehkään tutkimusmatka maatiloille.

No ei kyllä ole jatkuvalla lääkekuurilla. Olen itse alalla töissä ja tiedän tasan tarkkaan kuinka tässä maassa eläimiä hoidetaan. Lääkkeitä pyritään välttämään viimeiseen asti, mutta jos eläin sairastaa niin pakko se on hoitaa. Antibioottikuurilla oleva lehmä on pelkkää tappiota. Ensinnä eläinlääkärille pitää maksaa, lääkkeet maksaa, maito pitää lypsää erilleen viikkoja, ja jos eläin hoidosta huolimatta menee huonoksi, se pitää lopettaa ja laittaa raatoautoon. Kallista.

Eläimet ovat nykyään isompia jalostuksen takia. Nykyään lehmät ovat holsteineja tai ayrshirejä. Ennenvanhaan oli myös enemmän suomenkarjaa. On niitä pieniä lehmiä ja pieniä utareita edelleenkin. Myös holsteinessa ja ayrshireissä. Ja on niitä pieniä suomenkarja lehmiäkin. Juuri viikonloppuna lypsin karjassa, jossa oli jos jonkinlaista ja eri kokoista lehmää. Tilan parhaiten lypsävä on lehmä, jolla kovin pieni utare.

Käypä ite tutkimusretkellä maatiloilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän sitä rautaa tarvitse lihasta välttämättä saada, mutta jostain, jos ei ruoasta niin purkista. Minusta aihe on mielenkiintoinen kun huomasin miten vaikea rautaa ylipäätään on saada mistään ruoasta tarpeeksi. Yksittäisessä ruoka-annoksessa on ehkä 2 milligrammaa rautaa, josta kaikki ei imeydy. Sitä pitäisi saada 15 milligrammaa päivässä. Voiko tuota edes saada mitenkään muuten kuin purkista? Kasvisruoka/liharuoka -kiistely ei ratkaise tätä ongelmaa.

Vierailija
30/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rautaa saa kyllä paljon enemmän muusta kuin lihasta. Mun hemoglobiini on 140-148 enkä juuri tehotuotettua lihaa ole syönyt vuosiin ja sitä ennenkin hyvin harvoin, ainoastaan riistaa muutaman kerran vuodessa.

En ymmärrä, miksi tyrkytetään lihansyomisen puolesta, kun Suomessa sitä syödään aivan liikaa, samoin maitotuotteita, joiden käyttö on moninkertaistunut 70-80-luvulta ja nykyään sydänpolit täyttyvät nuorista, kun ennen siellä oli vain vanhuksia.

Miten koko väestön syömiset liittyy teinityttöjen syömisiin. Mistä sä tiedät mitä ne sydänpolille päätyneet on syöneet. Ehkä ovatkin vegaaneja, jotka lopettaneet eläinperäisten syönnin.

Hemoglobiini ei edelleenkään kerro mitään raudanpuutoksesta. Varastorauta eli ferritiini voi olla pahasti alhainen vaikka hemppa olisi hyvä.

Nykyisin sydänpolit täyttyvät n.40v joiden verisuonet ovat tukossa, kovista rasvoista, kun ennen se oli vanhojen ihmisten ongelma.

Ja kolesteroli-arvot ovat koholla, yhä nuoremmilla, jopa 30v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No en ihmettele yhtään,mitähän kaikkea muuta puuttuu? Joko ei syödä mitään tai pelkkää karkkia.

Vierailija
32/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä rautaa tarvitse lihasta välttämättä saada, mutta jostain, jos ei ruoasta niin purkista. Minusta aihe on mielenkiintoinen kun huomasin miten vaikea rautaa ylipäätään on saada mistään ruoasta tarpeeksi. Yksittäisessä ruoka-annoksessa on ehkä 2 milligrammaa rautaa, josta kaikki ei imeydy. Sitä pitäisi saada 15 milligrammaa päivässä. Voiko tuota edes saada mitenkään muuten kuin purkista? Kasvisruoka/liharuoka -kiistely ei ratkaise tätä ongelmaa.

Riittävä liharuokien syönti yhdistettynä sisäelin- ja veriruokien syömiseen on ratkaisu. Onhan nyt selvää että evoluutio ei olisi kehittänyt meistä tällaisia, ellei olisi olemassa myös ruokavalio, jolla tarve täyttyy. Etenkin kun rauta on niin kriittinen aine lisääntymisen kannalta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Ylipainoa ei korjata ilman hyviä tai vähintäänkin riittäviä rauta-arvoja. Tarkoitatko että koko väestössä ei ole montaa joille huonoista kilpirauhas- ja rauta-arvoista on ollut vakavaa haittaa vai niiden keskuudessa joilla arvot ovat huonot? Koska on ihan naurettavaa väittää että näin merkittävästi peruselintoimintoihin liittyvät huonot veriarvot eivät vaikuttaisi ihmisen vointiin dramaattisesti.

Entisaikoinahan näistä kärsivät kuolla kupsahtelivat hyvinkin nuorina, ja paljon puhuttiin jotenkin epämääräisesti "sairaalloisista" lapsista ja muistakin ihmisistä. Aivan varmasti rauta- ja kilpirauhasasiat ovat olleet syynä monessa tapauksessa.

Vierailija
34/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Entisajan ihmiset eli 50-60 -vuotiaaksi. Tavoite on nykyään vähän pidempi elämä. Tässä jutussa ei edes puhuttu mistään ferritiineistä. Kyseessä on ihan tavallinen raudanpuute joka aiheuttaa anemiaa. Sitä on ollut aina ja se on nyt lisääntynyt. Urheilu on paljon helpompaa kun ei ole anemiaa. 

Tällä menolla elintapasairaudet tulevat näkymään ihmisten elämässä entistä aikaisemmin. Arkiliikunnalla,terveellä ruokavaliolla ja ylipainon välttämisellä on valtava vaikutus terveyteen. Sykettä nostavaa urheiluakin suositellaan,mutta urheilu itsessään ei korvaa arjen valintoja. Rauta-arvoista puhuminen on turhaa,jos muut "arvot" ovat retuperällä. Ja rauta-arvot voivat olla hyvinkin matalalla aiheuttamatta ihmiselle ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä rautaa tarvitse lihasta välttämättä saada, mutta jostain, jos ei ruoasta niin purkista. Minusta aihe on mielenkiintoinen kun huomasin miten vaikea rautaa ylipäätään on saada mistään ruoasta tarpeeksi. Yksittäisessä ruoka-annoksessa on ehkä 2 milligrammaa rautaa, josta kaikki ei imeydy. Sitä pitäisi saada 15 milligrammaa päivässä. Voiko tuota edes saada mitenkään muuten kuin purkista? Kasvisruoka/liharuoka -kiistely ei ratkaise tätä ongelmaa.

Riittävä liharuokien syönti yhdistettynä sisäelin- ja veriruokien syömiseen on ratkaisu. Onhan nyt selvää että evoluutio ei olisi kehittänyt meistä tällaisia, ellei olisi olemassa myös ruokavalio, jolla tarve täyttyy. Etenkin kun rauta on niin kriittinen aine lisääntymisen kannalta

Tai sitten voi ottaa sieltä purkista, jos liha ei maistu. Mikä ongelma? Tärkeintä nyt ylipäätään tiedostaa että raudan saannista täytyy huolehtia.

Vierailija
36/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rautaa saa kyllä paljon enemmän muusta kuin lihasta. Mun hemoglobiini on 140-148 enkä juuri tehotuotettua lihaa ole syönyt vuosiin ja sitä ennenkin hyvin harvoin, ainoastaan riistaa muutaman kerran vuodessa.

En ymmärrä, miksi tyrkytetään lihansyomisen puolesta, kun Suomessa sitä syödään aivan liikaa, samoin maitotuotteita, joiden käyttö on moninkertaistunut 70-80-luvulta ja nykyään sydänpolit täyttyvät nuorista, kun ennen siellä oli vain vanhuksia.

Miten koko väestön syömiset liittyy teinityttöjen syömisiin. Mistä sä tiedät mitä ne sydänpolille päätyneet on syöneet. Ehkä ovatkin vegaaneja, jotka lopettaneet eläinperäisten syönnin.

Hemoglobiini ei edelleenkään kerro mitään raudanpuutoksesta. Varastorauta eli ferritiini voi olla pahasti alhainen vaikka hemppa olisi hyvä.

Nykyisin sydänpolit täyttyvät n.40v joiden verisuonet ovat tukossa, kovista rasvoista, kun ennen se oli vanhojen ihmisten ongelma.

Ja kolesteroli-arvot ovat koholla, yhä nuoremmilla, jopa 30v.

Suositusarvoja on laskettu koko ajan,kuka on "normaaliarvoissa"?

Vierailija
37/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Ei varmaan kovin hyvät, kun kolmikymppinen alkoi olla jo vanhan puoleinen ja nelikymppinen toinen jalka haudassa tai kuollut.

Vierailija
38/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytöillä on ilmeisesti edelleen kasvissyönti kovin muotia. Koita siinä nyt saada rautaa puputtamalla salaattia ja patonkia.

Ja tämän päivän tytöillä on yhä runsaammat kuukautiset, suuremmat rinnat ja naiset synnyttävät yhä suurempia vauvoja jne.

Tuskin syynä on kasvisten syönti, vaan tehotuotettu ruoka, joka on hormoonihöyryinen. Ja jo vesistöissä on hormoonipäästöjä.

Länsimaissa puberteetti on aikaistunut sitä mukaa kun lehmänmaitotuotteiden kulutus kasvanut. Maitoa tuottava lehmä on koko elämänsä raskaus- tai inetyshormonien vallassa ja niitä hormoneja välittyy sitten maidon mukana ihmisiin. Näin se näkyy sitten meilläkin että näitä tiheästi maitoa syötäviä juttuja kuten juustoja ja jätskejä ja jugurtteja syödään paljon.

Vierailija
39/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistää ärsyttämään tällaiset lehtijutut. Kun suoraan sanottuna suurin osa nuorista on helkkarin ylipainoisia ja huonokuntoisia. Joku mamma vielä luulee tyttönsä huonokuntoisuuden ja kalpeuden johtuvan raudanpuutteesta tai jostain muusta sairaudesta,vaikka syynä on vain väärä ruokavalio ja arkiliikunnan puute.

Ihmisen kuuluu tehdä asioita ja liikkua,syödä vähärasvaisesti ja runsaskuituisesti. Olisi mielenkiintoista nähdä lehtijuttu suominuorten arjesta. Että mitä oikeasti syövät ja tekevät.

Se ylipainoisuuskin on helpompi korjata jos ei ole raudanpuutteesta väsynyt. Kertomasi asiat eivät muutenkaan liity oikeastaan mitenkään koko tähän asiaan. Raudanpuutetta voi olla olit lihava tai laiha.

Ylipainoa ei korjata myöskään hyvillä rauta-arvoilla. Väitän,että näitä kaiken maailman veriarvoja käytetään tekosyynä elintapojen aiheuttamalle huonovointisuudelle. Tästä hyvänä esimerkkinä kilpirauhasarvot ja ferritiini. Harvassa ovat ne,joille noista on koitunut vakavasti haittaavia oireita.

Mitä lienee olivat entisaikojen ihmisten veriarvot,kun mentiin ja tehtiin? Nykyään ei tarvitse tehdä mitään,ja porukka voi todella huonosti.

Tuossa jutussa muuten suositeltiin muussaamaan verilettuja lihapullataikinaan,ja tietysti muistutettiin samalla kovien rasvojen välttämisestä.

Entisajan ihmiset eli 50-60 -vuotiaaksi. Tavoite on nykyään vähän pidempi elämä. Tässä jutussa ei edes puhuttu mistään ferritiineistä. Kyseessä on ihan tavallinen raudanpuute joka aiheuttaa anemiaa. Sitä on ollut aina ja se on nyt lisääntynyt. Urheilu on paljon helpompaa kun ei ole anemiaa. 

Tällä menolla elintapasairaudet tulevat näkymään ihmisten elämässä entistä aikaisemmin. Arkiliikunnalla,terveellä ruokavaliolla ja ylipainon välttämisellä on valtava vaikutus terveyteen. Sykettä nostavaa urheiluakin suositellaan,mutta urheilu itsessään ei korvaa arjen valintoja. Rauta-arvoista puhuminen on turhaa,jos muut "arvot" ovat retuperällä. Ja rauta-arvot voivat olla hyvinkin matalalla aiheuttamatta ihmiselle ongelmia.

Kerrotko vielä mikä tuo järjestys tarkalleen ottaen on, missä järjestyksessä terveyteen vaikuttavista asioista saa puhua? Montako artikkelia ylipainosta pitää ensin julkaista ennen kuin saa ottaa puheeksi vaikkapa D-vitamiinin? 

Vierailija
40/80 |
26.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä rautaa tarvitse lihasta välttämättä saada, mutta jostain, jos ei ruoasta niin purkista. Minusta aihe on mielenkiintoinen kun huomasin miten vaikea rautaa ylipäätään on saada mistään ruoasta tarpeeksi. Yksittäisessä ruoka-annoksessa on ehkä 2 milligrammaa rautaa, josta kaikki ei imeydy. Sitä pitäisi saada 15 milligrammaa päivässä. Voiko tuota edes saada mitenkään muuten kuin purkista? Kasvisruoka/liharuoka -kiistely ei ratkaise tätä ongelmaa.

Riittävä liharuokien syönti yhdistettynä sisäelin- ja veriruokien syömiseen on ratkaisu. Onhan nyt selvää että evoluutio ei olisi kehittänyt meistä tällaisia, ellei olisi olemassa myös ruokavalio, jolla tarve täyttyy. Etenkin kun rauta on niin kriittinen aine lisääntymisen kannalta

Evoluutio,hmm...aika ihme että kaikilla on kuulemma luonnottoman korkea kolesteroli.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan neljä